Lue keskustelun säännöt.
Ostettiinko ysärillä oikeasti uusi tietokone joka toinen vuosi?
Kommentit (63)
Pötäkoneisiin ostettiin uusia osia ja vaihdettiin. Tietokoneet oli kalliita. Muunsinnjuuri oman ekan 90-luvunnalun koneeni hinnan. Nykyrahassa se olisi yli 1900€. Ei silloin koneita koko ajan vaihdettu. Laman aikaan tuskin firmoissakaan. Ja firmat myös vanhat eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pötäkoneisiin ostettiin uusia osia ja vaihdettiin. Tietokoneet oli kalliita. Muunsinnjuuri oman ekan 90-luvunnalun koneeni hinnan. Nykyrahassa se olisi yli 1900€. Ei silloin koneita koko ajan vaihdettu. Laman aikaan tuskin firmoissakaan. Ja firmat myös vanhat eteenpäin.
Korjauksia: pöytäkoneisiin, firmat myi vanhat koneensa eteenpäin.
Olisi pitänyt ostaa uusi kone aika usein, koska ohjelmien muistivaatimukset kasvoivat niin nopeasti. Mulla ja silloisilla pikkufirmoilla, joissa oli töissä, ei ollut sellaiseen varaa. Niinpä olen viettänyt aikaa hitaasti toimivan ja kaatuilevan tietokoneen vieressä enemmän kuin kehtaan myöntää.
Ei meillä ollut tietokonetta ollenkaan ysärillä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä isä kasasi uuden koneen melkein joka vuosi. Osti aina yhden osan kerralla
Itte opettelin kasaamaan vasta vuostuhannen alussa. Eka athloni kuumeni kuin mikä kuten sen ajan koneilla oli tapana. Siihen piti ostaa sellanen hervoton varmaan lähemmäs kilon painonen tuuletin/jäähdytyssiili että pysyi lämmöt kurissa. Onneks tuo trendi meni äkkiä ohi ja nykynen intelin prossu vuosmallia 2012 harvemmin kuumenee vakiojäähdyttimellä yli kuuden kymmenen asteen, kun vaan jaksaa sillon tällön puhdistaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä siihen koneeseen vaihdettiin vain uusia tehokkaampia komponentteja
Ei siis koko konetta tarvinnut vaihtaa yhtään mihinkään. Ensimmäinen konekin oli itse rakennettu
90-luvulla ei ollut paljoakaan kotikäytössä tietokoneita, koska ei ollut nettiäkään. Tai toki oli, mutta se oli poskettoman kallis. Tietokoneet oli vielä tuolloin lähinnä sitä, että Amigalla pelattiin pelejä. Oppilaitoksissa oli pc:t.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ostettu. Odotettiin aina hintojen laskua, kun uudet paremmat osat tuli. Aina sen koneen hinta oli kymppitonni. Hyvistä osista valmiiksi koottuna. Yleensä parin vuoden päästä sitä päivitettiin jotenkin, kuten laitettiin polttava CD-asema, lisäiltiin muistikampoja jne. Vaihdettiin näyttö litteään. Vuosisadan vaihteen jälkeen meni kovalevy uusiksi, edelliseen tuli ongelmia, sitä skannattiin ja palauteltiin päiviä. Lopulta taidettiin vaihtaa emolevy ja varmaan näytönohjainkin, kunnes sitten ostettiin uusi kone.
Muistaakseni kymppitonni oli ylihintaa tuohon aikaan. Sillä ei niin merkittävää etua saanut, koska teknologia kuitenkin vanheni parissa vuodessa. Meidän eka kone oli 486:n joka maksoi ysärin alussa muistaakseni lähemmäs 15000mk. Itse en siitä edes mitään tajunnut, ja kun luokkakaverit kyseli onko koneessa korppu vai lerppu asema en tietenkään osannut vastata että siinä oli cd-asema.
No parin vuoden päästä tuo vaihdettiin pentium ykköseen, joka muistaakseni maksoi vain kuutisen tuhatta markkaa. Ja tuon kalliin neljäkasikutosen arvo ei sillon ollut enää mitään
Prosessorien virkistystaajuus tuplaantui tuohon aikaan joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ZX Spectrum, 2086, 286 ,386, 486, P75, P120, P200 jne.
Nykyään en edes tiedä, mitä läppäreissä on sisällä, mutta uudemmassa on muistit16GB/512GB
Pöytäkoneena hyrrää Intel(R) Xeon(R) CPU W3520 2.67GHz joka julkaistiin 2009.
Joten ysärillä ostettiin tietokone tai ainakin osia sinne tietokoneeseen joka vuosi.
Eihän sitä koteloa, virtalähdettä, korppuasemaa jne tarvinnut joka kerta vaihtaa.
Sopivin välein prossua, näyttistä, kovalevyä.
Kuten näkyy, niin enää ei tarvii niin usein uusia, ellei vedä viimeisempiä Autocadejä yms. 3D-piirrosohjelmia, jota vaatii paljon laskutehoa, mutta jos pari vuotat sitten osti kunnon koneen, niin se on edelleen kunnon kone.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla ei ollut paljoakaan kotikäytössä tietokoneita, koska ei ollut nettiäkään. Tai toki oli, mutta se oli poskettoman kallis. Tietokoneet oli vielä tuolloin lähinnä sitä, että Amigalla pelattiin pelejä. Oppilaitoksissa oli pc:t.
