Mies pettynyt elämäänsä
Olen parisuhteessa miehen kanssa, joka on pettynyt elämäänsä.
Kaikki on hänestä pielessä... kaikessa on valinnut väärin. Parisuhdetta nyt ei nimeä pieleen menneeksi valinnaksi, mutta en ihmettele, jos päänsä sisällä ajattelee niin.
Mä aika paljon elän omaa elämääni enkä ns. ole antanut miehen pilata omaa elämääni. Mutta aika riippakivihän tuo on nykyään.
Onkohan tuo jokin tilapäinen elämäkriisi jonka voi odottaa menevän ohi vai pitäisikö mies jättää elämään omassa kurjuudessaan...
Kommentit (63)
Toivottavasti hän ryhtyy väkivaltaiseksi sinua kohtaan.
Ei tuo nyt lähtökohtaisesti mitään masennusta ole niin kuin täällä kyökki psykologit väittävät. Se on ymmärrettävää, että jollei ole saavuttanut niitä asioita joita on halunnut niin tästä iskee suuttumus itseä kohtaan. Asia pitää vain hyväksyä ja jatkaa eteenpäin.
Ap voi vaikka käskeä laittamaan paperille elämän hyvät asiat ja huonot. Lisäksi voi ajatella mitkä asiat ovat paremmin kuin vuosi sitten. Päihteet lisäksi pois ja liikunta tilalle.
Samoin on täällä. Olen tehnyt huonoja valintoja elämässäni. Oma syyni tietysti. Kaikki muu on päin prsettä, paitsi parisuhde on hyvä. Masentunut en ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa miehen kanssa, joka on pettynyt elämäänsä.
Kaikki on hänestä pielessä... kaikessa on valinnut väärin. Parisuhdetta nyt ei nimeä pieleen menneeksi valinnaksi, mutta en ihmettele, jos päänsä sisällä ajattelee niin.
Mä aika paljon elän omaa elämääni enkä ns. ole antanut miehen pilata omaa elämääni. Mutta aika riippakivihän tuo on nykyään.
Onkohan tuo jokin tilapäinen elämäkriisi jonka voi odottaa menevän ohi vai pitäisikö mies jättää elämään omassa kurjuudessaan...
Aika vieras ajatus mulle sillä olen oikeasti sitoutunut siihen, että loppuun saakka mennään yhdessä toisiamme tukien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa miehen kanssa, joka on pettynyt elämäänsä.
Kaikki on hänestä pielessä... kaikessa on valinnut väärin. Parisuhdetta nyt ei nimeä pieleen menneeksi valinnaksi, mutta en ihmettele, jos päänsä sisällä ajattelee niin.
Mä aika paljon elän omaa elämääni enkä ns. ole antanut miehen pilata omaa elämääni. Mutta aika riippakivihän tuo on nykyään.
Onkohan tuo jokin tilapäinen elämäkriisi jonka voi odottaa menevän ohi vai pitäisikö mies jättää elämään omassa kurjuudessaan...
Aika vieras ajatus mulle sillä olen oikeasti sitoutunut siihen, että loppuun saakka mennään yhdessä toisiamme tukien.
Niinpä, seuraavalla kerralla ne ongelmat voi olla itsellä.
Se on miehen negatiivinen elämänasenne, kun on kerta ollut jo vuosia, jopa vähän tuli ilmi jo seurusteluaikana. Ei hän siitä muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa miehen kanssa, joka on pettynyt elämäänsä.
Kaikki on hänestä pielessä... kaikessa on valinnut väärin. Parisuhdetta nyt ei nimeä pieleen menneeksi valinnaksi, mutta en ihmettele, jos päänsä sisällä ajattelee niin.
Mä aika paljon elän omaa elämääni enkä ns. ole antanut miehen pilata omaa elämääni. Mutta aika riippakivihän tuo on nykyään.
Onkohan tuo jokin tilapäinen elämäkriisi jonka voi odottaa menevän ohi vai pitäisikö mies jättää elämään omassa kurjuudessaan...
Aika vieras ajatus mulle sillä olen oikeasti sitoutunut siihen, että loppuun saakka mennään yhdessä toisiamme tukien.
No me ei olla naimisissa. Miehen mielestä kaikki sellaiset lupaukset ovat merkityksettömiä eikä niihin voi luottaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parisuhteessa miehen kanssa, joka on pettynyt elämäänsä.
Kaikki on hänestä pielessä... kaikessa on valinnut väärin. Parisuhdetta nyt ei nimeä pieleen menneeksi valinnaksi, mutta en ihmettele, jos päänsä sisällä ajattelee niin.
Mä aika paljon elän omaa elämääni enkä ns. ole antanut miehen pilata omaa elämääni. Mutta aika riippakivihän tuo on nykyään.
