Mikä on teidän ÄO:nne?
Kertokaa toki myös koulutustaustaa ja siunattuja älynlahjataustoja
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Intin p-kokeesta sain p-arvon 5 mikä vastaa aika lailla keskivertoälykkyyttä. Silti kirjoitin yo-kokeista kuusi laudaturia (joista yksi pitkä matematiikka), kävin lääkiksen ja löydyn nykyään verokoneesta
Onneksi olkoon. Olet huomannut että ei tarvitse olla huippuälykäs menestyäkseen ylioppilaskokeessa. Keskivertoa huomattavasti älykkäämmät muuten tylsistyvät kuoliaaksi koulussa. Lukiossakin. Sulla taisi käydä säkä siinä mielessä että opiskelu oli tavallaan juuri tarpeeksi haastavaa.
Terveisin eräs, jolle lukio oli varsin masentava kokemus
Minulla se on 125 eli Mensan klubikorttia ei sillä heru, mutta kauppatieteiden maisteri olen ja minulla on työ joka valtaosan aikaa on mielenkiintoista ja haasteita tarjoavaa, velaton asunto, sijoituksia ja kiva perhe.
Mä olen hyvä ratkomaan noita palikkatestejä, kun on hyvä rutiini niistä. Testien mukaan olen 150 - 160 haarukassa. Mutta ei se pudä paikkaansa, vaan äo:ni on todellisuudessa paljon alempi.
Ihan hyvin olen kyllä menestynyt elämässä ja työuralla.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen hyvä ratkomaan noita palikkatestejä, kun on hyvä rutiini niistä. Testien mukaan olen 150 - 160 haarukassa. Mutta ei se pudä paikkaansa, vaan äo:ni on todellisuudessa paljon alempi.
Ihan hyvin olen kyllä menestynyt elämässä ja työuralla.
Palikkatestit on palikoille
En ole tehnyt Mensan testiä lukuun ottamatta nettiversiota. Nettiversio näyttää suuntaa antavasti 135.
Olin aikuisena psykologin että neuropsykiatrin tutkimuksissa, joissa osoittautui että olen normaaliälyinen ja löytyi jopa ikätasoa ylittäviä taitoja, joita ei osannut kuvitella olemassaoleviksi. Diagnoosit adhd+autismi. Hyvää on, että ongelmien nimi ratkesi mutta harmi, että liian myöhään. Elinhän kuitenkin lapsuuteni 80-luvulla, olin alkuun vain kohelteleva kakara kunnes ongelmat kasautuivat isommiksi teininä päihteiden ja huonon seuran myötä. Silloin päädyin tarkkikselle, ja tarkkislaisia pidettiin vaan ongelmalapsina toisin kuin vaikka apukoulua käyneitä oppilaita, joilla oli jo huomattava älyllisen kapasiteetin puute kehitysvammaisuudesta johtuen.
No, ryhdistäydyin koulun jälkeen ja menin sellaisiin töihin, joissa ei koulutusta vaadittu: tehtaat, siivous, kaupan myyjä ja olen ollut jopa henkilökohtaisena avustajana. Jos tukimuodot olisivat olleet kasarilla ja ysärillä samankaltaisia kuin nyt, olisin todennäköisesti päätynyt lukioon ja mahdollisesti yliopistoon tai ammattikorkeakouluun kiinnostuksen mukaan.
Ja taas kerran ketju täynnä mensalaisia. Tämän mukaan koko Suomessa ei ole kuin kourallinen heikkoja ja keskitasoisia. 95% on mensatasoa.
Ööh?
130, keskiasteen koulutus. Ei kannattanut jatkaa, kun sain duunin missä palkka suurempi mitä olisi ollut ylemmällä koulutustasolla.
65 ja mina olla insinööri. Paperit hävisi vain mereen. T. Abdi
129 (Mensan testi) ja alempi korkeakoulu.
148 ja oikeustieteen professori.
Vierailija kirjoitti:
155 mutta mulla on älykkyyttä estävä tuplakolminaisuussairaus, ilman sitä voisi olla jopa yli 200
Mulla voisi myös olla yli 300, mutta en viitsi mennä testeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intin p-kokeesta sain p-arvon 5 mikä vastaa aika lailla keskivertoälykkyyttä. Silti kirjoitin yo-kokeista kuusi laudaturia (joista yksi pitkä matematiikka), kävin lääkiksen ja löydyn nykyään verokoneesta
Onneksi olkoon. Olet huomannut että ei tarvitse olla huippuälykäs menestyäkseen ylioppilaskokeessa. Keskivertoa huomattavasti älykkäämmät muuten tylsistyvät kuoliaaksi koulussa. Lukiossakin. Sulla taisi käydä säkä siinä mielessä että opiskelu oli tavallaan juuri tarpeeksi haastavaa.
Terveisin eräs, jolle lukio oli varsin masentava kokemus
Ylioppilaskirjoitusten arvosanat siinä vanhassa systeemissä, jossa 6 laudaturia on paras mitä saattoi saavuttaa, mittasivat tunnollisuuden ja älykkyysosamäärän yhteisvaikutusta, mikä on tulkinnan kannalta hieman hankala. Mitä enemmän käytti aikaa preppaukseen, sitä paremmat arvosanat luonnollisesti olivat. Ensisijaisesti siis arvosanat mittasivat tunnollisuutta, ja vasta toissijaisesti älykkyysosamäärää. Näin asian näen. Marko Mäkelällä on Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä (185), ja hänelle lukio muodostui masentavaksi paikaksi, jossa hänen arvosanat romahtivat täysin, ja hänestä tuli lopulta kultaseppä.
101, olen siis keskumääräistä älykkäämpi ja ylpeä ja onnellinen siitä.