Meillä oli. Siihen ostettiin nettiaikaa operaattorilta. Maksettiin siis etukäteen. Virustorjuntaa ei ollut lainkaan, viruksista varoitettiin, mutta ei niitä kenenkään koneella kyllä ollut...kai
Vanhan modeemin ääni: piuuuphhuuupiuuu (kirjekuori lentää siivillä)
Jossain vaiheessa oli muotia ladata joku erikoinen hiiren osoitin. Vanhat rullahiiret oli täyttä skeidaa, rullat kului aika nopeasti loppuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Prosessorien virkistystaajuus tuplaantui tuohon aikaan joka vuosi.
Näinhän se oli. Ja virkistystaajuus korreloi aika vahvasti nopeuden kanssa. Tarkemmin kai mooren laki päti vielä silloin siten, että joka vuosi transistorien koko puolittui. Myöhemmin tuo muutettiin joka toiseksi vuodeksi, ja vuodesta 2015 eteenpäin transistorien koko ei enää ole oleellisesti pienentynyt. Mikä selittää aika paljon sitä miksi kymmenen vuotta vanhalla koneella nykyisin pärjää vielä ihan hyvin. Nykyisin prosessoreja ja näytönohjaimia taidetaan enemmän optimoida johonkin erilaisiin tehtäviin, minkä vuoksi valmistajat ei enää mainostakaan benchmark-tuloksia vaan laitteiden suoriutumista tietyissä ohjelmissa tai peleissä. Itse yksityiskohtia ymmärtämättömänä tietysti uskon salaliittoon, että pelit ja ohjelmat tarkoituksella hidastetaan tietyille laitemalleille jotta saadaan uusia myytyä, vaikkeivat ne teknisesti oleellisesti vanhoista eroa. Samaan kategoriaan mutta läpinäkyvämmin menee W11 laitevaatimukset
Ei ostettu. Vanhemmat käyttää varmaan vieläkin Commodore 64:tansa. Sen hankintaa varten säästettiin pitkään ja kaikki käytetään loppuun asti ennen uuden hankintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ostettu. Odotettiin aina hintojen laskua, kun uudet paremmat osat tuli. Aina sen koneen hinta oli kymppitonni. Hyvistä osista valmiiksi koottuna. Yleensä parin vuoden päästä sitä päivitettiin jotenkin, kuten laitettiin polttava CD-asema, lisäiltiin muistikampoja jne. Vaihdettiin näyttö litteään. Vuosisadan vaihteen jälkeen meni kovalevy uusiksi, edelliseen tuli ongelmia, sitä skannattiin ja palauteltiin päiviä. Lopulta taidettiin vaihtaa emolevy ja varmaan näytönohjainkin, kunnes sitten ostettiin uusi kone.
Tän muistan että aina se oli kymppitonnin meno. Siksi sitä laitetta päivitettiin, ostettiin erilaisia osia, joista nyt mitään en tajunnut. Isomman muistikortin muistan asentaneeni itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla ei ollut paljoakaan kotikäytössä tietokoneita, koska ei ollut nettiäkään. Tai toki oli, mutta se oli poskettoman kallis. Tietokoneet oli vielä tuolloin lähinnä sitä, että Amigalla pelattiin pelejä. Oppilaitoksissa oli pc:t.
Meillä oli. Siihen ostettiin nettiaikaa operaattorilta. Maksettiin siis etukäteen. Virustorjuntaa ei ollut lainkaan, viruksista varoitettiin, mutta ei niitä kenenkään koneella kyllä ollut...kai
Vanhan modeemin ääni: piuuuphhuuupiuuu (kirjekuori lentää siivillä)
Jossain vaiheessa oli muotia ladata joku erikoinen hiiren osoitin. Vanhat rullahiiret oli täyttä skeidaa, rullat kului aika nopeasti loppuun
Itse ainakin onnistuin aikanaan lataamaan ties mitä malwarea. Ainakin muistaakseni legendaarisen bonzi buddyn koneelle aikanaan asensin
Oli melkein pitänyt ostaa jos olisi halunnut, että uusimmat pelit toimii kunnolla. Aika harvassa kodissa varmaan oikeasti ostettiin koska ne oli aika kalliita silloin. Ainakin omasta kaveripiiristä laitteistot oli aina ajantasalla lähinnä sellaisilla joiden vanhemmat myös tarvitsivat tehokasta konetta johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Pääsivätkö silloin 90-luvulla myös ne kilteimmät pojat mukaan diskoon ja juhlimaan? 🥺
Ei ne päässyt. Ne jäi kotiin rämpyttämään kommodore kuusnepaa ja myöhempinä vuosina amigaa. Vasta ysärin loppupuolella alkoi piparia irtoamaan kun nokian optiot saatiin merkattua.
Vierailija kirjoitti:
Rakennettiin osista itse.
Mikset enää rakenna
Ei ostettu. Odotettiin aina hintojen laskua, kun uudet paremmat osat tuli. Aina sen koneen hinta oli kymppitonni. Hyvistä osista valmiiksi koottuna. Yleensä parin vuoden päästä sitä päivitettiin jotenkin, kuten laitettiin polttava CD-asema, lisäiltiin muistikampoja jne. Vaihdettiin näyttö litteään. Vuosisadan vaihteen jälkeen meni kovalevy uusiksi, edelliseen tuli ongelmia, sitä skannattiin ja palauteltiin päiviä. Lopulta taidettiin vaihtaa emolevy ja varmaan näytönohjainkin, kunnes sitten ostettiin uusi kone.