9kk ja perhepäivähoito, kokemuksia!

joten toivottavasti ei haittaa, kun laitoin aloituksen tänne :)

minulla oli sama asia edessä joku aika sitten, ja vielä se pahensi asiaa että olin ennen äitiyslomaa ollut töissä ryhmiksessä (ryhmäperhepäivähoitokoti - eli siis sellainen kaupungin järjestämä hoitopaikka, jossa perhepäivä hoitajat täällä yleensä 4 hoitajaa ja 8-10 lasta kunnan järjestämissä tiloissa)

ja lisäksi olen hoitanut lapsia heidän kotonaan.



Kun rupesin miettimään hoitopaikka asioita. pidin itsestään selvänä että haluan tyttäreni ryhmikseen, jossa on useampi hoitaja ja aikaa pienellekkin lapselle ja mahdollisuus lapsen tahtiseen rytmiin...



kun sitten hain hoitopaikkaa, ei ryhmiksissä ollut tilaa ja jouduin viemään perhepäivähoitajalle, hoitajan kotiin. TIETYSTI AINA käydään tutustumassa, itse taisin käydä kahdesti, kirjoitin tytölle reissuvihkon, jossa oli sen ajan uni ja ruoka rytmit ja mitä ruokia olin antanut ja mitkä helpottivat pienen oloa milloinkin. Hoitaja kehui että oli hyvä olla ns. muistilistana josta helposti tarkistaa.



Minulla oli hyvä tuuri hoitajan suhteen. hänellä oli itsellä 4 pientä lasta, joista 2 oli jo koulussa alaluokilla. 2 pienenpää oli kotona hoitolasten kanssa, lapseni oli 10kk kun vein ensikertaa hoitoon, heti alkuun kaikki meni hyvin. lapsi tottui hyvin sinne ja hoitaja oli ihana, toteutti lapsen omaa rytmiä, olimme tyytyväisiä, vaikka itku äidille tuli kun lapsi piti aamulla sinne jättää.



(lapseni osasi silloin istua mutta ei kävellä, hatarasti tukeas vasten seisoi)



eli hyvin pieni.



no sitten 3kk lapseni sai olla siellä, sitten hoitaja jäi kesälomalle. ja jouduin etsimään uuden hoitajan. kysyin taas ryhmispaikkaa jossa lapsi saisi olla vakituisesti, ei ollut.



no sitten annettiin toinen hoitaja jossa käytiin myös tutustumassa kahteen kolmeen otteeseen, lapsi jäi joka kerta itkemään kun sinne hänet jätin. joka ikinen kerta, tunsin että lapsi ei tykkännyt siellä olla. 1kk oli tarkoitus olla jonka jälkeen luvattiin ryhmikseen paikka. tuli sittne ilmi että tämä hoitaja yli 50v jätti lapseni pinnasänkyyn siksi aikaa kun antoi muille ruokaa, ja siksi aikaa kun vei roskia, tyttö oli sen ajan itkenyt hysteerisesti. SILLOIN PÄÄTIN ETTÄ EN VIE PERHEPÄIVÄHOITOON!!!



nyt kun lapseni on ollut puolivuotta ryhmiksessä, hän on nauttinut olla siellä, on 4 vakituista hoitajaa, ja sitten tuuraajia. koskaan ei ole jäänyt itselle sellainen mieli ettei lapsi tykkäisi olla siellä. vaikka lapsia on tietysti enempi kuin kotihoidossa olevilla. silti tykkään että ryhmis on pienelle parempi paikka ja kun hoitajian on useampi on aina joku sellainen josta lapsi tykkää ja kokee olonsa turvalliseski.



tuli turhan paljon teksiä mutta ymmärrän huolesi. kannattaa vaatia ja vaihtaa hoitoa jos itsellä on vähäkään sellainen tunne ettei lapsi viihdy!



<3 tearangel

Siellä on 9kk vanha vauva hoidossa, muut 3 ovat jotain 4-5vuotiaita. Paljon on lapsi maassa, ei vielä osaa liikkua mihinkään joten makailee jäisellä maalla itsekseen ja syö hiekkaa ja roskia. Tädin aika menee tyystin isompien kaitsemiseen.

Kait se riippuu vähän hoitajasta.

