Pystyisitkö asumaan kaupungin vuokra-asunnossa kuukauden, jos olisi " melkein pakko"

...8 vuotta! Ja ihan tyytyväisenä. Toki välillä sattui jotain ja oli häiriöitä, ja (kerrostalon) pihalla aina kaljajuhlia, mutta voihan sitä muuallakin...

Vastaus: kyllä, voisin asua kuukauden kaupungin vuokra-asunnossa. Olemme asuneet kaupungin vuokra-asunnossa nyt yhteensä 5 vuotta.

Ja vielä ihan HELSINGISSÄ!!! Huiiii!!!!!

Millainen ihminen pitää kaupungin vuokrataloja jonain helvetin esikartanoina??!! Ihan tavallisia ihmisiä näissä asuu. Vanhuksia, sinkkuja, lapsettomia, perheitä, työssä käyviä, eläkkeellä olevia, työttömiä, äitiyslomalaisia...

Mekin asumme alueella, joka AV-palstalla haukutaan aina ensimmäisten joukossa narkkarislummiksi. Oikeasti täällä on todella mukava asua. Peruspalvelut lähellä, hyvät liikenneyhteydet, paljon luontoa, koulut, päiväkodit, puistot lähellä. Ja rauhallista! Onhan meillä toki tuo asema, mutta eihän me siellä asuta, eikä siellä asemalla tarvitse yksin yöllä hengailla...

Ihanko tossissanne te luulette, että pienipalkkainen perhe menee jonnekin puolet kalliimpaan asuntoon vaikka on tarjolla edullisempikin vaihtoehto? Kaikenlisäksi oikein mukava vaihtoehto..

todellakin pystyn asumaan kaupungin vuokratalossa. jo syksystä 2000 asunut! huih! :D nyt tosin asunnon vaihto olisi mielessä Viikin puolelle, koska lapsien päiväkoti siellä.

Nytkin asun uudessa kerrostalossa ja viihdyn hyvin. Naapureina lapsiperheitä ja nuori lapsettomia pariskuntia sekä jonkin verran eri ikäisiä sinkkuja.

ei harmita ollenkaan. velkaa ei olla centtiäkään kellekään. oma mökki ja metsää tuossa puolen tunnin ajomatkan päässä. mökki talviasuttava. ihana paikka jossa myös asumme paljon. säästöön kertynny molemmille sievoinen summa. matkusteltu. suht uusi auto. vakityö molemmilla ja ennenkaikkea TERVEYTTÄ

Rauhallisella alueella, paljon metsää, puistoa, maalaismaisemaa, merenrantaan parisataa metriä. Naapureina diplomi-insinööri & hänen insinöörivaimonsa, sinkku viisikymppinen nainen (toimistotyössä) ja nuoripari jonka lapset samanikäisiä kuin meillä. Kaikki ovat asuneet täällä jo vuosia.

Viihdymme täällä todella hyvin, emme ikinä pystyisi ostamaan samantasoista asuntoa samalta alueelta ja lyhentämään lainaa saman verran kun nyt maksamme vuokraa. Talo on rakennettu 1999, muutimme tänne 2002 ja silloin tehtiin täysi remontti koska halusimme. Sen jälkeen olemme mm. vaihtaneet keittiön työtasot kauniimman värisiksi ja vaihtaneet kolmen makuuhuoneen tapetit, (vaihdoimme huoneita ja halusimme tytölle tyttömäiset tapetit, pojalle poikamaiset, ja makuuhuoneeseemme aikuismaiset). Senttiäkään emme remonteista maksa itse, haemme vaan sisustusliikkeestä tapetit taloyhtiön laskuun ja joko tapetoimme itse, tai tilaamme huoltoyhtiöstä miehet hommiin. Joka kolmas vuosi saa kuulemma vaihtaa kaikki tapetit taloyhtiön laskuun =)

Tämä on niin huoletonta ja helppoa asumista, että emme ole aikeissa muuttaa täältä mihinkään vuosikausiin.

Vuokra on toki huomattavasti korkeampi kuin jossain toisessa kaupungin vuokra-asunnossa olisi, ja jos ostaisimme samankokoisen asunnon kerrostalosta jostain toiselta alueelta (täällä ei edes ole kerrostaloja!) niin maksaisimme kuukaudessa lyhennystä vähemmän kun nyt. Mutta emme halua kerrostaloon, emme tingi asumisen tasosta.

Suuremmilla kaupungeilla ainakin on vuokra-asuntoja myös ns. paremmilla alueilla, tilavia isoja perheasuntoja, joihin " roskasakilla" ei ole varaa muuttaa. Isännöitsijä sanoi suoraan, että he katsovat minkälaista sakkia tänne päästetään asumaan. Esimerkiksi monilapsisella yksinhuoltajalla ei tänne ole asiaa, heidät ohjataan muualle :/ Tavallaan ymmärrän, tavallaan en hyväksy ollenkaan...

Nyt harmittelen, että muutimme sieltä kokonaan pois:(

ja pidän tästä oikeudesta kynsin hampain kiinni. Täällä esim. VVO:n ja SATO:n vuokra-asunnot on viereisissä taloissa, mutta miksi maksaisin tuplavuokran kaupungin vuokraan verrattuna. Saa nekin rahat käyttää kaikkeen hauskaan.

onni on siellä missä sydän, jos onnen mittana pidetään pelkästään ulkoisia puitteita, on jossain oltava vikaa, kenties omassa elämässä?

