Raskausaikasi suurin ongelma?

Mulla oli ihan raskauden lopussa murhetta tajuttomasta hammassärystä, johon ei löytynyt syytä. (Epäiltiin hermotulehdusta...) Ei tullut nukkumisesta oikein mitään kaksi viikkoa ennen lapsen syntymää. Yritin torkahdella istuma-asennossa, makuulla ei voinut olla. Ei ollut apua lääkkeistä. Lääkäri sanoi, että hermotulehdukseen pitäisi antaa jotain tosi vahvaa epilepsialääkettä, mitä ei voinut ajatellakaan raskauden takia. Napsin sitten panadolia mutta ei siitä tuntunut apua olevan.



Olin lopussa aivan hermot riekaleilla unettomuuden ja säryn takia. Epätoivoisena ajattelin, etten jaksa synnyttää. Ei tarvinnutkaan, istukka lähti irtoamaan ennenaikaisesti ja minut kiidätettiin leikkaukseen! Kun heräsin nukutuksesta, minulla oli ihana, terve lapsi eikä hampaita särkenyt enää ollenkaan! :)

Synnytin iäkkäänä esikoisen (olin 36 v.) ja ystävät olivat jotenkin sitä mieltä että raskaus on niin rankka juttu ikäiselleni. Ikäänkuin olisi pitänyt valittaa jostakin vaivasta koko ajan.



Olin elämäni kunnossa. Verenpaine kunnossa, ei pahoinvointia, ei kipuja, ei liikaa kiloja, ei erityistä väsymystä (alussa toki hieman) jne.

pahoinvointi ja oksentelu rv 28 asti

järkyttävä närästys

Raskausajan dm

ennenaikaiset supistukset

peräpukamat

iskias

Kävely vaikeaa ja sängyssä en pystynyt kääntymään kyljeltä toiselle,enkä myöskään meinannut päästä ylös aamulla tai yöllä pissalle!

Pysyi hallinnassa erittäin tiukalla ruokavaliolla/dieetillä. Vituttihan se, kun ei voinut herkkuja syödä, mutta laihduin -500 grammaa viikossa.

mutta muuten ei mitään närästystä vakavampaa!

sen jälkeen alhainen verenpaine ja alhainen hb.

Fyysisesti ei ongelmia.

Toisessa tähän mennessä närästys. Pikkuvaiva sentään. :)

Heikotti ja pyörrytti koko ajan. tuntui,etten saa happea. Hikoilutti ja todellakin jalat lähti alta koko ajan. Insuliini alkoi kunnolla tehota vasta ihan lopussa,jolloin vihdoin pääsin ulos kävelylle!

Jopa ihan kirkkaanpunainen. Kiusasi ekat 12 vkoa!

sekä iskias-vaiva - en kävellyt kahteen viikkoon ollenkaan, vaan mua kannettiin portaita alas

BMI oli loppuraskaudessakin vain 23.5 eli ei kyse ylipainosta.

Eka raskaudessa olin ruokavaliohoidolla ja pyörtyilin myös koko ajan.

Mutta toka raskaudessa oli diabetes jo paljon pahempi ja vaati insuliinin.

Olotilaan se ei tosin paljon auttanut ja pistelin 3 kertaa insuliinia yhden aterian aikana,jotta insuliinipiikki tulisi kohdilleen.

Tokaraskaudessa kovat liitoskivut.

Lääkärikin oli varma keskenmenosta ennenkuin ultrasi. Elävä sikiö löytyikin. Syyksi epäiltiin, että alkuja oli ehkä ollut kaksi, joista toinen kenties vain tyhjä ruskuaispussi, joka vuosi ulos. Seurannassa kävin tiheästi, koska vaarana oli, että vuotava tyhjenee niin nopeasti, että vetää elävänkin mukanaan. Terve lapsi syntyi.

loppuraskaudessa selkäkipu, elämäntilanne

Tokassa: raskausdiabetes ja ennenaikaiset kipeät supistukset



Tässä ne suurimmat. Lisäksi närästystä, ummetusta, käsien puutumista, liiallista painonnousua, häntäluukipua ja muuta pientä.

Ekassa raskaudessa ennenaikaiset supistukset (joiden takia jäin vko 28 koko loppuajaksi sairaslomalle) ja makrosominen sikiö.



Tokassa raskaudessa on tähän mennessä pahin tämä hillitön pahoinvointi, tänään sain viikon sairaslomaa, saas nähdä mitä sitten keksitään.

minulla oli insuliihoitoinen diapetes, sain pistellä joka aterian jälkeen eli 5-6kertaa päivässä, tämä oli eka diapeteshoitoinen vaikka lapsia useampia, saas nähdä kuinka seuraava... pelottaa

Ei vaikuttanut oikein mihinkään. No, stressasin syömisistä enkä ihan saanut pidettyä ruokavaliota reilassa.