Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tunne että on epäonnistunut äitinä ja kasvattajana
16.12.2023 |
Tämä taitaa olla tabu mutta miten saatte takaisin vanhemmuuden ylpeyden, siis sen että voi huolettomasti näyttää rakkauden omaa lastaan kohtaan. Minulla on ollut ongelmia sen kanssa jo pitkään lapseni kanssa ja tämä hirveästi ahdistaa ja stressaa minua :(. Lapsi on esimurrosikäinen ja haluan kuulla muiden kamppailua itsetietoisen ja omanarvontuntoisen murkkuikäisen kanssa joka ei hirveästi kunnioita toisen rajoja siitä mitä on soveliasta sanoa ääneen. Ainakaan äidin kanssa.
Olen joutunut kuulemaan kaikenlaista lapseni suusta ja se miten olen käsitellyt kaikkea sitä ei ole aina onnistunut ja olen kantanut kaunaa lastani kohtaan tämän takia. Minulla on vain se ongelma etten ikinä unohda sitä mitä kuulen ja olen tästä lapsellenikin sanonut, että jokainen on vastuussa omista sanomisistaan. Hän ei osaa olla kovin hienotunteinen varsinkaan suuttuessaan, saattaa laukoa jotain hyvinkin loukkaavaa päin naamaa. Minun äitinä on tietenkin kestettävä vaikka kuitenkin tunteva ihminen minäkin olen, en ole mikään tunteeton robotti joka kestää äärettömästi aivan kaiken.
Joskus olen kysynyt suoraan lapseltani että puhutko samalla lailla ystävillesi niin vastauksena on että joo, puhun... mikä tuntuu oudolta koska periaatteessa enhän minä ole mikään hänen tasavertainen kaveri vaan vanhempi. Outoa on se ettei hän ole kutsunut minua äidiksi pitkään aikaan vaan lempinimellä. Ymmärrän ihan täysin että murrosiässä lapsi on vielä kesken kehityksessään ja hänellä on vielä paljon opittavaa. Silti minulla on jatkuvasti tunne siitä ettei hän ota minua tosissaan ja että olen kuin joku kivi joka kestää kaikki kolhut vastoinkäymisissä. Hän saa laukoa mitä vain minulle mutta sitten jos minulla kamelin selkä katkeaa, minulla ei ole siihen oikeutta... aina pitää olla se äiti joka kestää ja venyy vaikka mihin suuntaan vaikka sen 200 metriä.
Kommentit (58)
Mun 14-vuotiaani juuri tänään valmisti illallisen, ja nousin tässä hetki sitten pöydästä, joten ymmärrän ihan hyvin, että monet syövät illallisen vähän myöhemmin.
Mutta ei tällaiseen tilanteeseen päästä siten, että komennellaan mielivaltaisesti, vaan nimenomaan niin, että sovitaan yhdessä, mitä on ruoaksi ja kuka kokkaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset ei ole käyttäytyneet koskaan erityisen huonosti, mutta eivät he ole millään tavalla menestyneet elämässä. Yksi lapsi on eläkkeellä ja toinen ei saanut edes ammattikoulua loppuun vaan makaa kaikki päivät kotona. En jaksa enää yrittää.
Omilleen vaan tämä toinen, levittämään siipensä. Hankitte halvan asunnon, haette asumistuen ja työmarkkinatuen tai mihin ikinä onkin oikeutettu. Kyllä se alkaa jossain kohtaa kiinnostaa joko työ tai koulu, kun ei ruokaa passata nenän eteen.
Toinen asuu jo omillaan. Nuorempaa en vaan pysty heittämään ulos kodista, kun pelkään, ettei hänen elämässään ole sen jälkeen yhtään mitään tolkkua ja hän alkaa käyttää päihteitä tms.
Onko tälle jotain erityistä syytä miksi ei ammattikoulu kiinnosta? Kiusataanko vai onko kyse vaan laiskuudesta? Ootko sä koskaan oikeasti vaatinut sun lapsilta mitään kerta molemmista on tullut tälläisiä?
