Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuvitteleeko joku todella, että työttömän elämä on kivaa rentoilua?
28.12.2023 |
Ei todellakaan ole, vaan pelkkää stressiä ja ahdistusta.
Kommentit (108)
Oli se osittain stressiä ja ahdistustakin, mutta aina kun näin osaamistani ja alaani koskevan, minulle sopivan työpaikkailmoituksen niin tuli lievä euforinen fiilis niihin paikkoihin hakiessa.
Mutta ei se kyl ole kivaa kituutella työmarkkinatuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän monet kehuvat, miten elämä on auvoisaa, kun ei ole kenenkään orja. Rahat tulevat kuin Manulle illallinen, kun joku muu ne hankkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Kannattaa yrittää rentoutua ja nauttia hetkestä. Olet työtön mutta lisäät mahdollista ahdinkoasi olemalla vielä ahdistunutkin. Luultavasti löydät vielä töitä tai jonkun suunnan elämääsi.
En voi nauttia hetkestä, kun rahat on koko ajan loppu ja ensi vuonna sitä on entistäkin vähemmän.
Ap
Ai rahastako sekin on kiinni. Ai niin unohdin lähimetsään ei voi mennä kävelylle, kun pitäisi olla auto jolla pääsee kymmenien kilometrien päähän "metsään". Marjoja ei voi käydä poimimassa kesällä kun ei ole autoa, aikaa kyllä olisi vaikka pyörällä menisi. Niin ja kuulemma ulkoulukin on kallista kun pitää olla oikeat varusteet, siihen ei köyhien mielestä riitä tavalliset vaatteet ja kengät. Onneksi olen työssäkäyvä niin voin vetää takin päälle ja kengät jalkaan ja mennä vain kävelylle, en tarvitse siihen mitään kalliita varusteita
Joskus kyllä kyrsii, kun minä kolmen tunnin yöunien jälkeen revin itseni ylös klo 6 ja raahaudun 20 asteen pakkasessa Bussipysäkille tekemään vastenmielistä työtä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sulle ikäviä uutisia AP. Meillä on kahden töissäkäyvän, pienituloisen talous, ja inflaatio, korkojen nousu + yksi pitkä sairausloma syöksi meidät aika lailla köyhyyteen.
Laskuja priorisoidaan, mitä maksetaan nyt, mitä voi vähän lykätä. Uusiin talvikenkiin piti pyytää rahat äidiltä. Mietitään, voidaanko luopua autosta, vaikka arki olisikin sen jälkeen helkutin hankalaa. Tankkia täytetään kympillä tai kahdella kerrallaan. Pullot poimitaan kaupungilta mukaan ja välillä palautusrahat on ainoa, millä saadaan ostettua ruokaa.
Niin, ja me käymme edelleen töissä, molemmat.
Toki meillä pilkottaa vähän enemmän valoa tunnelin päässä. Mutta on aika monia aamuja, kun ravistelen viimeisiä kaurahiutaleita purkista ja mietin, että työttömänä kurjuuden tila ja stressin taso olis aika lailla sama, mutta ainakin olisi aikaa levätä.
Ei se elämä herkkua
En ymmärrä miten palkka voi olla niin pieni että sillä elää huonommin kuin työmarkkinatuella 550 e/kk. Onko iso asuntolaina, asunto keskustassa tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Joskus kyllä kyrsii, kun minä kolmen tunnin yöunien jälkeen revin itseni ylös klo 6 ja raahaudun 20 asteen pakkasessa Bussipysäkille tekemään vastenmielistä työtä .
Älä sure, noilla spekseillä pääset piankin nauttimaan sairauspäivärahasta ja sen jälkeen työmarkkinatuesta lopun ikääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli stressiä ja ahdistusta niin kauan kun olin te-toimiston järjestelmissä mukana. Uskalsin sit jättäytyä omilleni, ei stressaa enää yhtään, voin hakea töitä mistä ja milloin huvittaa, jos huvittaa, ilman että määrätään aikatauluja ja kyylätään.