Kunnalliselta puolelta ei alkanut kuulumaan paikkaa, tai tarjotut paikat olisi ollut kovin kaukana, niin otin yhteyttä itse erääseen yksityiseen perhepäivähoitajaan, jonka yhteystiedot näin netissä ja tiesin että siellä on vapaata. Sovimme tapaamisen seuraavalle päivälle, ja keskustelimme kaikesta hoitoon liittyvästä. Olin mm. tehnyt paperille kysymyksiä valmiiksi.



Hienosti on mennyt. Alussa jäi itkemään kun vein hoitoon, mutta tärkeintä oli, että perhepäivähoitajan syli kelpasi pojalle. Eli itkua ei kestänyt kuin sen hetken. Itse tyrkkäsin vain rattaat sisälle, enkä jäänyt siihen hyssyttelemään, vaan luotin perhepäivähoitajan taitoon hoitaa lasta. Nykyään, kun poika on kohta 1v, niin ei jää itkemään. Semmoisia vaiheita on ollut, että hoitotäti ei saa poistua pojan näkyvistä, muuten alkaa heti itku, mutta tuokin oli ohi menevä vaihe.



Itse tosiaan myös kauhistelin hoitoon vientiä, olihan se suuri asia äidin elämässä, kun joutuu antamaan oman lapsensa toisen hoitoon. Mutta omatkin itkut jäi siihen ensimmäiseen päivään. Tuossa meidän pph:lla on ollut koko ajan 4 lasta, kaikki alle 2-vuotiaita. Kunnallisella puolellahan ei noin saisi olla, mutta yksityisellä voi olla. Ja hyvin on pph hommansa hoitanut, osaa todella olla pienten kanssa. Meidän poika on nukkunut pph:ssa jopa pidempiä päiväunia (3h, kun kotona nukkuisi max. 2h) ja ruokailut menee hienosti, kun taas kotona kiukutellaan joskus ruuan kanssa. Pph tekee myös oma tekemää iän mukaista ruokaa, ja antaa korviketta. Myöskin kun sanoin, että olen alkanut kokeilla kakan tekemistä pottaan, niin lupasi itsekin tehdä niin päivän aikana.



Yksi negatiivinen asia on tuossa yksityisessä perhepäivähoidossa, nimittäin se, että ei ole hoitajan lomille varahoitopaikkaa, eli jouduimme mm. tässä joulun aikana järjestämään toisen hoitopaikan itse lapselle. Sama tulee olemaan edessä kesälomalla.



Meillä on siis käynyt hyvä " tuuri" pph:n valinnassa. Mutta huonojakin tarinoita olen kyllä kuullut. Kannattaa luottaa hoitajaan, mutta myös pitää silmät ja korvat auki, jos alkaa olla jotain asiaa, mikä ei kuullosta " normaalilta" . Ja sellainen luottamus hoitajaan on tärkeää, että voi puhua mieltä askarruttavista asioista!

Paljon on kyse siitä, että minkälaisen hoitajan saa ja sitä on vaikea tietää täysin ennaltakäsin :/



Nyt mietin sitä, että olisiko päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoito parempi kuin perhepäivähoito, koska päiväkodissa on paljon hoitajia ja siten en usko, että lasta voi kovin pahasti laiminlyödä kun muita paikalla. Taas perhepäivähoidossa kukaan ei näe, jos hoitaja huudattaa tai ei vaihda vaippaa tm.



Jos itselläni olisi täällä kotona oman vauvan lisäksi vielä 3 muuta, niin olisihan se vaikeampaa. Välillä tuntuu, että en voi antaa lasta hoitoon, mutta auttaako 3kk ajassa mitään, koska hoitoon lapsi tulee jokatapauksessa menemään, viim. n. vuoden ikäisenä.



Itse olen opiskelija ja äitiyspäiväraha on se minimi, jolla nyt kituutettu pian 9 kuukautta. Taloudellisissta syistä pitäisi mennä töihin, koska olen juuri valmistunut ja siten alan töillä tienesti nousisi paljon tästä nykyisestä minimirahasta.



Monet sanovat, että lapsi hoitoon sitten, kun itse siihen pystyy, mutta itse en varmasti ole siihen koskaan niin valmis ja ne itkut tulee kuitenkin itkettyä ekana ja tokana päivänä kuitenkin...



Luen edelleen mielenkiinnolla muiden kokemuksista hoitoasioista.