Sun ei tarvitse heittää ulos, mutta voit vaatia kyllä tuon ikäistä osallistumaan arkeen. Älä passaa ja rahahanat kiinni. Teet selväksi että kotona makoilu saa riittää. Tälläkin hetkellä jos hän vaan koomaa niin mene sanomaan sille teinille että kerää vaatteet ja laittaa pyykkiä pyörimään ja laittamaan esim. ruokaa. Siis ihan perusjuttuja.23: oletko ihan tosissasi? Puoli kahdeksalta illalla vaatimaan ruoanlaittoa ja pyykinpesua? Eikö ennemmin kannattaisi sopia vaikka sunnuntaina tulevan viikon kotityöt, niin oma käytös ei vaikuttaisi niin mielivaltaiselta.
Jaa-a, kyllä teini-ikäisen pitäisi kyetä ilman taulukkoa osallistumaan kotitöihin ihan pyydettäessä, pienemmille on taulukot ja tähtitarrat.
-eri
No mitäs sinä, eri, olet mieltä sellaisesta aikuisesta, joka pistää lapsensa illalla klo 19.30. kokkaamaan siksi, että vauvafoorumilla joku yllytti komentelemaan lastaan.
En tiedä sinun elämän rytmistä, mutta todella monelle kello 19:30 on alkuiltaa ja jopa ihan normaali ruuanvalmistusaika.
-eri
Ja voihan sitä myös muuttaa perheen ateriarytmiä, jotta pääsee simputtamaan lasta heti kun joku käskee.
Pointti varmaankin oli, että sitä lasta voi pyytää ja vaatia tekemään niitä kotitöitä. Ei se, että vauvapalstalainen käskee JUURI NYT tekemään ruokaa ja pyykkäämään, vaikka on syöty ja pyykkikorissa yksi paita. Käytetään vähän näitä aivonystyröitä, vaikka kello onkin "jo" 20:04.
-eri
No voit katsoa taaksepäin, että mitä siellä neuvottiin, ja palata sitten asiaan. Lapsia voi ja pitää osallistua kotitöissä, mutta tuollainen yhtäkkinen komentelemaan säätäminen on simputusta.
Hyvä tavaton, ei selvästi tarkoittanut, että ollaan kuin työleirillä just nyt tekemässä kaikkea yhtä aikaa. Mutta kyllä minä menen ja sanon, että hei, voitko imuroida ja teini imuroi. Ihan meidän oman perheen aikataulujen mukaan. Ei siihen taulukoita tarvita.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset ei ole käyttäytyneet koskaan erityisen huonosti, mutta eivät he ole millään tavalla menestyneet elämässä. Yksi lapsi on eläkkeellä ja toinen ei saanut edes ammattikoulua loppuun vaan makaa kaikki päivät kotona. En jaksa enää yrittää.
Omilleen vaan tämä toinen, levittämään siipensä. Hankitte halvan asunnon, haette asumistuen ja työmarkkinatuen tai mihin ikinä onkin oikeutettu. Kyllä se alkaa jossain kohtaa kiinnostaa joko työ tai koulu, kun ei ruokaa passata nenän eteen.
Toinen asuu jo omillaan. Nuorempaa en vaan pysty heittämään ulos kodista, kun pelkään, ettei hänen elämässään ole sen jälkeen yhtään mitään tolkkua ja hän alkaa käyttää päihteitä tms.
Onko tälle jotain erityistä syytä miksi ei ammattikoulu kiinnosta? Kiusataanko vai onko kyse vaan laiskuudesta? Ootko sä koskaan oikeasti vaatinut sun lapsilta mitään kerta molemmista on tullut tälläisiä?
Sun ei tarvitse heittää ulos, mutta voit vaatia kyllä tuon ikäistä osallistumaan arkeen. Älä passaa ja rahahanat kiinni. Teet selväksi että kotona makoilu saa riittää. Tälläkin hetkellä jos hän vaan koomaa niin mene sanomaan sille teinille että kerää vaatteet ja laittaa pyykkiä pyörimään ja laittamaan esim. ruokaa. Siis ihan perusjuttuja.23: oletko ihan tosissasi? Puoli kahdeksalta illalla vaatimaan ruoanlaittoa ja pyykinpesua? Eikö ennemmin kannattaisi sopia vaikka sunnuntaina tulevan viikon kotityöt, niin oma käytös ei vaikuttaisi niin mielivaltaiselta.
Jaa-a, kyllä teini-ikäisen pitäisi kyetä ilman taulukkoa osallistumaan kotitöihin ihan pyydettäessä, pienemmille on taulukot ja tähtitarrat.
