Lue keskustelun säännöt.
Kelle järjestän tän joulun...mulla ei oo ketään.
15.12.2023 |
Vanhempia ei oo enää. Sisarksia kolme ja yks asuu ulkomailla. Parilla sisaruksella perhe joitten kanssa tekemisissä pari kertaa vuodessa. Elikkä yksinäinen joulu taas tiedossa jälleen kerran.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Anna Jeesuksen tulla sydämeesi tänä jouluna. Lue Sanaa ja rukoile. Jeesuksen kanssa et koskaan ole yksin.
Joku vois rukoilla mun puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksinäisiä jouluja viettävä. Jo noin 20 yksinäistä joulua takana. Kaikkeen tottuu.
Minusta nuorena oli helpompaa olla yksin mitä nykyisin. Nuorena sitä vielä luotti, että tilanne muuttuu ja voi olla jo seuraavana jouluna ainakin se kumppani jo rinnalla mutta enää ei vaan kykene itselleen moista uskottelemaan.
Toisekseen enää ikinä ei tule sitä mahdollisuutta että saisi viettää perhejoulua omien lasten kanssa sukujouluista puhumattakaan.
Itse olen aina kaivannut joululta sitä yhdessäoloa. Kaiken muun voi yksinäinenkin hankkia jos vain talous antaa periksi jos niitä asioita jouluunsa haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut seurakunnat järjestävät yksinäisille yhteistä joulunviettoa, samoin Veikko Hurstin perhe järjestää kaikille halukkaille oman joulujuhlan, jossa on ilmaista ruokailua ja joulun viettoa jouluaattona Helsingissä.
MInusta olisi aika superankeaa viettää joulua jossain hehtaarihallissa ventovieraiden ihmisten kanssa. Etenkin kun en ole mitenkään supersosiaalinen ja suulas ekstrovertti.
Enkä mä muutenkaan kaipaa mitään tuollaista suureellista vaan ihan tavallista yhdessäoloa puolison ja oman perheen kanssa. Ei mitään hirmuista hösäämistä saati aikatauluja vaan ihan vaan olemista ja jouluntunnelmasta nauttimista.
Toki tuota voi yksinäänkin tehdä, mutta itse en ole niin erakkoluonteinen tai edes introvertti että viihtyisin niin hyvin yksinäni kuin mukavassa seurassa niiden "omien" ihmisten kanssa.
Todella moni on jouluna yksin. Itsekin olen koska vanhemmat kuolleet. Äitini kuoli vuosi sitten juuri ennen joulua ja olin silloin niin surusta sekaisin, etten edes muista mitään viime joulusta, vaikka olin sukulaisten luona.
Joten tavallaan koen, että nyt vasta mulla on se ensimmäinen joulu äidin kuoleman jälkeen. Saisin mennä sukulaisille, mutta ajattelin olla vaan yksin. Ei vaan ole oikein joulufiilistä. En tiedä millaiseksi jouluni ja muut juhlat tästä eteenpäin muodostuu. Jos ei kiinnosta mennä sukuloimaan, yksinhän ne sitten menee. Ellei löydy joku mies elämääni. En vaan jaksa uskoa siihen. En ole koskaan mikään haluttu ollut.
Ei se nyt maailman pahin juttu ole olla juhlapyhät yksin. Onhan sitä jo tottunut olemaan yksin kaikki muutkin päivät vuodesta. Juhlapyhät vaan alleviivaa sitä kuinka yksin sitä onkaan, mutta ne on nopeasti ohi ja jatkuu taas arkinen aherrus.
SPR:n joulukahvilat yksinäisille:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/2023/joulukahvilat-tarjoavat-yhtei…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katat pöydän kauniisti, vaihdat pyhävaatteet päälle ja kutsut itsesi joulupöytään. Tarjoilet. Nautit itse tekemistäsi jouluruoista. Juhlistat joulua. Muistelet hyviä asioita. Ihan mukava joulu!
Teen juuri näin.. Ostelen ihan överihekkuruuaat, jälkkärit, leeivoksetset ja joulusukaat.. Toivotan itselleni sekä iloista, että hyvää joulua.. Nautin.. 🎶🌲🍾🍷🍵🥞🍒🥣🍰🥧🍹🌷🌷💗🎶🎶🎅
Lakkasin viettämässä joulua lapsuudenperheen kanssa parikymmentä vuotta sitten. Olivat minun makuuni turhan alkoholinhuuruiset ja väkivaltaiset. Ei siis pidä unohtaa, että kaikille ei ole tarjolla lämminhenkistä perhejoulua. No, se hyvä puoli siinä oli, etten jäänyt kaipaamaan mitään.
Vietän siis jouluni yksin. Teen itselleni vain niitä jouluruokia, joista itse pidän. Ja vietän aikaani tekemällä asioita, joista nautin. Olen introvertti, joten en juurikaan kaipaa muiden ihmisten seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katat pöydän kauniisti, vaihdat pyhävaatteet päälle ja kutsut itsesi joulupöytään. Tarjoilet. Nautit itse tekemistäsi jouluruoista. Juhlistat joulua. Muistelet hyviä asioita. Ihan mukava joulu!
