Lue keskustelun säännöt.
Kiva kun kävitte kylässä... argh!!!
03.09.2008 |
Huh huh mikä päivä. Tuttavaperhe kävi pitkästä aikaa kylässä.
Heillä on kaksi poikaa, 3 ja 5 vuotiaat ja muutaman kuukauden ikäinen tyttö.
He eivät kunnolla edes sisälle kerenneet kun nämä lapset jo saivat eteisen sotkettua, kumpparit lensivät pitkin seiniä ja pillimehu ruiskutettiin koiran ruokakuppiin joka vielä kaadettiin.
Olin jo aivan kauhuissani, ne pojat oli todella villillä päällä. Aloin laittelemaan kahvia ja syötävää pöytään kun nämä meni jo jääkääpille ja ottivat lautaselta pasteijat. Sanoin että saavat odottaa että saan katettua pöydän ja laitoin pasteijat lautaselle odottamaan. Tällä välin pojat menivät koiran kimppun ja antoivat läpsyjä kuonoon. Koira rupesi vinkumaan peloissaan joten katsoin parhaaksi laittaa koiran ulos siksi aikaa.
Sain kahvin katettua ja itse en pöytäänkään kerennyt kun puolet pöydän antimista oli jo näiden poikien lautasilla, ja osa pöydällä. Ei siinä mitä mutta halusivat sohvalle syömään niitä. Kerroin että meillä ei saa syödä olkkarissa mutta mitä sitten tapahtui!?! Äiti otti kahvinsa ja meni sohvalle je pojat perässä. Olin äivän ällikällä lyöty. Siinä ne sitten porsasteli.
Meidän vauva makoili olkkarin lattialla kaikessa rauhassa. Yhdenäkin toinen pojista meni hyppimään sen päälle hajareisin. Juma että säikähdin, korotin ääntä jo huomattavasti. Sain porukan keittiön puolelle ja laitoin turvaportin kiinni. Vauva jäi isän ja isäntä vieraan kanssa olkkariin. Eipä mennyt aikaakaan kun pojat oli sen portin kimpussa. Eipä siinä paljon tarvittu kun saivat kalliin portin vääntymään piloille. Aloin olla jo ihan hermoraunio ja sanoinkin että nyt meidän vauva menee päikkäreille, kämppä saa hiljetä nyt.
Sen verran tajusivat että lähtöä alkoivat tekemään. Sitä ennen kerkesivät potkia keittiön vitriinin lasioven särölle. Siis potkimalla! En yleensä polta mutta silloin repes. Menin edeltä ulos tupakalle ja nämä saapuu sitten perästä. Ihan pokilla meidän auton viereen ja alkoivat potkimaan sitä. Silloin kävin jo ottamassa hartioista kiinni ja ohjasin pojat kauemmaksi. Seuraavan kerran kun näin pojat ne oli meidän auton katolla. Siinä vaiheessa mies jo hermostui sen verran että riuhtaisi pojat siltä alas. Menin sisälle, sanomatta sanaakaan, kenellekkään...
Siis voi luoja, vanhemmat ei koko aikana edes huomannut mitään. Rikkoutunut lasikin kuitattiin vain kommentilla että eipä meillä kestäis tuollaiset, siinä teille esimakua tulevasta!
Mulla ei riitä edes sanat kertomaan miten pöllämystynyt olen koko tilanteesta. Varsinkin vanhempien käytöksestä joka oli ei yhtään mitään, ihan kuin eivät olisi edes huomanneet.
Nyt kun sain siivoiltua kämpän entiselleen niin huomasinpa muutakin kivaa. Vauvan sänkyyn oli viety suklaakeksi, kaikki lelut levitelty ja jopa pojan haalari joka roikkui naulakossa oli suklaassa. Makuuhuoneesta oli auottu kaappeja ja työtuoli aivan töhnässä. Sohva aivan järkkyttävässä siivossa samoin keittön lattia ja tuolta eteisestä sai pestä seinätkin. Vessapaperirulla oli pöntössä.