-eri
No mitäs sinä, eri, olet mieltä sellaisesta aikuisesta, joka pistää lapsensa illalla klo 19.30. kokkaamaan siksi, että vauvafoorumilla joku yllytti komentelemaan lastaan.
En tiedä sinun elämän rytmistä, mutta todella monelle kello 19:30 on alkuiltaa ja jopa ihan normaali ruuanvalmistusaika.
-eri
Ja voihan sitä myös muuttaa perheen ateriarytmiä, jotta pääsee simputtamaan lasta heti kun joku käskee.
Pointti varmaankin oli, että sitä lasta voi pyytää ja vaatia tekemään niitä kotitöitä. Ei se, että vauvapalstalainen käskee JUURI NYT tekemään ruokaa ja pyykkäämään, vaikka on syöty ja pyykkikorissa yksi paita. Käytetään vähän näitä aivonystyröitä, vaikka kello onkin "jo" 20:04.
-eri
No voit katsoa taaksepäin, että mitä siellä neuvottiin, ja palata sitten asiaan. Lapsia voi ja pitää osallistua kotitöissä, mutta tuollainen yhtäkkinen komentelemaan säätäminen on simputusta.
Hyvä tavaton, ei selvästi tarkoittanut, että ollaan kuin työleirillä just nyt tekemässä kaikkea yhtä aikaa. Mutta kyllä minä menen ja sanon, että hei, voitko imuroida ja teini imuroi. Ihan meidän oman perheen aikataulujen mukaan. Ei siihen taulukoita tarvita.
-eri
Teini ilmeisesti ei kuulu perheeseen, jos imurointi tapahtuu perheen aikataulujen mukaan ja teiniä vain informoidaan, että imuroipa NYT.
Vierailija kirjoitti:
Mun 14-vuotiaani juuri tänään valmisti illallisen, ja nousin tässä hetki sitten pöydästä, joten ymmärrän ihan hyvin, että monet syövät illallisen vähän myöhemmin.
Mutta ei tällaiseen tilanteeseen päästä siten, että komennellaan mielivaltaisesti, vaan nimenomaan niin, että sovitaan yhdessä, mitä on ruoaksi ja kuka kokkaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ja missä kohtaa sinä alat vaatia sitten niitä kotitöitä, jos teiniä ei huvita tänään, ei huomenna, ei ensi viikolla eikä ensi kuussa?
Vierailija kirjoitti:
Murrosikä on ohimenevä vaihe. Tarkastele asiaa uudelleen pari vuotta myöhemmin.
Niiinnnköööööö.....teit sitten taas uuden pitkän paskaketjun ja vastailet ja kyselet itseltäsi. Eikö hävetä 🤮🤮🤮🤮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestäni olisi aika raskasta itselleni, jos mun pitäisi joka kerta erikseen organisoida, että sinä imuroit nyt ja sinä laitat ruokaa nyt, etenkin kun teinien ja aikuistenkin mielialat vaihtelevat.
Paljon helpompaa sopia, että jokainen imuroi sovitun osuuden kodista lauantaina tai sunnuntaina, ja jos ollaan reissussa niin perjantaina ennen lähtöä. Ja sopia myös yhdessä, mitä ruokaa syödään minäkin päivänä ja kuka on pääkokki. En rakasta metatöitä, ja katson myös teinien olevan oikeutettuja päättämään ruokalistasta sopivissa rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksen ja opettamisen eteen pitää vanhempien nähdä vaivaa joka ikinen päivä vähintään tuntien ajan, vauvasta alkaen. Omatkaan vanhempani eivät tätä tehneet ja ihmettelivät, kun ongelmia tuli.
Niiinkööö pitämään... Kukaan ei tätä tiennyt 🤣🤣🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 14-vuotiaani juuri tänään valmisti illallisen, ja nousin tässä hetki sitten pöydästä, joten ymmärrän ihan hyvin, että monet syövät illallisen vähän myöhemmin.
Mutta ei tällaiseen tilanteeseen päästä siten, että komennellaan mielivaltaisesti, vaan nimenomaan niin, että sovitaan yhdessä, mitä on ruoaksi ja kuka kokkaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ja missä kohtaa sinä alat vaatia sitten niitä kotitöitä, jos teiniä ei huvita tänään, ei huomenna, ei ensi viikolla eikä ensi kuussa?