Mites toimeentulosi? Mitä Kela tuumaa kun et ole työttömänä työnhakijana etkä oikeutettu työttömyyskorvaukseen? Antavatko mukisematta toimeentulotuen asumistuen lisäksi?
"Uskalsin jättäytyä omilleni" tarkoittaa etten saa latiakaan mitään tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuvittele. Vaikka en ole ollut työtön sitten vuoden 2010, muistan yhä kuinka kamalaa se oli. Mun elämän täytti pelkkä työnhaku. Oli vielä kaunis kesä mutta olin vaan sisällä ja tein hakemuksia. Loppujen lopuksi sain paikan, jota olin hakenut jo neljä kuukautta aiemmin vielä ollessani koulussa, joten hukkaan meni koko kesä. Se paikka oli sellainen, että ensin olin ollut jotain hämminkiä rahoituksen kanssa ja sitten alkuperäinen valittu oli perunut, joten minä pääsin varasijalta.
Et varmasti tehnyt hakemuksia edes 40 tuntia viikossa.
Jos kuvittelen työhaun olevan pelkkää hakemusten tekoa, on sinulla työttömäksi jäätyäsi - et vaikuta kovinkaan älykkäältä joten lienet helpommin korvattavissa kuin itse luulet - aika vaikea työllistyä. Työhaku on myös hyvällä tuurilla haastatteluissa käymistä ja niide haettavien paikkojen etsimistä. Sen lisäksi pitää selvittää työpaikkojen taustoja jos on outo työpaikka, sekä selvittää avoimista paikoista kohtaako vaatimustaso oman osaamisen. Jokainen, jonka mielestä työnhakuun riittää pelkkä hakemusten teko, niin mitä työtä niin vähällä aivotoiminnalla varustetut oikein voi tehdä?
Nykyiseen työhöni jo haastattelussa käyminen kesti 1,5 vuorokautta, sillä työllistyin toiselle puolelle Suomea. Silloin en kyllä ollut työtön, vaan kävin haastattelussa loman aikana.
Elämä on juuri sellainen minkä siitä itse teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta toisaalta stressiä ja ahdistusta se on tämä työelämäkin. Ei oikeastaan kuulosta hullumalta ajatukselta, että työn mukana tuleva vastuu ja velvollisuus poistettaisiin yhtälöstä.
Elän aika vaatimattomasti ja voisin edelleenkin kiristää vyötä joten vähemmällä rahallakin pärjäisin, mutta ei sitä joutilaana oloa kyllä kauaa jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli stressiä ja ahdistusta niin kauan kun olin te-toimiston järjestelmissä mukana. Uskalsin sit jättäytyä omilleni, ei stressaa enää yhtään, voin hakea töitä mistä ja milloin huvittaa, jos huvittaa, ilman että määrätään aikatauluja ja kyylätään.
Mites toimeentulosi? Mitä Kela tuumaa kun et ole työttömänä työnhakijana etkä oikeutettu työttömyyskorvaukseen? Antavatko mukisematta toimeentulotuen asumistuen lisäksi?
"Uskalsin jättäytyä omilleni" tarkoittaa etten saa latiakaan mitään tukea.
