Tutkimus: Suomessa täysimetys kestää keskimäärin 1,4 kk!
Luin just uusimmasta Vauva-lehdestä Oulun ja Tampereen synnytyssairaaloissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan tutkimuksessa seurattujen yli 3500 vauvan täysimetys kesti keskimäärin vain 1,4 kk. Musta tosi vähän aikaa, kun suositus on kuitenkin (4-)6 kk. Osittaisimetys kesti keskimäärin 6 kk. Hyvin mielenkiintoinen pointti tossa kirjoituksessa oli mun mielestä se, että niitä vauvoja, jotka eivät synnytyssairaalassa saaneet lisämaitoa, imetettiin keskimääräistä pidempään. Mistä se johtuu? Ja tarkimmin imeväisten ruokasuosituksia noudattivat yli 30-vuotiaat ja hyvin koulutetut äidit.
Pitääkö tutkimus omalla kohdallanne paikkaansa vai oletko poikkeus?
Mun kumpikaan lapsi ei saanut sairaalassa lisämaitoa (eivätkä koskaan myöhemminkään saaneet lisämaitoa tai korviketta). Eka oli täysimetyksellä 6 kk ja osittaisimetystä kesti 1,5 v asti (jolloin lapsi itse vieroitti itsensä). Toka oli täysimetyksellä 5,5 kk ja saa myös itse vieroittaa myöhemmin itsensä (en aio tissiä häneltä väkisin viedä, mutta kun 1 v lähestyy, alan imetyskertoja hieman vähentää). Olen alle 30-vuotias, enkä ole hyvin koulutettu, vaan lähihoitaja =)
Kommentit (43)
Imetyssuositus Suomessa on vuoden ikään asti. WHO suosittelee imetystä vähintään kaksivuotiaaksi ja sen jälkeenkin, mikäli äiti ja lapsi niin haluavat. Joka tapauksessa (äidin)maidon tulisi olla vauvan pääruokaa koko ensimmäisen vuoden ajan. Yli puolivuotiaan maidonsaantisuositus on 5-6dl/vrk. Tähän lasketaan kaikki vauvan käyttämä maito, myös äidinmaito ja korvike. Riittävän määrän äidinmaitoa yli puolivuotias saa usein 3-4 tehokkaalla imetyskerralla. Alle yksivuotias saa lähes kaiken tarvitsemansa energian äidinmaidosta, eikä sen takia tarvitse suuria määriä muuta ravintoa.
Yleensä heikkoon painonnousuun suositellaan kiinteiden aloittamista. Tällöin usein unohdetaan se tosiasia, että ilman rasvalisää kasvikset ja hedelmät sisältävät huomattavasti vähemmän energiaa kuin äidinmaito. Lisäksi kiinteät täyttävät enemmän, jolloin luonnollisesti imetysvälit voivat pidentyä. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että lapsen paino ei nouse edes entiseen malliin. Sen takia heikohkoon painonnousuun kannattaa parannuskeinoksi kokeilla ensin tiheämpää imetystä ja muita imetyksentehostamiskeinoja ja vasta, jos tämä ei tuo toivottua tulosta, aloittaa kiinteät - mielellään rasvalisällä. Toisaalta täysimetetyillä vauvoilla painokäyrän notkahtaminen neuvolan nykyisillä käyrillä on hyvin tavallista ja tapahtuu yleensä noin 4-6 kuukauden iässä.
Tyksistä sai ainakin minun mielestäni hyvät ja asialliset ohjeet mukaansa. Niistä monisteista oli hyötyä, vaikka kolmatta kertaa olin jo asialla.
Kunnes tajusin avata suuni, että voisinhan minä näitä rintoja vaikka lypsää, kun pieni ei osannut imeä ja maito pakkautui rintoihin.
pullosta sitten puristeltiin suuhun ja opetettiin imuliikettä (jonka oppi vasta 1kk vanhana). Kumminkaan korviketta ei ole saanut tuon ensimmäisen päivän jälkeen.
Imetys kestänyt nyt 1v 2kk... vähitellen lopettelu käynnissä...