Olikohan tämä vain unta, ei kai oikeasti kukaan anna lasten käyttäytyä noin, edes kotonaan???
Melkein itkettää... miten voin koskaan ikinä kutsua/vastaanottaa heitä kylään?
Miten sinne uskaltaa mennä?
Kommentit (69)
Oman kaverini tytöt ovat kanssa tosi raisuja. Puhuvat päälle, huutavat samaan aikaan, saavat älyttömiä raivareita jolloin potkivat ja heittelevät tavaroita. Äitinsä yrittää kyllä ojentaa mutta on mielestäni turhan lepsu kuitenkin. Onneksi kaverini ei pistä pahaksi jos minä ojennan hänen tyttöjään kun ovat meillä. Heillä on kanssa tapana tuollainen kaiken räpeltäminen ja kaappeihin kurkkiminen yms. Mutta todellakin olen ottanut sen linjan että meillä se on kiellettyä ja sanon kyllä siitä. Hassua tässä on se että tytöt eivät saa minulle raivaria jos sanon asiasta vaan toteavat ehkä "ok" mutta auta armias jos heidän oma äiti sanoo...
Eipä silti ole lähelläkään tuota ap:n kuvailemaa porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onnistuit sitten taas korostamaan kuinka yksilapsiset pääsevät helpolla, eivätkä tiedä elävästä elämästä mitään...
Kiitos kun muistutit, marttyyrin sädekehä kirkkaasti vilkkuen!
Enpä taida enempiä lapsia harkitakaan, jos on vaarana muuttua noin ylimieliseksi ja suvaitsemattomaksi.
Voi, miten helppoa ja kivaa meillä yhden lapsen kanssa onkaan. =)
Et taida enää muistaa, millaista yhden kanssa oli?
ihmetyttää että 4 aikuista ei saa 2 lasta kuriin. :-o Jos lasten vanhemmat ovat saamattomia niin miksi itse annatte rikkoa ja särkeä omia tavaroitanne omassa kodissanne? Jos et kerta itse kerennyt niin eikö miehesi sitten olisi voinut laitta poikia kuriin???? :-O
Olen tavannut vastaavanlaisia lapsia ja loppujen lopuksi se syy on vain ja ainoastaan vanhemmissa! Vanhemmat eivät kasvata tai ehkä eivät uskalla edes olla jämäköitä. Osa lapsista vaatii ihan valtavasti energiaa! Meillä on 2 poikaa pienellä ikäerolla ja se kasvattaminen on jotain ihan muuta vilkaslapsisessa perheessä kuin herkkien lasten perheessä... Meillä on toinen lapsi erityislapsi joten tiedän mistä puhun! Mutta omani saattaisivat yrittää pullan kanssa sohvalle mutta se on sitten minun hommani ohjata se pulla takaisin pöytään. Lapsi saa mennä mutta ilman pullaa... Ja kyllä se on vanhempien tehtävät laittaa ne lapsoset kuriin myös kyläpaikassa!!! Ei vieraiden :-O
sen perheen kanssa. Ei toi ole normaalia käytöstä varsinkaan vanhemmilta. Meillä on monta lasta ja varsinkin yksi villi poika. Olemme joutuneet korvaamaan esim. yhden autonoven kun poika potkaisi oman automme oven siihen. (Tai siis vakuutushan onneksi sen korvasi). Ei tulis mieleenkään, ettemme korvaisi sitä mitä lapsi rikkoo! Ja yritän kyllä varsinkin kylässä pitää lapset ruodussa, jotta mitään kuvaamasi kaltaista ei tapahdu. Ehkä jopa liikaakin, mutta mielestäni on parempi mennä liian kireällä liekalla ja sitten vähän höllentää kuin joutua tuollaisiin äärettömän ikäviin tilanteisiin.
En jaksanut lukea koko ketjua mut oletteko ottaneet selvää kotivakuutuksista, korvaisko ne esim. tuon lasioven? Mittatilauslaseja saa ihan lasiliikkeistä, se ei ole ongelma.