Minä teen varmasti myös näin, jos nykyinen työnantaja lopettaa. Maaseudulta saa kaksion 25 % sillä hinnalla, mitä tästä nykyisestä saisi ja tästä talosta menee asunnot nopeasti. Lapsuudenpaikkakunnalta tiedän marjapaikat ja palveluista tärkeimmät on kävelymatkan päässä, bussi kulkee kaupunkiin eikä kovin pian lopeta, koska siellä kuljetaan lukiossa, ammattikoulussa ja töissä sen verran paljon eli kulkijoita on. Minulla on lisäksi pieni paikkakunnasta riippumaton sivutyö, jolla saisin kuitattua yhtiövastikkeet ja ja jäisi ehkä vähän ylikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus otsikon kysymykseen: ei kuvittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuvittele. Vaikka en ole ollut työtön sitten vuoden 2010, muistan yhä kuinka kamalaa se oli. Mun elämän täytti pelkkä työnhaku. Oli vielä kaunis kesä mutta olin vaan sisällä ja tein hakemuksia. Loppujen lopuksi sain paikan, jota olin hakenut jo neljä kuukautta aiemmin vielä ollessani koulussa, joten hukkaan meni koko kesä. Se paikka oli sellainen, että ensin olin ollut jotain hämminkiä rahoituksen kanssa ja sitten alkuperäinen valittu oli perunut, joten minä pääsin varasijalta.
Et varmasti tehnyt hakemuksia edes 40 tuntia viikossa.
Jos kuvittelen työhaun olevan pelkkää hakemusten tekoa, on sinulla työttömäksi jäätyäsi - et vaikuta kovinkaan älykkäältä joten lienet helpommin korvattavissa kuin itse luulet - aika vaikea työllistyä. Työhaku on myös hyvällä tuurilla haastatteluissa käy
Hain viimeksi viiteen paikkaan ja olisin päässyt kaikkiin haastatteluun, mutta ykkösvalintani tärppäsi heti. Ei tuohon koko rupeamaan ihan kauhean montaa tuntia mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö te yhtään, millaista töissä sitten on? Kollegat kettuilevat, asiakkaat huutavat, pomot läpsivät...
"Pomot läpsivät" apua missä oot töissä :D ei tuo ole normaalia.
No onhan se totta että työttömiä pidetään elämässään epäonnistuneina. Kyvykkäämmät ovat vieneet työpaikat ja heikoin aines on sitten tätä työtöntä sakkia. Muuten työttömänä on rentoa, ei tarvitse herätä aamulla töihin vaan voi tehdä mitä mieleen juolahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kuvittele. Vaikka en ole ollut työtön sitten vuoden 2010, muistan yhä kuinka kamalaa se oli. Mun elämän täytti pelkkä työnhaku. Oli vielä kaunis kesä mutta olin vaan sisällä ja tein hakemuksia. Loppujen lopuksi sain paikan, jota olin hakenut jo neljä kuukautta aiemmin vielä ollessani koulussa, joten hukkaan meni koko kesä. Se paikka oli sellainen, että ensin olin ollut jotain hämminkiä rahoituksen kanssa ja sitten alkuperäinen valittu oli perunut, joten minä pääsin varasijalta.
Et varmasti tehnyt hakemuksia edes 40 tuntia viikossa.
Jos kuvittelen työhaun olevan pelkkää hakemusten tekoa, on sinulla työttömäksi jäätyäsi - et vaikuta kovinkaan älykkäältä joten lienet helpommin korvattavissa kuin itse luulet - aika vaikea työllistyä. Työh
Iältäsi olet varmaan 59?
Riikka sanoi että työttömyys on lomailua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole töihin ajatellut mennä?
Minne voin MENNÄ töihin?
Ap
Miehenä muuttofirmaan. Naisena avustajaksi hoivapalveluihin. Jos et vaadi korkeaa palkkaa, saat töitä.
Miksi mies ei voi mennä hoivapalveluihin? Yhtä raskasta se on nostella omassa pskassaan lilluvia potilaita vaipanvaihtoon. Miehet hoiva-alalle ja sassiin!
No okei sitten. Miehet hoivapalveluihin ja naiset muuttofirmaan. Töitä löytyy kyllä, jos ei ole mitään vaatimuksia työn luonteesta, sijainnista tai palkkauksesta.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mies ei voi mennä hoivapalveluihin? Yhtä raskasta se on nostella omassa pskassaan lilluvia potilaita vaipanvaihtoon. Miehet hoiva-alalle ja sassiin!