Kyllä teiniä on aina jossakin vaiheessa huvittanut, toki porkkana ja keppi käytössä kuvaannollisessa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vyötä perseelle aikuisia pitää kunnioittaa
Tämä! Aikuisen tehtävä on osoittaa lapselle oma paikkansa ja asemansa, ja välillä vaatii kovia otteita. Tarpeeksi ajoissa kun aloittaa niin remmiä ei tarvita koskaan. Mutta nykyaikana sekä lapset että vanhemmat eivät tiedä omaa paikkaansa, ovat hukassa. Lapset riehuu ja aikuiset itkee neuvolassa kun SimoSanna sanoo rumasti. Voi he l vetti! Jos minun murkkuikäiseni loukkaisi minua niin että minulle tulisi noin paha mieli, nakkaisin niska-perseotteella ulos!
Anteeksi mutta kuulostat vähän lapselta.
Keksi itse näitä pitkiä vastauksia joita kukaan ei viitsi lukea yyyyy....täyttä paskan sopimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset ei ole käyttäytyneet koskaan erityisen huonosti, mutta eivät he ole millään tavalla menestyneet elämässä. Yksi lapsi on eläkkeellä ja toinen ei saanut edes ammattikoulua loppuun vaan makaa kaikki päivät kotona. En jaksa enää yrittää.
Omilleen vaan tämä toinen, levittämään siipensä. Hankitte halvan asunnon, haette asumistuen ja työmarkkinatuen tai mihin ikinä onkin oikeutettu. Kyllä se alkaa jossain kohtaa kiinnostaa joko työ tai koulu, kun ei ruokaa passata nenän eteen.
Toinen asuu jo omillaan. Nuorempaa en vaan pysty heittämään ulos kodista, kun pelkään, ettei hänen elämässään ole sen jälkeen yhtään mitään tolkkua ja hän alkaa käyttää päihteitä tms.
Onko tälle jotain erityistä syytä miksi ei ammattikoulu kiinnosta? Kiusataanko vai onko kyse vaan laiskuudesta? Ootko sä koskaan oikeasti vaatinut sun lapsilta mitään kerta molemmista on tullut tälläisiä?
Sun ei tarvitse heittää ulos, mutta voit vaatia kyllä tuon ikäistä osallistumaan arkeen. Älä passaa ja rahahanat kiinni. Teet selväksi että kotona makoilu saa riittää. Tälläkin hetkellä jos hän vaan koomaa niin mene sanomaan sille teinille että kerää vaatteet ja laittaa pyykkiä pyörimään ja laittamaan esim. ruokaa. Siis ihan perusjuttuja.23: oletko ihan tosissasi? Puoli kahdeksalta illalla vaatimaan ruoanlaittoa ja pyykinpesua? Eikö ennemmin kannattaisi sopia vaikka sunnuntaina tulevan viikon kotityöt, niin oma käytös ei vaikuttaisi niin mielivaltaiselta.
Jaa-a, kyllä teini-ikäisen pitäisi kyetä ilman taulukkoa osallistumaan kotitöihin ihan pyydettäessä, pienemmille on taulukot ja tähtitarrat.
-eri
No mitäs sinä, eri, olet mieltä sellaisesta aikuisesta, joka pistää lapsensa illalla klo 19.30. kokkaamaan siksi, että vauvafoorumilla joku yllytti komentelemaan lastaan.
En tiedä sinun elämän rytmistä, mutta todella monelle kello 19:30 on alkuiltaa ja jopa ihan normaali ruuanvalmistusaika.
-eri
Ja voihan sitä myös muuttaa perheen ateriarytmiä, jotta pääsee simputtamaan lasta heti kun joku käskee.
Pointti varmaankin oli, että sitä lasta voi pyytää ja vaatia tekemään niitä kotitöitä. Ei se, että vauvapalstalainen käskee JUURI NYT tekemään ruokaa ja pyykkäämään, vaikka on syöty ja pyykkikorissa yksi paita. Käytetään vähän näitä aivonystyröitä, vaikka kello onkin "jo" 20:04.
-eri
No voit katsoa taaksepäin, että mitä siellä neuvottiin, ja palata sitten asiaan. Lapsia voi ja pitää osallistua kotitöissä, mutta tuollainen yhtäkkinen komentelemaan säätäminen on simputusta.
Hyvä tavaton, ei selvästi tarkoittanut, että ollaan kuin työleirillä just nyt tekemässä kaikkea yhtä aikaa. Mutta kyllä minä menen ja sanon, että hei, voitko imuroida ja teini imuroi. Ihan meidän oman perheen aikataulujen mukaan. Ei siihen taulukoita tarvita.
