Naapurisi soittaa ovikelloa keskellä yötä. Avaatko?
Meidän ovikelloamme soitti vuosia sitten yöllä samassa talossa asuva mummo ihan eri kerroksesta. En ollut koskaan edes keskustellut hänen kanssaan, tervehtinyt vain. En avannut.
Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli soittanut myös jonkun muun (muiden?) ovikelloa, ja yksi naapuri oli sitten ohjannut hänet kotiin. Mummo joutui siitä ehkä vuoden päästä vanhainkotiin.
Onko teillä.mielipiteitä siitä, miten pitäisi tälläiseen yöhäirintään suhtautua?
Kommentit (74)
jos joku mummo niin ehdottomasti. ole lähimmäinen toiselle
Ovikelloni on aina pois päältä.
Ja vaikka ei olisi, niin en avaisi.
Avaan, koska tunnen naapurini riittävän hyvin.
Enpä taida. Ei kyllä ole ovikelloakaan. Eikä ole kyllä naapureilla syytä eksyä ovelle yöllä, enkä tunnistaisi kuin yhden.
Riippuu kuka siellä olisi. Lapsille, mummoille ja tuntemilleni naapureille tietenkin avaisin. Jos olisi joku 25-v. kundi kännissä, niin en avaisi.
Kyllä avaisin. Asun sen verran syrjässä, että naapureita ei ole paljon ja tunnen heidät. Olisi varmasti tosi kyseessä, jos tulisivat yöllä ovikelloa soittelemaan.
Pelästyisin kyllä pahemman kerran jos ovikello soisi vaikka olisi päivä. Meillä ei ovikelloa ole.
Jos naapurin mummo tulisi yöllä koputtelemaan niin kyllä hänellä joku hätä olisi, joten kyllä mä soittaisin hätäkeskukseen. Sen verran syrjässä asutaan että ei se mummo tänne huvikseen yöllä eksyisi häiriköimään.
En avaisi,katson ovisilmästä kuitenkin.
Tietenkin avaisin, ei kukaan naapuri turhaan soittele ovikelloa yöllä.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin avaisin, ei kukaan naapuri turhaan soittele ovikelloa yöllä.<<Kerostalossa Helsingin lähiössä kyllä humalinen vanhempi mies yksinäinen, paarista tulessa yksin ,saattaa soitaa sen yksin asuvan vanhan naisen ovikelloa yöllä,Jolle päivää sanoo päivällä.. Toisia on sitten jotka meinaa naapuri on vippi kassa. Ovikello pois ja ovi aukeaa meillä vain puhelimen kautta sovitulla tulolla.
Kyllä avaisin, koska silloin on varmaan hätä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä avaisin. Asun sen verran syrjässä, että naapureita ei ole paljon ja tunnen heidät. Olisi varmasti tosi kyseessä, jos tulisivat yöllä ovikelloa soittelemaan.
Sama homma, vaikken asu mitenkään erityisen syrjässä vaan ihan tavallisella omakotialueella. Tunnen kuitenkin kaikki naapurini sen verran hyvin, että jos joku heistä tulisi yöllä oveni taakse, sille olisi painava syy.
En avaa ovea päivälläkään, jollen odota jotakuta henkilöä tai lähetystä.
Silloinkin vasta kun olen vilkaissut ensin kuka oven takana seisoo.
Se, että tunnistan henkilön ei tarkoita, että avaisin.
En vastaa myöskään puheluihin, jollen tunnista numeroa tai odota soittoa.
Avaisin. Voi olla joku hätä. Mä en ole mikään epäkohtelias psykopaatti, joten mulla kyllä jäisi omatunto kolkuttamaan, jos ei avaisi ja kysyisi, että onko joku hätänä.
Jos soittaja on se naapurostossa asuva komea mies, johon olen aina halunnut tutustua.
Avasin tottakai, koska olen jo noussut ylös ja tullut ovelle katsomaan kuka siellä on.
Mistä muuten tietäisin että siellä on naapuri?
Avasin. Olin nukkumassa. Talossa oli tulipalo ja naapuri tuli kiireellä pelastamaan.
Olen avannut ja vein kerran mummon kotiin. Hän sitten katosi, joten meni ilmeisesti hoitokotiin ja nyt on varmaan kuollut, kun asuntoa remontoidaan.