Mistä tajusit että puolisosi on jollain tapaa luonnehäiriöinen?
Mikä oli se tilanne ja miten suhde siitä sitten eteni?
Kommentit (45)
Varmaan se kun itse olen toiminut mieheni "terapeuttina" aina mutta sitten kun läheiseni kuoli ja kävin sen jälkeen läpi vielä yhden elämäni rankimmista traumoista. Oloni oli niin huono että tuhosin taloustilanteeni.
Mies ei tukenut minua lainkaan vaan päätti että on parempi riidellä kanssani koko ajan ja työntää minua henkisesti pahempaan jamaa. Sain samoihin aikoihin yhden lääkityksen josta minulle muodostui ongelma kun koin sen olevan "ainoa" tukeni. Ystäviä minulla ei ole oikein. Söin lääkettä monta vuotta yrittäen päästä siitä eroon ja kun olen vihdoin sen tehnyt huomaan etten ole enää se sama ihminen. Mieheni ei ymmärtänyt yhtään, ei osoittanut empatiaa yhtään koko sen aikana vaan on syyllistänyt jälkeenpäin kuinka hänellä oli niin rankkaa ettei vain kyennuy tukemaan ja hänestä oli parempi tuhota lisää taloutta.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se kun itse olen toiminut mieheni "terapeuttina" aina mutta sitten kun läheiseni kuoli ja kävin sen jälkeen läpi vielä yhden elämäni rankimmista traumoista. Oloni oli niin huono että tuhosin taloustilanteeni.
Mies ei tukenut minua lainkaan vaan päätti että on parempi riidellä kanssani koko ajan ja työntää minua henkisesti pahempaan jamaa. Sain samoihin aikoihin yhden lääkityksen josta minulle muodostui ongelma kun koin sen olevan "ainoa" tukeni. Ystäviä minulla ei ole oikein. Söin lääkettä monta vuotta yrittäen päästä siitä eroon ja kun olen vihdoin sen tehnyt huomaan etten ole enää se sama ihminen. Mieheni ei ymmärtänyt yhtään, ei osoittanut empatiaa yhtään koko sen aikana vaan on syyllistänyt jälkeenpäin kuinka hänellä oli niin rankkaa ettei vain kyennuy tukemaan ja hänestä oli parempi tuhota lisää taloutta.
Lisään vielä että ennen tätä kaikkea mies on aina ollut heikko hermoinen ja oli stressaava ihminen alusta asti. Sitä en anna hänelle ikinä anteeksi että stressasi minun eläimeni siihen kuntoon että toinen piti lopettaa :(
Vierailija kirjoitti:
Luulin että mies on vaan jotenkin edgy, ja sitten luulin, että hän vaan jotenkin lipsauttelee jotain tyhmiä juttuja, mutta sitten hän alkoi kertoa jotain aivan kauheita väkivaltafantasioita ystävistäni ja sukulaisistani. Siis todella raakoja. En missään vaiheessa ajatellut, että hän toteuttaisi niitä, mutta siis oli kyllä outoa kuunnella ykistyiskohtaisia kertomuksia siitä mitä näille minun rakkaille ihmisille olisi pitänyt tapahtua. Hän halusi niitä minulle ihan ehdottomasti kertoa ja muutenkin harrasti sellaista outoa henkistä väkivaltaa. Olen hyvin sallivainen ihminen ja ymmärrän että kaikkea voi ajatella ja monenlaista sanoakin, joten kesti kyllä todella kauan että kellot soivat. Siinä vaiheessa kun hän puhui tällaista lapsistamme olin kyllä jo ymmärtänyt että tämä ei nyt toimi.
Liikuin nuorena, yksinäisenä ja naiivina lähinnä taiteilija- ja nörttiporukoissa, joissa kaikenlainen "edgy" käytös ja kommentointi oli ihan tavallista. Suurimmalla osalla kyse oli vain huonoista sosiaalisista taidoista ja lapsellisesta halusta rikkoa yleisiä käytösnormeja. Nyt aikuisena olen vasta ymmärtänyt, että muutama heistä oli oikeasti sekaisin. Marginaaliporukoihin eivät hakeudu pelkästään väärinymmärretyt mutta sympaattiset outolinnut vaan myös persoonallisuudeltaan pahasti häiriintyneet tapaukset.
Onneksi ymmärsit lopulta jättää miehen. Tuo väkivaltafantasioiti lapsistanne kuulostaa suorastaan käsittämättömältä. Toivottavasti hän on jättänyt teidät rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran miehelle tuli pieni ajatusvirhe ja puhelin jäi vartioimatta: siellä oli toistakymmentä viestiketjua eri naisten kanssa, joihin hänellä oli seksisuhde sekä valokuvia näistä ja itsestään seksin jälkeen makaamassa sängyssä. Sanoin miehelle, että menen hotelliin yöksi ja sillä aikaa sä olet pakannut sun kaikki kamat, jättänyt avaimet pöydälle ja häipynyt mun elämästäni.
Eli ratsasit toisen puhelimen, mikä on laitonta. Lisäksi, jos toinen on virallisesti osoitteessa kirjoilla on sinun laitonta häätää häntä pois kodistaan. Et kyllä itsekään tästä puhtain paperein selviä.
Selviääkö puhtain paperein kumppani, jolla on toistakymmentä sivusuhdetta?
Olet kyllä aika naiivi siellä lakikirjasi ääressä. Ei taida olla kokemusta todellisesta elämästä.
Mieti, onko reilua tai laillista antaa toisen luulla olevansa parisuhteessa, kun kysymyksessä toisen puolelta onkin parikymmensuhde. Todennäköisesti kaikki nuo naiset luulevat olevansa "parisuhteessa" ko. sankarin kanssa.
Hän yritti painaa itsetuntoni alas vähättelemällä jatkuvasti minua ja perhettäni. Usein hän myös kehui suureen ääneen exäänsä ja muita naisia, mutta ei koskaan minua. Minun tekemästäni ruoasta, minun musiikkimaustani, minun ammatistani ja mielipiteistäni hän löysi aina jotain nälvittävää. Huomasin myös, että hän luki salaa minun puhelintani. En pystynyt luottamaan häneen, hänestä paljastui todella kieroja piirteitä. Oli vielä paljon muitakin juttuja, joista tajusin että hän on luonnehäiriöinen.
Jätin hänet kun tajusin, että hän aiheuttaa minulle huonon olon sekä henkisesti että fyysisesti.