Moni yhdeksäsluokkalainen osaa ratkaista vain alakoulutason matematiikan tehtäviä
Moni yhdeksäsluokkalainen osaa ratkaista vain alakoulutason matematiikan tehtäviä.
Tämä otsikko uutisissa pisti miettimään.
Eikö tähän jo pitäisi herätä ihan tavis koululaisten vanhemmat ? Ja petrata vanhempina ?
(Opeta vaikka itse).
Jokainen ymmärtää, ketä tulevaisuudessa ja nytkin jo, palvelee tyhmät ihmiset !!
lammaslaumaa on helppo viedä, ne ei ajattele.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista jos asia huomataan vasta 9.llä.
Miten noin huono oppilas voi selvitä kokeista ja päästä luokalta?
"Armovitoset"!
Olen ollut muinoin opettajana ammattikoulussa silloin, kun niitä oli joka kylässä ja oppilaaksi otettiin kaikki, jotka suostuivat tulemaan. Armovitonen on lievä ilmaisu siitä, kun uusintatentti oli suullinen, käskin oppilaan lukea vastauksen sivulta 75, ja sillä sai viitosen. Miten lie nykyisin peruskoulun matematiikassa?
Vierailija kirjoitti:
Matikka on siitä hankalaa, että aiempi pitää osata, jotta voi ymmärtää uutta. Osa tippuu kärryiltä vitosella tai kutosella ja rämpii läpi yläkoulun. Osa näistä jatkaa lukioon, sillä muut aineet voi kyllä sujua. Sitten onkin iso haaste, kun pitäisi yhden kurssin aikana kiriä viiden vuoden matikat. Matematiikkaa on hankala opettaa, jos oppilas ei halua. Se vaatii itsenäistä, sinnikästä ponnistelua, ja sitä ei moni halua. Osalle matikka on helppoa, mutta monelle tosi vaikeaa. Jos lisäksi puuttuu vielä motivaatio, on tilanne hankala.
Tässä on koti ja läheiset ihmiset avainasemassa. Jos kotona sanotaan, että "ei tarvitse opetella, kun kaikki voi laskea laskimella", mitä voi odottaa oppilaalta. Motivaatio on jokseenkin nolla.
Toinen ääripää on se, jossa puoli sukua taputtaa käsiään kun taapero osaa laskea kymmeneen. Toiset arvostavat matematiikan osaamista ja näyttävät sen.
Itse aloitin koulutien vuonna 2000 ja olikohan 3. luokalla kun alkoi tulemaan kertotauluja ja jakolaskuja. Meidän luokanope teki matikantunilla usein pistokokeita näistä kahdesta.
Esim. heti tunnin alussa pistokoe, vaikka kahdeksan kertotaulu pienellä paperilapulla ja sen jälkeen alkoi itse tunti. Kun ratkottiin jotain tehtäviä tunnin aikana niin ope tarkasti nopeasti pistarit sillä aikaa ja tunnin lopussa saatiin takaisin. Mitään erillisiä arvosanoja niistä ei tullut, kunhan taottiin vanhanaikaisesti ne päähän jotta vastaus tulee, kuin sieltä kuuluisalta apteekin hyllyltä. Eipä kellään tainnut olla ongelmia 1-10 kerto- ja jakolaskujen kanssa.
Vielä tänäkin päivänä muistan hyvin open neuvoman muistisäännön yhdeksän kertotauluun. 45 jälkeen kertotaulu kääntyy peilikuvaksi - 9, 18, 27, 36, 45, 54, 63, 72, 81, 90
Kunhan nyt muistelin.
Osaan laskea päässä, mutta töissä varmistan silti kaikki aina laskimella, myös kaikkein yksinkertaisimmat laskutoimitukset. Helpompi se on heti tehdä kunnolla, kuin alkaa jälkeenpäin korjailemaan tilityksiä tmv. Moni varmasti toimii samoin. Että miettikääpä tätä ennen kuin haukutte tyhmiä nykynuoria.
Seitsemän vuotta sitten tehdyt säästöt näkyy nyt. Silloin moni putosi totaalisesti koulun kelkasta. Mutta vanhemmuus on hukassa, säästöpäätöksiä tehneet sanovat.
Kyllä tässä nyt koulun ja matikan opettajien kannattaa katsoa peiliin.
Matikan opet valitsee toisen uran, koska heillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. Se näkyy opetuksessa.
Meillä lapsi suoriutuu kaikista muista oppiaineista 9-10 arvoisesti peruskoulu ja nyt lukio, mutta matikka ei. Koko peruskoulun ja lukion on opelta kuullut vaan et pitäisi osata. Kukaan ei selitä asioita tunneilla.
Olen itse ope, eri oppiaine, ja onhan se open tehtävä tarkistaa, että oppilaat ymmärtää ja oppii. En halua tehdä toista työpäivää kotona, matikan opet saa palkkaa työstään.
Kun luin lukion lyhyen matikan kirjoja, niin ei niissä ollut juuri mitään enemmän kuin peruskoulussa. Derivaatta oli, mutta siitäkin todella helppoja tehtäviä. (Lapseni 3 vuoden kirjat) Edes integraali ei ollut.
Hän ei tosin ollut ovin ahkera, joten matikasta sai vain a:n. Me vanhemmat ollaan diplimi-insinöörejä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä nyt koulun ja matikan opettajien kannattaa katsoa peiliin.
