Mihin ihmeessä ihmiset saivat rahansa kulumaan joskus ysärillä?
Ei ollut kalliita iphoneja, ipädejä, iwätchejä, sata eri suoratoistopalvelua, uusi telkku ostettiin kerran 10 vuodessa, tietokone kerran 5 vuodessa, pelit ja leffat piratoitiin, laajakaistaaliittymiä ei ollut, joka kadunkulmassa ei olllut pizzakebabbeja ja mäkkejä, ulkona syötiin pari kertaa vuodessa, luksusautot olivat harvinaisia, vuoden lomamatkat olivat korkeintaan pari viikkoa espanjaan, ja joku viro oli vielä silloin puoli ilmainen, vaikkeihan siellä edes mitään ostettavaa ollut (paitsi että farkuilla ja vessapaperilla sai pillua).
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat oli vielä nykyistäkin surkeammat ja korot huiteli 11 prosentissa. Yleisin viitekorko oli silloin helibor ja se oli korkeimmillaan jotain 15,8 prosenttia. Niitä korkoja makseli munkin vanhemmat. En ymmärrä ulinaa siitä kun nollokorot eivät tule enää takaisin.
Korkovähennys, unohtunut?
100% vähennysoikeus eli seuraavan vuoden veronpalautuksena sai korot takaisin. Käytännössä 0% korot oli. Piti vaan maksaa ensimmäisenä vuotena korot mutta rahat sai takaisin.
Tämä onkin ensimmäinen kerta kun maksetaan korkoja eikä mitään saada takaisin.
Meinaatko että asuntolainaa maksettiin vain 1v? Seuraavana vuonna maksoit taas 16% korkoa.
Verovähennys ei ollut 100%
Verovähennys oli 100%. Näin oli ainakin mulla. Tietenkin maksat asuntolainaa niin kauan kun sopimuksessa lukee, en ole muuta väittänytkään. Korkoa maksat samalla mutta sä saat joka vuosi rahat takaisin eli et maksa korkoa kuin etukäteen jotka palautettiin takaisin.
Ei mitenkään. Olin teni-ikäinen 90 luvulla. 15 000mk tilillä ja pari tonnia lompakossa aina. Rahaa säästyi kummasti.
Appi muistelee vieläkin, kun velan korko oli 16%.
Jotkin asiat on nykyään paljon halvempia suhteessa palkkatasoon, esim.elektroniikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut laajakaistaa, joten netinkäytön vuoksi puhelinlaskut oli tavattoman korkeita. 😆 Ja tietokoneet ja telkkarit ja muut vempeleet maksoivat tuhottomasti.
Silloin lapsille ostettiin suksia, luistimia ja muita muinaisjäänteitä.
Tämä on nykynuorisosta käsittämätöntä! Ne rahat jotka nykyään tungetaan johonkin puhelimeen ja suoratoistoihin, käytettiin ennen liikuntavälineisiin ja -palveluihin. Ja oltiin terveempiä ja hoikempia.
No ei oltu. Vaan päinvastoin.
Mun vanhemmat rakennuttivat kaksi huvilaa. Me reissattiin joka vuosi kaukokohteissa. Autot oli uusia. Vaatteet ja varusteet ostettiin kestämään, joten olivat kalliita. Ravintoloissa ei kyllä syöty.
90-luvulla oli tiukkaa jos oli lainaa. Korot oli älyttömiä.
Olin 500 päivää ansiosidonnaisella, lapset kotona, ei päiväkotimaksuja. Hienoa aikaa olla lasten kanssa.
Ja vaatteetkin piti joskus tilata vaatefirman paperisesta katalogista joko lähettämällä postitse tilauskortti tai soittamalla sinne. Jos siis halus tilata. Ei paljon puhelimella näpytelty nettiostoksia.
Vierailija kirjoitti:
Silloin jouduttiin ostamaan kaikki kirjat, cd-levyt/kasetit, vhs/dvd-elokuvat, ohjelmistot jne ihan fyysisinä kopioina, ja se todellakin maksoi rahaa. Kolikon toisella puolella oli silloin tietysti se, että luovilla aloilla pystyi okeasti jotain myös tienaamaan. Toisin kuin tänä päivänä, kun kommunismista ponnistava alustatalous jyrää, ja esim. muusikoiden investoinnit ja tulot on sosialisoitu kaiken kansan käytettäviksi Spottarissa ym.