Siis että kannattaisko palata vielä asiaan ton perheen kanssa. Esimerkiksi isien keskenään puhua, äidit saattaa kuohahtaa liian herkästi. Isät voi tajuta paremmin ton rahapuolenkin asioissa. Ja jos vielä haluatte olla ko. perheen kanssa tekemisissä, suosittelen piknikkiä jossain puistossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on myös 3 vilkasta poikaa,mutta vanhemmat liikkuvat kuin varjot heidän perässään,ettei mitään hölmöyksiä tapahdu--toisaalta aivan tuota suuruusluokkaa tuskin tapahtuisi vaikka lapset leikkisivät keskenään. Lastenkutsujen jäljiltä noita keksejä/jämiä voi löytyä vaikka mistä..
No ensinnäkin isännät haahuili vähän väliä jossain, kahvilla istuivat ja vähän aikaa olkkarissa kun mies katsoi vauvan perään. Kiersivät pihaa ja olivat autotallissa.
Itse oli aivan ällikällä lyöty ja jouduin vahtimaan ja suojelemaan vauvaa koko ajan. Vauvakin hermostui kun alkoi olla uniaika ja se huuto ja mekastus koko ajan.
En voi sanoin kuvailla tuota tilannetta, välillä luulin jo olevani jossain piilokamerassakin.
Ja tajusinpa juuri että jäipä kuulumiset vaihtamatta, enpä kuullut sanaakaan kun aika meni jossain muussa.
Ja huomasin vielä jotain muutakin tässä iltamassa, otin muutaman kuvan niistä pojista jossain vaiheessa ja jätin kameran aika korkean lipaston päälle. No olipa joku yltänyt sitten rasvata suklaalla sen linssin. Kyllä lenti ärräpäät! Sain juuri muutama kuukausi hommattua sen kameran, se on kalliimpi kuin meidän toinen auto! No lähti ne jäjlet mutta näin niiiin punaista! Ois muuten hemmetin kallis lasku tullut jos sen olisivat särkeneet!
Mietin todella vakavasti tuota laskun lähettämistä perään, mittailtiin tuota lasia ja isohan se on eli varmasti kallis.Toisaalta kotivakuutuskin voisi korvata.
Ei tässä muuta mutta kun toinen niistä ihanuuksista on kummilapsi...
No jotain hyvääkin tässä. Eipä moni muu lapsi pysty vetämään vertoja näillä enkeleille joten seuraavat kylättelijät tuntuu varmasti ihan höyhesarjalaisilta. On meillä lapset ennenkin sotkeneet mutta en vaan enää muista miten... =)
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omat lapset tuntuvat niin kullannupuilta :-)
minä ainakin tunnen monta riiviö tyttöä, tosin heitä on kasvatettu jo vauvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi vilkasta poikaa, mutta ei niistä kumpikaan koskaa tahallaan sotke tai potki paikkoja kotona tai kylässä. Vauvoihin molemmat osaavat suhtautua hellästi ja varoen. Puutun itse kaikenlaiseen liian villiin käytökseen.
Huomaa kyllä joistakin lapsista koulussakin, että vanhemmat eivät pidä minkäänlaista kuria ja opeta alkeellisimpiä käytöstapoja.
Jos oikeasti on, niin olisin kyllä todella vihainen. Laittaisin varmaan listan rikkoutuneista asioista perään ja vaatisin korvaamaan tuhot. Todellakin. Tuliko esim autoon yhtään lommoa? Vaatisin korvaamaan myös sen vitriinin. Voipi olla, että vanhemmat sen jälkeen pitäisivät edes pikkuisen enemmn kuria. Voipi tosin olla, että eivät maksa mitään, mutta vaatisin kuitenkin. ja sanoisin, että teidän perhe ei voi enää tulla meille kylään, koska ei osaa käyttäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta musta on aika hömöä antaa VIERAIDEN LASTEN sekoittaa oma kämppä ja potkia omaa autoa tai kiipeillä sen päällä. Jos olette niin vieraskoreita/ saamattomia, että ette kehtaa sanoa suoraan/ojentaa lapsia (kun vanhemmat ovat kerta aika yksinkertaisia) niin kyllä saatte itseänne syyttää.