Onkohan tuo jokin tilapäinen elämäkriisi jonka voi odottaa menevän ohi vai pitäisikö mies jättää elämään omassa kurjuudessaan...
Aika vieras ajatus mulle sillä olen oikeasti sitoutunut siihen, että loppuun saakka mennään yhdessä toisiamme tukien.
No me ei olla naimisissa. Miehen mielestä kaikki sellaiset lupaukset ovat merkityks
Ei sitoutuminen tarvitse avioliittoa.
Ei mies kuulosta masentuneelta vaan ainoastaan siltä että ymmärsi elämän realiteetit ja kuinka pieleen elämänsä isoja valintoja teki.
Ei niitä voi muuttaa mutta ei niitä voi sen paremmin hyväksyäkään ja siksipä millään ei ole enää oikein mitään väliä. Ne tärkeimmät asiat on ja pysyy saavuttamattomissa ja tilalla on pelkkää joutavaa pskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mies kuulosta masentuneelta vaan ainoastaan siltä että ymmärsi elämän realiteetit ja kuinka pieleen elämänsä isoja valintoja teki.
Ei niitä voi muuttaa mutta ei niitä voi sen paremmin hyväksyäkään ja siksipä millään ei ole enää oikein mitään väliä. Ne tärkeimmät asiat on ja pysyy saavuttamattomissa ja tilalla on pelkkää joutavaa pskaa.
Ap:n elämä voi olla muuta kuin joutavaa paskaa. JSS!
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti hän ryhtyy väkivaltaiseksi sinua kohtaan.
Tämä hymyilytti. Kiitos.
Voi ei ne nämä poikasten trollailut nyt mene yhtään niin kuin naistenlehdissä. Niin on päälleliimatun makuinen juttu.
Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti hän ryhtyy väkivaltaiseksi sinua kohtaan.
Tämä hymyilytti. Kiitos.
Minua kuvotti.
Minä olen ikääntyvä mies ja pettynyt valintoihini, mutta yritän vain keskittyä positiiviseen enkä rasita muita kielteisyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ikääntyvä mies ja pettynyt valintoihini, mutta yritän vain keskittyä positiiviseen enkä rasita muita kielteisyydellä.
Missä asioissa valitsit väärin?
Minkä ikäisiä olette ja kuinka pitkään olette olleet yhdessä, onko jokin seitsemän vuoden kriisi yhteiselossa? Onhan lapsettomuuskin eräänlainen kriisi parisuhteessa. Onko sitä tutkittu tai hoidettu? Oletteko yhdessä purkaneet tuntoja lapsettomuudesta?
Onko hän työelämässä löytänyt oman uranpolkunsa ja tekeekö liikaa töitä? Tämäkin saattaa aiheuttaa pettymystä, jos suunta ei ole vielä selvillä.
Toista et voi muuttaa, vain omaa suhtautumista häneen? Onko sinulla kykyä myötätuntoisee ja empaattiseen läsnäoloon? Mietin kun et ole antanut miehen tyytymättömyyden haitata omaa elämääsi? Minun elämääni ainakin vaikuttaa puolisoni tunteet jossain määrin. Onko teillä yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia?
Jos rakastatte toisianne niin löydätte ajan kanssa toivottavasti tasapainon suhteessa.
AP edustaa taas sitä kuuluisaa väitettyä "naisellista empatiaa". Miehellä on huono vaihe elämässä, joten vakavana vaihtoehtona tämän jättäminen pahimmassa ahdingossaan. Sanoisin että keskimäärin mies toimisi päinvastoin tuollaisessa tilanteessa. Tälle iskisi hoivavietti päälle ja haluaisi pitää huolta masentuneesta naiskumppanistaan. Klassista.
Lohduta miestä. Älä silti kiistä kaikkea, jos joku on pielessä niin mikäs siinä. Löytyy silti onnistumisia ja eri näkökulmia. Esimerkiksi kotona ollessa ehtii kehittää harrastuksen tai kiinnostuksen kautta itseään. Pienistä hyvistä asioista voi olla kiitollinen. Ja on uutta löydettävissä. Jos mies on kroonisesti negaava, ei kai auta mikään, alkoholi pahentaa. Verensokerin tasaisuus? Ehkä hän joskus teki, yritti liikaa, väsyi - stressissä helposti löytää huonoja puolia tai joku muu tila. Yliyrittäminen voi olla osalla. Ei välttämättä, mutta kai itse tietää paremmin.
Meni pieleen koska ei saanut kaunista naista.
Olen kysynyt eikä hän osaa vastata. Alkaa siinä kohtaa selitellä, miten "kukaan ei saa kaikkea" ja "onhan hänellä asiat ihan hyvin". Joko ei uskalla sanoa ääneen tai ei uskalla edes itselleen myöntää. Ap