No kyllä meillä suurin osa musiikista nauhoitettiin C-kaseteille kaverien tai kirjaston CD-levyiltä.
Ehkä lahjaksi saattoi saada aidon levyn.
90-luvun loppupuolella oli taivaassa, kun pääsi Tallinnaan Ladan peräkontista ostamaan piraattilevyjä.
90 luvulla oli tietokoneet, kännykät, ne maksoivat paljon. Nykyään enää ei käytetä tietokoneita, meilläkään ei ole ollenkaan. Tabletit, puhelimet ovat nykyään aika halpoja. Sillä tietokoneen hinnalla 600€ saa viisihenkiselle perheelle jokaiselle puhelimen. Ostin kaksi puhelinta, itselleni ja yhdelle lapselle 300€ yhteensä. Tyhmä maksaa suoratoistopalveluista. Meillä ei makseta mistään, en maksa euroakaan jonkun ohjelman katsomisesta.
Vierailija kirjoitti:
90 luvulla oli tietokoneet, kännykät, ne maksoivat paljon. Nykyään enää ei käytetä tietokoneita, meilläkään ei ole ollenkaan. Tabletit, puhelimet ovat nykyään aika halpoja. Sillä tietokoneen hinnalla 600€ saa viisihenkiselle perheelle jokaiselle puhelimen. Ostin kaksi puhelinta, itselleni ja yhdelle lapselle 300€ yhteensä. Tyhmä maksaa suoratoistopalveluista. Meillä ei makseta mistään, en maksa euroakaan jonkun ohjelman katsomisesta.
Nykyään ei käytetä telkkareita, puhelimia tai tabletteja. Kannattaa palata nykyaikaan.
Oli vähemmän Kiina-p*skaa ja enemmän kotimaista. Näkyyhän se työn ja tuotteen hinnassa. Myös tuottavuus per työtunti on noussut, eli ennen käytettiin enemmän aikaa saman tekemiseen. Aika = rahaa.
Kannattaa perehtyä miten verovähennykset toimii. Suurin osa verovähennyksistä on sellaisia jotka vähentävät VEROTETTAVAN TULON MÄÄRÄÄ. Mikä ei tarkoita sitä että ne vähentäisivät maksettavaa veroa niin paljoa.
Jos siis laitat vähennykseen 1000e niin se vähentää verontarvetta alle tonnilla, yleensä jotain 300-500€ riippuen koko vuoden tuloista.
Jotkut vähennykset, kuten kotitalousvähennys, vähentävät suoraan maksettavan veron määrää omavastuun jälkeen.
Sitä en usko että velan korkojen vähennys olisi 1990-luvullakaan, kuten ei nytkään, ollut suoraan 1:1 veron määrää vähentävä.
Se netti tuli kotitalouksiin vasta 90-luvun loppupuolella. Ensimmäiset kotisivut on perustettu 1995.
Me maksettiin opintolainoja ja kodinperustamislainaa sekä säästettiin ensiasuntoon ja muutenkin. Matkustaminen junalla oli tosi kallista vs. nykyään. Moni auttoi vanhempiaan sen sijaan että olisi odotellut perintöä. Puhelimestä maksettiin käytön mukaan ja ostettiin postimerkkejä, kirjepaperia, kirjekuoria...säästäminen oli se juttu monella nuorella.
Me käytiin kyllä aina tilipäivänä pizzalla, grilillä tai Rossossa, muuta ei oikein sillä paikkakunnalla sillon ollutkaan. Halpaa pikamuotia ei ollut, eli kun osti takin tai kengät niistä sai maksaa. Samoin polkupyörät olivat usein kotimaisia ja hintavia. Remonttilainat oli kalliskorkoisia. Kesämökkiin oli keskituloisillakin ja jopa duunareilla rahaa kun ei mennyt noihin aloittajan mainitsemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
palkat oli pienempiä ja työttömyys korkealla, siinä ei uusia autoja tai puhelimia ostettu eikä käyty thaimaassa
Palkat oli suhteellisesti korkeammat, vuokrat pienemmät, kaikki oli halvempaa..