t se joka ihmettteli että 4 aikuista ei saa lapsia kuriin.
niin kyllä kannattais mun mielestä puhua asiasta suoraan, muutenhan sä joudut tosi ikävään tilanteeseen, kun alat vältellä tota perhettä. Ja kaikki rikki menneet asiat pitää tuoda esiin myös. Kamerat, portit, lasiovet, kaikki. Sanot, että pahoitit kovasti mielesi tapahtuneesta ja haluat puhua siitä, jotta voisitte hyvällä mielellä olla jatkossakin yhteyksissä. Että jos teidän lapsenne jotain särkisi, ehdottomasti haluaisitte selvittää asian.
Tai sitten ens kerralla, päätätte etukäteen että miten toimitte. Jo ekassa käänteessä teette napakasti selväksi, että meillä syödään ruokapöydässä, tarkastatte käpälät (ette tarjoa mitään värikästä, vain vaniljajäätelöä ja jotain väritöntä keksiä) ennen leikkeihin menoa ja pakotatte käsipesulle... vauvaa ei lattialle, kaikki arvoesineet piiloon ja niin edelleen ja annatte koko ajan esimerkkiä ohjeistamalla omiakin lapsianne. Eikä mitään myönnytyksiä, vaan aina kun kauhukakara meinaa tehdä jotain, niin sanot "Meidän perheessä tehdään tällä tavalla että..." tai "Sopiiko että meidän makuuhuoneeseen ei ollenkaan mennä" . Ja mies mukaan, vahtimaan omaisuutta ja järjestämään pojat johonkin järkevään tekemiseen (teillä tuskin on leikki-ikäisten leluja mutta jotain sellasta missä saa heidät pysymään vähän aikaa paikallaan).
Saatte ehkä tiukkapipon maineen, mutta mitä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on yhtään itsesuojeluvaistoa, niin älä ikinä päästä tuota perhettä enää teille kyläilemään. Ja tilaa uusi lasi vitriiniin ja lähetä lasku postitse perheelle jonka poika sen särki. Ja viestilappu mukaan jossa ilmoitat että pyydät heitä maksamaan aiheuttamansa vahingot.
Voithan toki kyläillä heidän luonaan ja pitää yhteyttäkin jos haluat, mutta älä kutsu heitä teille enää koskaan kylään.
Noilla vanhemmilla oli selvästi VASTUU omista lapsistaan hukassa!!!
Pakko kai ryhdistäytyä ja ottaa asia puheeksi. Mutta voiko ne olla edes niin typeriä etteivät huomanneet kun lähdin pihalta sanomatta mitään, edes heippaa.
Pikkasen jo hirvittää sekin jos huomaavat tämän keskustelun täällä, on tullut vähän liiankin tarkkaan tilitettyä.
Autoon ei tainnut tulla mitään näkyvää jälkeä, katosta en ole ihan varma, en oikein yllä kunnolla katsomaan.
Ja kerroin jo aiemmin että kävin ne lapset pois auton luota ihan SIIRTÄMÄSSÄ, puhuin jo todella vihaiseen sävyyn ja olin katsovani että ne keksi jo jotain muuta. Puuhun oli toinen jo kiipeämässä. Mutta eipä mennyt aikaakaan kun olivat selkäni takana jo siellä auton päällä. Se lasten äiti oli minua vastapäätä ja näki kaiken. Mieheni huomasi sen vain aavistuksen aiemmin kuin minä ja tuli jo aika äreänä siihen ja riuhtaisi nämä pojat alas sieltä. Ja vanhemmat ei sanoneet mitään! Eipä nuo pojatkaan reagoineet tähän mitenkään. Lähtivät autolle päin ja hetken päästä istuinkoroke oli jo autosta ulkona.
