Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten jatkaa eteenpäin kun lapset vieraannutettu?
27.12.2023 |
Miten ihmeessä tästä eteenpäin? Ennen lapset oli ykkösasia elämässäni, täyttivät arkeni. Nyt yhtäkkiä poistuivat elämästäni kokonaan. Eivät vastaa puhelimeen, eivät käy luonani. Saatika että asuisivat edes osittain kanssani. Isä, joka ennen oli etäinen on nyt ykkönen.
En selviä tästä. En ymmärrä mitä tein niin väärin, etteivät lapset enää halua minua elämäänsä.
Heillä on elämässään äitipuoli ja isä, uusia sisaruksia. Onnellinen perhe-elämä, mitä minä en koskaan voinut heille tarjota. Minun ja isänsä yhteiselo oli pelkkää riitaa ja hampaiden kiristelyä.
Varmasti minä oikeasti olin syy siihen kaikkeen.
Haluasin vain nukahtaa ilman että enää heräisin tähän painajaiseen.
Mutta, tähän on vaan totuttava. Uuteen täysin tyhjään elämään missä ei ole mitään. Ei yhtään mitään. Ei mulla ole ystäviä, ei tukiverkostoa. Exän vuoksi muutin satojen kilometrien päähän kaikista. Kaikki oma jäi. Olin vain äiti.
Ja nyt en ole enää mitään.
Kommentit (23)
Ahdistava ajatus että ihminen elää vain ja ainoastaan lastensa kautta. Lapsistakin varmaan tuntuu että on kahlittu äitiin kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tunne. Laput silmiltä avautui liian myöhään. Vieraannuttamista on tapahtunut vuosia ja nyt teini katkaisi välit.
Tuska on ollut aivan kauhea, on verrattavissa lapsen kuolemaan. Erotus siinä on epätoivoinen odotus "ehkä".
Henkistä väkivaltaa roikottaa toista löyhässä hirressä. "Ei vielä halua olla yhteydessä"
Puoli vuotta mennyt ja edelleen yritetään roikottaa henkisesti ehkä tilassa.
On vain hyväksyttävä tilanne ja jatkettava eteenpäin. Minun lapseni on kuollut minulle. En hyväksy tuollaista henkistä väkivaltaa mitä minuun on kohdennettu. Ei kenenkään sellaista tulisi hyväksyä.
Ex on narsisti, mutta ymmärsin sen aivan liian myöhään, vasta kun vahinko oli jo tapahtunut.
Nyt kun luen vieraannuttamisesta, on toiminut kuin oppikirjaa lukien.
Estänyt yhteyden, kun on hänen luona (ottanut puhelimen pois), kunnes luovutin. En jaksanut enää yrittää vuosien saatossa tavoitella lastani, kun oli isänsä luona.
Kuitenkin vaati, että hänen piti saada yhteys, kun lapsi oli minun luonani. Säännöllisesti soittikikin ja sai aikaan riitoja, aivan kuin muistuttaisi, että pitää minulle kiukutella ja haastaa riitaa. Ihan pienistäkin asioista, kunnes luovutin ettei lapsen tarvinnut tehdä enää mitään kotitöitä ollessaan luonamme.
Säännöllistä kiusaamista aika ajoin, syyllistämistä ja mustamaalaamista.
Lopputulos on teini, joka haistattelee ja toivoo, että kuolisin.
Lopputulos on, etten minäkään halua olla tekemisissä lapseni kanssa enää.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäsisiä teinejä..? Voimia!!