Vuokrat eivät olleet pienemmät, koska vielä 90-luvulla oli huutava asuntopula. Ihmiset asuivat kimpassa, okt yläkerrassa vuokralla jne. Ja asunnot myyntiaika oli päivissä, kun oli ostajan markkinat. Kiinteistövälittäjät myivät asuntoja tiskin alta, joka antoi korkeimman ostotarjouksen.
Asuntolainojen korot oli korkeat 14-18%, josta osa oli verotuksessa vähennyskelponen ja asuntolainan maksuaika oli sama, mitä oli omarahoituksen säästöaika ja tyypillinen asuntolaunan maksuaika.oli 6-10v ja yli 10v maksuaikoja ei edes tunnettu.
Elektroniikka oli ysärillä kallista. IBM:n läppäri maksoi 3 kk bruttopalkan verran. Oikeastaan kaikki oli kallista ennen EU:ta.
Ysikytluvun puolivälissä intin jälkeen lyhyt koulutus kuljetusalalle, töihin, palkka tuli kerran kahdessa viikossa. Kuun alussa maksoin vuokran ja laitoin loput säästöön, kuun puolivälissä maksoin puhelin- -ja bensayhtiön luottokorttilaskun, ruokakaupan ostostilin ja saatoin käydä vaatekaupassa, jos tarvitsi jotain omia vaatteita ostaa, työasuista huolehti työnantaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat oli vielä nykyistäkin surkeammat ja korot huiteli 11 prosentissa. Yleisin viitekorko oli silloin helibor ja se oli korkeimmillaan jotain 15,8 prosenttia. Niitä korkoja makseli munkin vanhemmat. En ymmärrä ulinaa siitä kun nollokorot eivät tule enää takaisin.
Korkovähennys, unohtunut?
100% vähennysoikeus eli seuraavan vuoden veronpalautuksena sai korot takaisin. Käytännössä 0% korot oli. Piti vaan maksaa ensimmäisenä vuotena korot mutta rahat sai takaisin.
Tämä onkin ensimmäinen kerta kun maksetaan korkoja eikä mitään saada takaisin.
Meinaatko että asuntolainaa maksettiin vain 1v? Seuraavana vuonna maksoit taas 16% korkoa.
Verovähennys ei ollut 100%
Verovähennys oli 100%. Näin oli ainakin
Ei todella ollut. Oli omavastuuosuus ja enimmäismäärät.
Ja mikään etuus ei voi edes olla 100% verovähennys, sillä verovähennykset tehdään tulosta, eikä ennakonpidätyksestä ja todellisuudessa hyöty on 40%.
Tuolla sinun logiikalla verotus voisi olla negatiivinen eli valtio joutuisi maksamaan verotuloja palkansaajalle ja se ei taas ole mahdollinen.
Suurtyöttömyydessä ei ehkä rahaa liikaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Olin teni-ikäinen 90 luvulla. 15 000mk tilillä ja pari tonnia lompakossa aina. Rahaa säästyi kummasti.
Minä olin keskisuuren yrityksen taloushallinnon päälikkönä ja palkka 10.500 markkaa kuukaudessa. Ja koskaan ei ollut rahaa kahta tonnia lompakossa.
Samaa tasoa oli rakennusinsinööreillä, jotka olivat työnjohtajina.
Tosin, 90-luvulla insinöörit jäivät työttömiksi, kun oli suurtyöttömyys.
Laman jälkeen ja vuosituhannen vaihteen aikoihin oli suht tavallista, että nuoret aikuiset menivät kuukausiksi tai ehkä vuosiksi reppureissaamaan. Reissu ei ollut välttämättä mitään luksuselämää, mutta vaikea olisi kuvitella että nykyajan nuoret uskaltaisivat ottaa sillä tavalla omasta elämästä vapaata kun taloudelliset paineet on kovat. lentoliput oli kalliita ja matkustaminen oli oman statuksen näyttämistä, nythän matkustaminen on halpaa ja junttia.