MINUN LAPSENI TÄYTTÄÄ 10KK.LAITOIN TARHAAN.SIELLÄ EI TARVITSE PELÄTÄ ETTÄ JÄTETÄÄNKÖ PINNA SÄNKYYN HUUTAAN TAI JOTAIN MUUTA.SIELLÄ LAPSET OPPII LEIKKIMÄÄN ERILAISIA LEIKKEJÄ JA KEHITTYY,OPPII ITSE TEKEMÄÄN MYÖS ASIOITA.ULKOILLAAN SÄÄNNÖLLISESTI JA MUUTENKIN ON RYTMI JA OHJELMA PUOLI JÄRKÄTTY.TÄMÄ OLI MINUN MIELIPIDE.

mutta alalla (päiväkodissa) työskennelleenä ja perhepäivähoitajan työtä läheltä seuranneena en voi olla kommentoimatta muutamia asioita.



Perhepäivähoitajilla on yleensä hoidossa 4 alle kouluikäistä lasta. Monilla palstalaisilla tuntuu olevan ruusuinen kuva päiväkodeista, joissa " on enemmän hoitajia" . Päiväkodeissa noudatetaan nykyään hyvinkin tarkkaan suhdelukuja, joiden mukaan jokaista hoitajaa kohti voidaan ottaa hoitoon joko 4 alle 3-vuotiasta tai 7 yli 3-vuotiasta lasta. Lisäksi huomioidaan mm. lasten säännölliset vapaapäivät ja usein näitä " tyhjiä päiviä" korvaamaan otetaan lisää lapsia ns. " ylipaikoille" .



Päiväkodeissa hoitajilla on lyhyempi viikkotyöaika kuin perhepäivähoitajilla. Lapsilla on useimmiten kuitenkin yhtä pitkät hoitoajat hoitomuodosta riippumatta. Joten päiväkodissa yhden työntekijän lähtiessä kotiin ryhmään saattaa jäädä paikalle vielä kaikki 12 alle 3-vuotiasta lasta ja kaksi hoitajaa. Ja harvoinpa niitä lapsia on haettu siihen klo 16 mennessä, kun seuraavankin työntekijän työaika loppuu, jolloin ryhmän viimeiselle työntekijälle saattaa jäädä vielä sanotaan nyt vaikkapa 8 lasta. Siitä tilanteesta ei todellakaan lähdetä yhdeltä lapselta vaippaa vaihtamaan, helpompaa lienee perhepäivähoitajalla, jolla lapsia on vain 4.



Hyvän perhepäivähoitajan löytäminen on tuurista kiinni, mutta niin voisi sanoa olevan päiväkotienkin suhteen. Päiväkodeista löytyy vielä valitettavan usein järkyttävän vanhanaikaisia kasvatuskäytäntöjä, joiden toivoisi olevan jo taakse jäänyttä elämää. Useimmilla perhepäivähoitajilla on ihan yhtä säännöllinen päivärytmi kuin päiväkodeissakin, mutta etuna pienempi lapsiryhmä ja kodinomaisuus. N. 1-vuotias lapsi ei kyllä todellakaan vielä niitä päiväkodin " virikkeitä" tarvitse. Ja arvatkaapa kaksi kertaa, mistä päiväkodeissa ensimmäisenä tingitään, kun henkilökuntaa puuttuu, eikä sijaisia saa palkata?!



Jos perhepäivähoitajan kanssa ilmenee ongelmia, eikä asioista keskusteleminen hoitajan kanssa auta, voi ottaa yhteyttä perhepäivähoidon ohjaajaan, joka nimensä mukaisesti toimii perhepäivähoitajien esimiehenä.



Pienen lapsen hoidon aloittamisessa lienee tärkeintä turvallisuus: se, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja että vanhemmat voivat turvallisin ja luottavaisina mielin jättää lapsensa hoitoon. Tämä tunne heijastuu varmasti myös lapseen.





Tulipas tästä nyt taas varsinainen purkaus..... Tarkoituksena oli kuitenkin herätellä teidän palstalaisten ajatuksia päiväkotielämän suhteen. Ei se aina niin ruusuista ole, vaikka hoitajia onkin enemmän. Päiväkodeissa kun niitä lapsiakin on sitten suhteessa enemmän, eivätkä hoitajat ole paikalla aamusta iltaan. Kannattaa selvitellä vaihtoehtoja ja miettiä tarkkaan, mikä olisi juuri sitä omaa lasta ajatellen paras vaihtoehto. Itse en veisi 9 kk ikäistä poikaani päiväkotiin.