Enkä kyllä mielestäni ole korostanut tässä että nämä riehujat oli poikia, no olihan ne mutta minkäs minä sille voin.
Tähän mennessä eräs sukulaistyttö on ollut mulle painajainen mutta eipä ole enää. Hänessäkään ei ole muuta vikaa kuin se että kun monen pojan jälkeen tuli vihdoin se tyttö niin se on sitten kasvatettu pumpulissa. Ja kyllä 5 vuotias jos osaa vaatia tasoistaan kohtelua.
ap.
Lähtivät autolle päin ja hetken päästä istuinkoroke oli jo autosta ulkona.
ap.
Jos nyt annat asian olla ja kärsit nahoissasi niin varmasti tämä jää kaivelemaan välejänne. Jos perhe on niin juntti ettei suostu korvaamaan tai vetää herneet nenään niin sitten onkin parempi antaa välien katketa.
Olisin itsekin näreissään..
Vanhemmathan tässäkin on syypäät, ei lapset. Heidän välinpitämättömyyden takia lapset varmaan kaikkea pahaa tekee. Etsii huomiota.. =/
Ja eihän aina tarvi kieltää (kun joku tuolla puheli, että on vaikeaa jos aina pitää kieltää lasta), voishan sitä joskus ohjata muihin hommiin. Niin minä ainakin teen, jos meidän isompi välillä meinaa alkaa riehumaan. Toki tulee kiellettyäkin, mutta yritän välillä positiivisella tavallakin saada huomion muualle. Ja yleensä se tepsii.
Mutta meillä on käynyt vastaavanlaista sakkia. Lapsia heillä on monta ja lisääntyminen jatkuu vielä pitkään todennäköisesti.
Eivät tule meille, ikinä enää. Jos on pakko tulla niin 1 lapsi kerrallaan tai sitten pihalle käymään.
Emme myöskään käy heillä enää koskaan. Lapset eivät edes ymmärrä että vauva on ihminen, jonka päälle ei hypitä, jonka sitteriä ei viskota, jota ei hakata.
Haluaisimme pitää yhteyttä vanhempiin, koska olivat ennen lapsia ihan mukavia ihmisiä, meidän ystäviämme. Katsotaan sitten kun tuo lauma on muuttanut pois kotoa :)
Kaverillani on kaksi lasta, joista toinen on maailman ihanin ja toinen kamala. Minua rasittaa, kun tätä lasta pitää ojentaa. Poika on ekaluokkalainen ja meni leivänpaahtimen ohi ja laittoi sen päälle. Kun totesin pojalle, ettei sitä laiteta päälle ettei käytetä - niin äiti katsoi minua ihmeissään.
Mitä siinä voi sanoa? Ei se ole pelkästään se leivän paahdin, vaan yleinen räpellys kaikkeen, mitä tulee vastaan. En pidä siitä, että hän räpeltää minun asioitani. Ei hän koskaan mitään rikkonut ole, mutta hyppii pitkin sohvia ja sohvapöytiä.
Kun lapset istuivat omassa pöydässään syömässä meidän lapsien kanssa, poika puhui koko ajan "minä menen ostamaan tupakkaa, minä menen ostamaan kaljaa.." (Kumpikaan vanhemmista ei käytä kumpaakaan, eli ei sitä kotoa ole opittu.)
Äiti ei noteerannut mitenkään, joten en minäkään viitsinyt huomattaa typeristä puheista.
Ymmärrän kyllä osittain, ettei äiti puutu. Jos äiti puuttuisi kaikkeen, niin hän ei päivän mittaan mitään muuta tekisi kuin kieltäisi ja toruisi. Eihän sekään ole lapselle hyväksi...
Lasta on käytetty testeissä, mutta diagnoosia ei ole saanut. On vain "haastava".
Teidän on helppo sanoa, että älkää kutsuko kylään - mutta kun kyse on yhdestä parhaimmasta ystävästäni!