Voiko joku ihan tosissaan kysellä noin tyhmiä????



Ja vastaus kysymykseen, pystyisin!

ja oikeesti, se oli ihanin asunto missä olen ikinä asunut! tilava rivitalokolmio ihan suoraan järven rannalla. takapihalta ehkä 20 metriä rantaan, todella upea maisema ympäri vuoden. talo sijaitsi rauhallisella paikalla (tai sijaitsee toki edelleen vaikka itse asunkin muualla) koulun takana, ei autojen melusta tietoakaan. ja kun asunnot olivat ennen olleet ainoastaan opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle varattuja varattuja työsuhdeasuntoja, asui naapureina lähinnä eläkkeelle jääneitä opettajia. rauhallista sakkia olivat, ei ihmeempää järjestyshäiriötä.



sääli että paikkakunta ei ollut meille hyvä, muuten varmaan asuttais siellä vieläkin. ihana asunto! ja halpa!

ja edelleen, useita muuttoja ja asuntoja nähneenä ja kokeneena voin sydämestäni sanoa, että se oli tasokkain ja paras vuokra-asunto, joka tien varrelle on osunut. Naapurusto oli mukavaa, asunto siisti, ihana ja kodikas ja kauniisti tapetoitu ja alue, jolla talo sijaitsi, kaikin puolin fiksua ja kaunista pientaloaluetta.



En ymmärrä, mikä aloittajan sai edes kysymään tämmöistä. Kaupungit omistavat runsaasti asuntoja, ei kai kukaan kuvittele, että niissä kaikissa kautta linjan asuisi sossutapauksia ja rapajuoppoja, jotka jahtaavat toisiaan kirveen kanssa ympäri pihoja (ai niin, semmoisiin tapauksiin olen kyllä törmännyt YH-Rakennuttajien omistaman talon naapurustossa, mutte koskaan kaupungin vuokratalossa).

En ihan tajunnut tuota kysymystäsi... Onko nykyään oikeasti vielä olemassa niin tietämättömiä ihmisiä...?

Sinänsä ei ole mitään kaupunkien/kuntien vuokra-asuntoja vastaan. Monet on oikein hyviä.

Mutta ihan siihen " slummien slummiin" en menisi, ellei se olisi viimeinen vaihtoehto.



Muistuu mieleen muutamien vuosien takainen tilanne: Oltiin muuttamassa pienehköön kuntaan ja oli tosi kiire saada asunto jostain, sillä työt oli alkamassa. Yllätys, yllätys, siinä kunnassa ei ollut sillä hetkellä tarjolla mitään. Kunnalla oli vuokrata kaksi aivan hirveetä läävää. Se toinen ois tarvinnu aika perusteellisen ulkoremontin, mutta kuulemma kunta ei sitä remppaisi, sillä silloin siinä ei olisi nyk. asukkailla varaa asua. Se oli siis se kaikkein halvin asuintalo, jossa asui sitten ne " pahimmat" sosiaalitapaukset. Varattiin se kuitenkin sillä ajatuksella, että onpahan katto pään päälle siksi aikaa kun etsitään parempaa. Onneksi löytyi tosi kiva asunto ennen muuttoamme!



Tässä nykyisessa pikkukaupungissamme on yksi kerrostalo, joka on todella ankea ja siellä asuu vain tosi pahasti syrjäytyneitä sun muita. Tupakansavu löyhkää rapussa ja humalaisia hoippuu keskellä päivää pihalla. Työni puolesta olen siellä joitain kertoja käynyt ja ei siellä ainakaan lasten kanssa haluaisi asua. Tuskin siellä lapsiperheitä asuukaan.



Mutta täältä löytyy myös aivan ihania kaupungin asuntoja, joissa asuisin tosi mielelläni.

Kyllähän sitä nyt yhden kuukauden pärjää ihan missä tahansa, vaikka 5-henkinen perhe kaksiossa.

todella hyvin suunnitellut kämpät, verrattuna meidän omistusrivariin. Haluttiin tälle alueelle, pientaloalue, etsitään nyt parempaa, mutta kun omistuskämpissä on kaikissa sama juttu kuin meillä:



rakennusoikeutta kierretään tekemällä kellari asuintilaksi. Sitten näitä myydään venkslaamalla niitten ilmoitettujen neliöiden kanssa. Meillä on nyt vajaa sata, josta 50m2 on maan alla, vaan yläikkunat. Ahdistavaa tilaa, ja vaan 50m2 oikeastaan kunnollista asuintilaa, jos luonnon valo on kriteerinä.



Kaupungin vuokra-asunnoissa tällainen ei ole mahdollista. Noissakin naapurikorttelin rivareissa on avarat, fiksusti suunnitellut asunnot, eikä yhtään tilaa maan alla. Kateeksi käy.

ratikkamatkan päästä keskustasta täydellisten palveluiden ja hienojen leikkipuistojen vieressä. Mukavat naapurit, joiden kanssa vaihdellaan lastenhoitovuoroja. Nyt kyllä ollaan muuttamassa omaan ja kriisi on kova. Tuskin näin mukavaa naapurustoa tullaan saamaan koskaan.

Ainiin, olen lukion opettaja ja mieheni on Di, jos tämä nyt ketään kiinnostaa.

mieluummin asuisin pahvilaatikossa