Miehellä tosi rajusti oireileva keskiajan kriisi, pelkään että se tuhoaa meidän pitkän liiton
Yhtä ollaan pidetty teineistä asti, koti rakennettu ja lapsia puskettu. Hyväksi tiimiksi yhteen hitsauduttu. Olin aina kuvitellut, että vanhetaan yhdessä, istutaan verannalla vierekkäisissä kiikkustuoleissa käsi kädessä ja katsellaan, kun peipponen tekee pesää pihamäntyyn.
Mutta nyt neljän-viidenkympin kieppeillä mies on ryhtynyt oudoksi. Alkanut harrastamaan miekkailua, höpisee outoja luonteen jaloudesta ja kunniasta, oli ihan ehdoton, että pyöreä pöytä täytyy hankkia ja haluaa, että alan kutomaan Kuningas Artturin ja ritareiden urotöistä seinävaatteita, puhuu olohuoneesta salina ja on hankkinut sinne oman valtaistuimen. Mun pinna paloi lopullisesti, kun näin miehen kantavan naapurin neitoa lätäkön ylitse. Onko muiden miehillä ollut tosi rajusti oireilevaa keskiajan kriisiä? Miten selvisitte?
Kommentit (329)
Mun mies osti myös jonkun ritarihuoneen pyöreän pöydän ja haaveilee siitä, että hänestä tulee joku päivä kuningas? Osti jo haarniskan ja keskiaikaisen kypärän, sekä miekan? Nyt on lukenut kaikista keskiaikaisista ruoka-aineista, että laitan näitä hänelle ja hänen mies kavereilleen? Ryyppää kaikki illat tina tuopista? Kysyn vaan, että mitä teen? Yhteen asiaan olen suostunut, että kudon nokkosista hänelle paidan, niin siinähän kulkee.
Meillä vaivaa keskijalan kriisi
Olen huolissani, että minunkin mieheni on keskiajan kriisin partaalla. Prosessi lienee vielä varhaisessa vaiheessa, ainoa selvä merkki on miehen alkanut into käyttää sukkahousuja ja leggingsejä. Onko tilanne vielä palautettavissa normaaliaikaan?
Vierailija kirjoitti:
Olen huolissani, että minunkin mieheni on keskiajan kriisin partaalla. Prosessi lienee vielä varhaisessa vaiheessa, ainoa selvä merkki on miehen alkanut into käyttää sukkahousuja ja leggingsejä. Onko tilanne vielä palautettavissa normaaliaikaan?
No nyt selvisi Kanyenkin into sukkahousuihin. Toisilla keskiajan kriisi näköjään ilmenee näin. Voisit neuloa miehelle kiva värikkään ja lämmittävän kalukukkaron, ettei tule kylmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen valmis maksamaan hyvästä haarniskasta montakin hopearahaa. Se ei ongelma. Mutta laatu, voi luoja miten huonoja ovat. En tiedä missä päin näin huonoja tehdään.
Onhan se nyt hankalaa, kun ei pankkiautomaatista saa käteistä. Ne kupariplootut eivät kuulemma ole enää käytössä ja niinkuin minä niitä olen kottikärryillä mukanani kuljettanut.
Pitää olla tyytyväinen pankkiautomaattien nykyiseen toimivuutteen. Toista oli silloin, kun niissä käytettiin oravannahkoja. Aina tukossa prkl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Te olette hyviä naurattamaan tämmöistäkin totista vanhaapiikaa! Kiitos! Jatkakaa
Pidä se värttinä käynnissä äläkä naura liian kovaa ja usein.
Muuten sinua luullaan laiskaksi, hulluksi tai h*raksi -tai että olet kaikkia noita edellämainittuja.
No, mähän olenkin!
Minulla ei valitettavasti ole miehenpuolta jonka edesottamuksia seurailla...:( harmi.
Itse tykkään tästä korsettimuodista kovasti. Sillä saan uhkean ja verevän kupeeni hirtettyä jonkinlaiseen muotoon, missä erottuu viimein keskikohta, ylä- ja alaosa.
En kyllä ole aikoihin uskaltanut poistua valoisaan aikaan tuvastani, sillä luulen profiloituvani liian selkeästi noidaksi. Yksin asuva nainen, musta kissa ja vielä punainen letti. Liian paljon vihjeitä vainoajille.
Minun mieheni keskiajan kriisi ilmeni siten, että vaihtoi moottoripyöränsä hevoiseen.
Toki ei taida osata silläkään ajaa, mutta into on kova.
:D