Teen juuri näin.. Ostelen ihan överihekkuruuaat, jälkkärit, leeivoksetset ja joulusukaat.. Toivotan itselleni sekä iloista, että hyvää joulua.. Nautin.. 🎶🌲🍾🍷🍵🥞🍒🥣🍰🥧🍹🌷🌷💗🎶🎶🎅
Tee ihmeessä noin. Mutta jos se aiheuttaa sinulle vain huonon olon, kannattaa joko yrittää löytää seuraa, tai opetella vaan ottamaan joululle skipin. Sekään ei ole väärin. Muista se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun yksin. Itse järjestin tänä vuonna joulupaketin parille täystuntemattomalle Euroopan köyhälle lapselle parinsadan euron edestä.
Omalle pienelle sisäiselle lapsellesi, jota hoivaat ja hemmottelet. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteisöllisiä jouluja järjestetään kyllä. Tätini menee tänä vuonna kuntoutuskylpylään, jossa on ruuat, joulusaunat, tulistelut kodalla ja kaikenlaista ohjelmaa 23.-26.12. Osallistua saa vapaasti tai valikoidusti kaikkeen haluamaansa. Siinä pääsee pois kotiympyröistä eikä tarvitse yksin kököttää kämpässä. Ruuatkin on valmiina ja kuuset ja kynttilät. Toki maksaa jotain, mutta jos säästyy rahaa joululahjoista ja -ruuasta kun niitä ei tarvitse ostella niin mielestäni hyvä vaihtoehto.
Mikset ole kutsunut tätiäsi teille?
Mä lupasin itselleni viime jouluna, että jos vielä seuraavanakin jouluna joudun edelleen olemaan yksin niin sitten se on mun viimeinen joulu.
En vielä tiedä kuinka tätä tulen juhlistamaan. Toisaalta voisi ehkä vetääkin jotkut kunnon herkkuöverit koska ihan sama vaikka saisi jonkun sokerimyrkytyksen tai slaagin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen viettänyt jo vuosia joulut yksin, ihan itselleni laitan joulun. Ihanaa, kun saa nauttia omasta rauhasta ja tehdä mitä ikinä haluaa tai olla tekemättä yhtään mitään, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Mistä niitä läheisiä hankitaan?
No pitää mennä joko sukuloimaan, tai sitten niihin paikkoihin joissa järjestetään yksinäisille joulu. Ei kukaan tule kotoa hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan meitä yksin Jouluja viettäviä paljonkin.
Olen eläkkeellä. Mummo. Asun rivitalo asunnossa pikkukaupungissa.
Lapseni perheineen asuvat muualla. Lähin lapseni asuu noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä miun luotani.
Kutsuivat kyllä jouluksi heille. Mutta en kehdannut sanoa, että ei minulla ole vara matkalippuihin.
Olin viime joulunkin yksin. Tai kutsuin yhden naapurin rouvan kahveille Joulupäivänä.
Kyllä lapset soittelevat. Se lämmittää mieltä. Ja Taloyhtiön saunassa on ilmainen Joulusaunakin. Viime jouluna meitä oli kolme naista siinä, niin mukava porukka.
Joulut ovat erilaisia. Jokainen elämän vaihe on erilainen.
Hyvää joulua sinulle täältä kaukaa! 😊🌲
Äitini, 90 v, jäi leskeksi viisi vuotta sitten.
Olen yrittänyt kutsua häntä meidän jouluun silloin jo ennen isäni kuolemaa isän kanssa (isä oli pitkään sairas ja äiti omaishoitaja). Ei, he ei halunneet tulla, kun se ja tuo on vaikeaa. Me käytiin heillä, joko aattoaamuna tai jonain muuna joulun vapaapäivänä. Ja isän kuoltua, niin ei. Kun ei. Sitten tuli korona, niin sen takia ei. Sitten meillä oli sairautta yms., kaks joulua näin.
Eikä häntä sovi hakea tänäkään jouluna. Hän selitti, että kas kun hän vihdoin tykkää juhlia joulua itsekseen. Laittaa itselleen aterian, muistella menneitä jouluja, käydä rauhassa saunomassa. Meidän (puolisoni ja minä) sopii käydä ehkä tapaninpäivän iltana. Ja lapseni voivat käydä loppiaisena hänen luonaan, ehkä.
Love my mama <3
Joulu taitaa olla monelle se vuoden yksinäisin päivä. Joulua kun useimmiten vietetään perheen tai suvun kesken eikä kaveriporukassa. Vaput ja juhannukset sitten kavereiden kanssa. Kaikilla ei toki ole niitä kavereitakaan, mutta vaikka olisikin, jouluna ne kaveritkin on perheidensä kanssa.
Mulle tulee nyt elämäni ensimmäinen joulu yksin. Ellei sitten lasketa joulua 2012, jolloin makasin joulun sairaalassa. Olin kutsunut yhden yksinäisen kaverini viettämään mun kanssani joulua, mutta on tällä hetkellä sen verran huonossa kunnossa, ettei jaksakaan tulla. Meillä on nyt mun siskoni kanssa sopimus, että joka toinen joulu mun vanhemmat on siskollani ja joka toinen mulla. Ovat jo 96 ja 94, joten ei näitä jouluja enää kovin montaa tule. Isojen sukujoulujen aika on lopullisesti ohi.
Olen enemmän kuin mielelläni joulun yksin (tai siis kissan ja koiran kanssa), mutta mun tilanteeni on tietenkin ihan erilainen kuin sellaisen, joka toivoisi voivansa viettää joulunsa muiden kanssa.
Valitettavasti vaan tuntuu se liike olevan toiseen suuntaan ja läheisten määrä vaan vähenee vuosi vuodelta. Elämään ei juurikaan tule uusia ihmisiä saati sitten, että olisivat läheisiä tai varsinkaan perhettä.