Matikan opet valitsee toisen uran, koska heillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. Se näkyy opetuksessa.
Meillä lapsi suoriutuu kaikista muista oppiaineista 9-10 arvoisesti peruskoulu ja nyt lukio, mutta matikka ei. Koko peruskoulun ja lukion on opelta kuullut vaan et pitäisi osata. Kukaan ei selitä asioita tunneilla.
Olen itse ope, eri oppiaine, ja onhan se open tehtävä tarkistaa, että oppilaat ymmärtää ja oppii. En halua tehdä toista työpäivää kotona, matikan opet saa palkkaa työstään.
Opettajana varmaan tiedät, että lapsen versio voi poiketa aika paljon siitä mikä on todellisuus. Jos matikka on vaikeaa, niin lapsesta vaarmaan tuntuu ettei kukaan sitä kunnolla opeta. Ei oikeasti voi olla jatkuvasti noin huonoa opettajaa kenellekään. Suurin osa on perustasoa ja sen lisäksi on hyviä. Lisäksi olen sitä mieltä, että sinulla on todella erikoinen asenne, ettet opeta lastasi kun siitä ei saa palkkaa. Minäkin opetan ja silti aikaa löytyy omille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Koulun tehtävä on kyllä opettaa. Opetuksen taso ei voi olla kovin laadukasta jos kerran yläkoululaiset ei kykene laskemaan kuin alakoulun matematiikkaa.
Lähinnä herää kysymys että miksi näille oppilaille ei ole järjestetty riittävää tukiopetusta?
Luultavasti siinä on kyse siitä, että lapsi on jäänyt jälkeen jo ekalla luokalla. Eli koulua
aloittaessa opettajan tai kouluavustajan pitäisi selvittää tunteeko lapsi numeroita ja
osaako laskea pöydälle pantujen esineiden lukumäärän. Useimmat varmaan osaavat jotakin jo
ennen kouluun tuloa. Jos havaitaan puutteita, aletaan tehokas pänttääminen, että perusasiat
ovat hallussa. Olin teini-ikäisenä apulaisena ulkomailla kesäisin ja samassa perheessä. 8v tytön
opettaja sanoi ekaluokan lopussa äidille, että lapsen pitää treenata laskemista kesälomalla. Minä
kävin läpi helppoja juttuja tytön kanssa. Selvisi nopeasti, että hän ei ollut ymmärtänyt edes
numeron 3 tai 7 eroa, että kumpi on enemmän. Silloin on mahdotonta ymmärtää laskemista. Näitä
harjoiteltiin yhdessä kunnes se alkoi sujua.
Nykyään matematiikassa on siinä virhe, että toistoa on liian vähän. (Yritetään vähentää läksyjä)
Kehotan antamaan enemmän toistoa siellä koulun matikassa. Nykyiset toistomäärt ei riitä mun lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kassahommissa keikkalaisena sellainen lukiolaistyttö, joka käytti puhelimen laskinta apuna vaihtorahojen laskemisessa. Ja kyse yleisesti pienistä summista, jotka pitäisi nopeasti saada päässä laskettua. En enää yhtään ihmettele näiden Pisa-tulosten laskemista.
Joidenkin kaupan kassojen heikko laskutaito oli uutisen aiheena pari vuotta sitten. En uskonut sitä,
mutta pian törmäsin siihen itse. Nuori nainen ei antanut takaisin vaihtorahaa, jonka summa varmasti
näkyi hänelle koneelta - hän ei tiennyt mistä rahoista koostuu vaihtosumma. Käsitykseni mukaan ihan
suomalainen neitonen. Jos kassasysteemissä on joku paha vika, niin normiasiakas
tajuaa ilman laskinta, että joku ilmoitettu summa on täysin väärä. Sitäkin on tapahtunut.
Ongelma voi olla kyllä myös opetuksessa. Olen itse kielten aineenopettaja. Meillä oli silloin opettajaksi soveltuvuuskokeet, joissa piti menestyä hyvin, että pääsi opettajankoulutukseen. Muistaakseni piti saada ainakin 8/10 pistettä, taisin itse saada 9. Matikanopettajaksi haki niin vähän opiskelijoita, että sinne pääsi pisteillä 5/10. Ja se kyllä näkyi sitten ihan kaikessa.
Tuo soveltuvuuskoe sisälsi ainakin silloin haastattelun ja opetusnäytteen. Eli saimme lukea lyhyen artikkelin, ja sen jälkeen meidän piti opettaa sen ydinsisältö näille haastattelijoille.
Ei yllätä. Jos oman lapseni kouluaikana n. 15 vuotta sitten järkytyin, kun 6.-luokkalaiset eivät ymmärtäneet sanallisista tehtävistä. Yritin tehdä parhaani sen kevätlukukauden aikana, jotta olisivat selvinneet yläasteesta. Ilmeisesti onnistuin, koska kaikki sen pienen luokan oppilaat ovat päässeet sellaiseen työhön, jossa pitää osata laskea.
En minäkään yläasteella olisi paljon pystynyt opettamaan siksi, että paljon oli unohtunut omista kouluajoista. Voisiko siitä päätellä, että osa yläasteen matematiikasta on turhaa? Kertotaulu kuitenkin osataan ulkoa ja jako- ja prosenttilasku sujuvat aika pitkään päässälaskuina.