Ihmiset, joilla on naurumaneeri
Aluksi sitä luulee, että toinen on ystävällinen, mutta sitten sitä huomaa, että tuohan hekottelee harva se hetki. Sitten se hekottelu onkin äärimmäisen ärsyttävää.
Kommentit (10)
Juu, en tykkää. Ihminen voi oikeasti olla aika varautunut ja sitten tuo hekottelu ikään kuin kätkee sitä.
Se on meillä sosiaalisesti kömpelöillä sellainen hermostunut reaktio jolle ei oikein voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Se on meillä sosiaalisesti kömpelöillä sellainen hermostunut reaktio jolle ei oikein voi mitään.
Kaikki näkevät, että se on hermostunut reaktio. Se ei ole aitoa naurua. Epäaitoa.
Sellainen ihminen nauraa sinuLLE.
Ei kovinkaan hauskaa seuraa. Kannattaa kysyä mikä minussa on niin naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on meillä sosiaalisesti kömpelöillä sellainen hermostunut reaktio jolle ei oikein voi mitään.
Kaikki näkevät, että se on hermostunut reaktio. Se ei ole aitoa naurua. Epäaitoa.
Niin. Minkäs teet.
Minä olin nuorena just tuollainen hermostunut naureskelija, kun en vielä tajunnut, miksi ihmisten seurassa oleminen oli niin vaikeaa ja kuormittavaa. Sitten kun ymmärsin, että oon oikeasti sisäänpäinkääntynyt ja viihdyn parhaiten omassa seurassani, oon myös päässyt irti tuosta maneerista. Eli vain hyvin vähän sosiaalista kanssakäymistä kasvotusten, niin ei kuormitu eikä tarvitse ahdistuneena naureskella, kun ei ole oikein muutakaan annettavaa.
Käärijä ainakin nauraa haastatteluissa hermostuneesti omille jutuilleen, ei ehkä itse huomaa sitä.
Tämä ihmistyyppi on pitkän päälle äärimmäisen rasittava.
Heh heh hee, hoh hoh hoo, reagoi kaikkeen hekottamalla.
Eteläpohjalaisilla nuorilla miehillä ehkä yleisin.