-eri
Teini ilmeisesti ei kuulu perheeseen, jos imurointi tapahtuu perheen aikataulujen mukaan ja teiniä vain informoidaan, että imuroipa NYT.
😂 ihme vänkäämistä ja tahallaan väärin ymmärtämistä. Kun imurointi tapahtuu perheen aikataulujen mukaan, se on lähinnä teinin muistuttamista, että hei, voisitko siivota. Komentamista se on silloin kun teiniä ei muuten vaan oikein huvita. Ja teinejä SAA vaatia niitä tekemään. Ei kotityöt minustakaan aina ole kivoja, vaikka niitä täytyy tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen hyvä äiti ja osaan ja jaksan kasvattaa hyvin. V#tuttaa, miksi juuri minun on mahdotonta saada toista lasta. Joillain ei ole mitään hajua kasvatuksesta ja jotkut eivät jaksa olla lasten kanssa. Minulla olisi ollut myös taloudelliset resurssit toiselle lapselle ja tilaa. Iso talo, kesämökit. Mutta juuri minun on mahdotonta saada toista. Sen sijaan lapsia tipahtelee itsestään läjäpäin joillekin päihdehirviöille, jotka asuvat jossain luukussa.
Kuulostat kyllä niin veemäiseltä akalta, että parempi tosiaan ettet saa enempää lapsia.
Ei mulla ole lapsilapsia mututuntumaolta..mäiskytän. terv Vanhapiika 🐖🐖🐖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 14-vuotiaani juuri tänään valmisti illallisen, ja nousin tässä hetki sitten pöydästä, joten ymmärrän ihan hyvin, että monet syövät illallisen vähän myöhemmin.
Mutta ei tällaiseen tilanteeseen päästä siten, että komennellaan mielivaltaisesti, vaan nimenomaan niin, että sovitaan yhdessä, mitä on ruoaksi ja kuka kokkaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ja missä kohtaa sinä alat vaatia sitten niitä kotitöitä, jos teiniä ei huvita tänään, ei huomenna, ei ensi viikolla eikä ensi kuussa?
Kyllä teiniä on aina jossakin vaiheessa huvittanut, toki porkkana ja keppi käytössä kuvaannollisessa mielessä.
Laita se porkkana ja keppi omiin reikiin niin auttaa kummasti 🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 14-vuotiaani juuri tänään valmisti illallisen, ja nousin tässä hetki sitten pöydästä, joten ymmärrän ihan hyvin, että monet syövät illallisen vähän myöhemmin.
Mutta ei tällaiseen tilanteeseen päästä siten, että komennellaan mielivaltaisesti, vaan nimenomaan niin, että sovitaan yhdessä, mitä on ruoaksi ja kuka kokkaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ja missä kohtaa sinä alat vaatia sitten niitä kotitöitä, jos teiniä ei huvita tänään, ei huomenna, ei ensi viikolla eikä ensi kuussa?
Kyllä teiniä on aina jossakin vaiheessa huvittanut, toki porkkana ja keppi käytössä kuvaannollisessa mielessä.
Eli vastauksesi on, että kun teiniä ei huvita niin sen ei tarvi tehdä? Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet naurettava, ap. Totta kai sinun on kestettävä. Jos et kestä, sinussa on jotain vikaa äitinä. Miten pikkumainen ihminen on sellainen joka antaa lapsen sanojen loukata. Niihin pitää suhtautua kuin kärpäsen surinaan siinä vaiheessa kun sieltä tulee jotain törkeyksiä. Ne menevät ohi siinä vaiheessa kun järki kasvaa. Minun lapsellani oli tällaisia, enkä todellakaan mennyt hänen tasolleen siinä että olisin alkanut ulisemaan hänen murrosikäisestä kypsymättömyydestään. Rajat oli, rakkautta, sanat meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kasvoi hyvä mies josta olen saanut olla ylpeä ja joka kunnioittaa minua ihmisenä. En tiedä kunnioittaisiko, jos olisin alkanut keräämään katkeruutta pientä ihmistä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vyötä perseelle aikuisia pitää kunnioittaa
Tämä! Aikuisen tehtävä on osoittaa lapselle oma paikkansa ja asemansa, ja välillä vaatii kovia otteita. Tarpeeksi ajoissa kun aloittaa niin remmiä ei tarvita koskaan. Mutta nykyaikana sekä lapset että vanhemmat eivät tiedä omaa paikkaansa, ovat hukassa. Lapset riehuu ja aikuiset itkee neuvolassa kun SimoSanna sanoo rumasti. Voi he l vetti! Jos minun murkkuikäiseni loukkaisi minua niin että minulle tulisi noin paha mieli, nakkaisin niska-perseotteella ulos!
Kasvaa sairaita lapsia tällä tavalla. Tulee sadomasokistinen luonne. Vanhemman tehtävä ei ole todellakaan pahoinpidellä lastaan ja näyttää "paikkaa" vaan olla niin aikuisia että jokainen pikku lapsen sanominen ei loukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen hyvä äiti ja osaan ja jaksan kasvattaa hyvin. V#tuttaa, miksi juuri minun on mahdotonta saada toista lasta. Joillain ei ole mitään hajua kasvatuksesta ja jotkut eivät jaksa olla lasten kanssa. Minulla olisi ollut myös taloudelliset resurssit toiselle lapselle ja tilaa. Iso talo, kesämökit. Mutta juuri minun on mahdotonta saada toista. Sen sijaan lapsia tipahtelee itsestään läjäpäin joillekin päihdehirviöille, jotka asuvat jossain luukussa.
Yksi lapsistani sairastui taannuttavaan sairauteen ja elämästä tuli todella vaikeaa. Muiden asenteet vammaisuutta kohtaan sekä myös yhteiskunnalta avun saannin vaikeus on ollut kylmä rätti kasvoille. Kaksi muuta lastani ovat mahtavia tapauksia, hyvin käyttäytyviä, empaattisia ja silti sinnikkäitä ja omien arvojensa mukaan eläviä. Heistä kasvaa hyviä ihmisiä. Toki tämä vammautunut lapseni on mahtava tapaus myös, mutta hän ei saa kokea kaikkea sitä tulevaisuudessa mitä toiset lapseni saavat eikä myöskään löytää omaa polkua. En saa. Koen tekeväni vanhemmuudessa älyttömästi töitä ja silti joudun kokemaan paljon ikäviä katseita ja käytöstäkin muilta, kun kuljen tämän taantuneen lapsemme kanssa ja hänen vanhemmuus vaatii enemmän kuin monen muun vanhemmuus (ihan öiden valvomista, vaipan vaihtoa, huolta terveydestä jne.) En saa koskaan tavallaan kokea hedelmiä siitä kasvatustyöstä mitä teen hänen kanssaan ja olen surullinen siitä.
Usein olen miettinyt, miksi juuri meidän perhe sai tällaisen surun. Eniten toki lapseni, mutta myös me vanhemmat. Koen välillä älytöntä katkeruutta, kun näen erittäin huonosti käyttyviä ja aggressiivisia lapsia työssäni, jotka puhuvat mm. Ikätasolleen sopimattomien pelien pelaamisesta ja muistakin rajojen puutteesta kotona. Mietin, miksi nuo lapset on pilattu. Heistä olisi saanut ihan hyviä tapauksia jo pelkästään ruutuaikaa rajoittamalla. Toki uhmaavia ja kiukuttelevia varmasti, haastavia kasvattaa, mutta heillä olisi ollut potentiaalia paljon enempään. Vaikka kuinka yritän parhaani niin väkisinkin ajattelen näin välillä. Eli ymmärrän sinua.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää ja tiedostaa, että taustalla on ensisijaisesti oma suru joka pitää hoitaa. Ei kannata katkeroitua. Voi olla hyvinkin totta, että olisit onnistunut useamman lapsen kasvatuksessa paremmin kuin moni muu, mutta se ajatus ei auta sinua.
Äitini oli juuri tuollainen ulisija joka oli "vaan ihminen" ja jolle ei saanut sanoa mitään vastaan.
Toisin sanoen lapsen mielipahalla ei ollut mitään merkitystä jos jotain kiellettiin, vaan ainoastaan äidin pahalla mielellä.
En ole äitiini missään yhteyksissä.
Iljettävä nainen.
Alue: Aihe vapaa
No voit katsoa taaksepäin, että mitä siellä neuvottiin, ja palata sitten asiaan. Lapsia voi ja pitää osallistua kotitöissä, mutta tuollainen yhtäkkinen komentelemaan säätäminen on simputusta.