Lasten isä ei usko adhd diagnoosia
Yritin googlailla vertaistukea mutta ei löytynyt kun on aika absurdi tilanne enkä tiedä miten edetä asian kanssa. Itselläni ja kouluikäisillä lapsillamme on kaikilla diagnosoitu ADHD jo vuosia sitten. Mies kävi toisen lapsen sopeutumiskurssinkin. Olen kuitenkin ihmetellyt kun mies pimittää lääkkeiden antamista ja vaatii lapsilta enemmän kuin mihin heidän resurssit riittää.
Nyt selvisi että mies ei usko koko adhd:n olemassaoloon enkä tiedä mitä tehdä. Yritänkö yksin pitää huolta lasten tarpeista vai mitä ihmettä.
Kommentit (32)
Kerro sille miehelle, että tulevat tai jo olevat ongelmat johtuu kasvattajien kyvyttömyydestä. Alkaa ehkä mennä kaaliin sitten se diagnoosi, kun syyttävä sormi osoittaakin häneen. Adhd-lapseen ei toimi samat (perinteiset suomalaiset) kasvatustavat kuin muihin, joten on asioita, joita pitää ottaa huomioon (tosin ne positiivisemmat kasvatustavat toimii sitten niihin muihinkin oikein hyvin).
Onko isällä edes amis käytynä? Arvosanat ykköstä ja kakkosta.
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille miehelle, että tulevat tai jo olevat ongelmat johtuu kasvattajien kyvyttömyydestä. Alkaa ehkä mennä kaaliin sitten se diagnoosi, kun syyttävä sormi osoittaakin häneen. Adhd-lapseen ei toimi samat (perinteiset suomalaiset) kasvatustavat kuin muihin, joten on asioita, joita pitää ottaa huomioon (tosin ne positiivisemmat kasvatustavat toimii sitten niihin muihinkin oikein hyvin).
Haloo, eihän tuo isä edes kasvata. Hän on niitä, joiden mielestä se on äidin hommaa. Äärioikeistopällit ei ota vastuuta edes omista lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin kerrot huolesi lastenvalvojalle ja niin monelle muulle kuin keksit. Toiseksi haet yksinhuoltajuutta.
Jaahas, että lapset heti pois isältä, koska kehtaa kyseenalaistaa jonkun puoskarin diagnoosin. Hyvin menee. Mutta tällaisiahan vastauksia sopii odottaa Vauva.fi:n kaltaiselta avohoitolalta.
Erikoislääkärin määräämän hoidon lapsiltaan laiminlyövän persulin saisi mielestäni poistaa elävien kirjoista. Dunning-Kruger on kaikkein vahvimmillaan tuollaisissa tolvanoissa.
Jaahas, mamma meni sitten heti suoraan murhafantasioihin, vaikka itse en sanonut mitään tuonne päinkään. Ehkä nyt ymmärrän, miksi jumaloit puoskareita. Onhan oma hyvinvointisi riippuvainen näistä ja näiden pillereistä. Muuten varmaan alkaisit kuuntelemaan niitä korviisi kuiskivia ääniä murhista ja alkaisit toteuttaa tekojasi. Selkeästi tällaiset asiat pyörivät mielessäsi.
Vierailija kirjoitti:
Hyi helv!! Siis ottaa lääketieteellisen auktoriteetin. Usko itseensä on siis sairaan kova. Siis sairas. Tosiaankin se lasu! Jos vielä selittää noita juttujaan lapsille niin ei hyvä heilu viranomaisilta.
Sulla on selkeästi kova luotto lääketeollisuuteen.
Kaverin lapsi käyttäytyi seurassani normaalisti, mutta äitinsä stressaantui lapsen normaalista käytöksestä. Haki lapselle diagnoosia ja sai.
Ongelma on mielestäni se, että äiti itse kärsii unettomuudesta ja nappailee siihen sekaisin milloin mitäkin lääkkeitä. Ongelmana on myös se, että äidin vanhemmat olivat saamanlaisia lääkkeiden nappailijoita jo silloin, kun hän oli lapsi. Parhaillaan siirretään samat reseptitarpeet kolmanteen sukupolveen!
Kuka syö ne lapsen lääkkeet, sitä tosin en tiedä, mutta lapsi oli täysin ok ennen ADHD diagnoosia. Lapsi on älykäs, vähän vilkas, mutta kun "testasin" häntä, mielestäni hän keskittyi normaalisti, kun vain sai ruokaa, unta ja liikuntaa säännöllisesti, eli pidettiin joku rytmi. Hoidin lasta neljä vrk silloin kun häntä ei vielä lääkitty.
Lapsen vanhemmilla on elämänhallintaongelmia. Lastensuojelu on mukana. Itse lopetin vapaaehtoisen tukeni antamisen, kun huomasin, että äidillä on tietyt uskomukset, joista hän tahtoo pitää kiinni ja minä en niihin pysty vaikuttamaan.
Perimällä voi olla tällaisissa tilanteissa osuutta, mutta niin on kyllä sosiaalisella ympäristölläkin! Pillereillä haetaan nopeita ja helppoja ratkaisuja, joihin perheessä on totuttu ja se tulee johtamaan vain syvemmälle ongelmiin! Voi voi kun uni ei tule ja pillerit eivät auta!
Konsultoitiinko lapsen opettajaa ADHD-diagnoosista? Tukiko opettajan kertomus diagnoosia?
Olen nähnyt ADHD-diagnooseja joissa on menty yksityiselle "asiantuntija"-lääkärille ja diagnoosi tehty pääasiassa vanhemman kertomuksen perusteella. Todellinen syy ongelmiin onkin kädetön/rajaton vanhempi joka ei pärjää normilapsen kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lapsi käyttäytyi seurassani normaalisti, mutta äitinsä stressaantui lapsen normaalista käytöksestä. Haki lapselle diagnoosia ja sai.
Ongelma on mielestäni se, että äiti itse kärsii unettomuudesta ja nappailee siihen sekaisin milloin mitäkin lääkkeitä. Ongelmana on myös se, että äidin vanhemmat olivat saamanlaisia lääkkeiden nappailijoita jo silloin, kun hän oli lapsi. Parhaillaan siirretään samat reseptitarpeet kolmanteen sukupolveen!
Kuka syö ne lapsen lääkkeet, sitä tosin en tiedä, mutta lapsi oli täysin ok ennen ADHD diagnoosia. Lapsi on älykäs, vähän vilkas, mutta kun "testasin" häntä, mielestäni hän keskittyi normaalisti, kun vain sai ruokaa, unta ja liikuntaa säännöllisesti, eli pidettiin joku rytmi. Hoidin lasta neljä vrk silloin kun häntä ei vielä lääkitty.
Lapsen vanhemmilla on elämänhallintaongelmia. Lastensuojelu on mukana. Itse lopetin vapaaehtoisen tukeni antamisen, kun huo
Usein poikien tavallinen vilkkaus ja tyttöjen käytöksestä poikkeava käytös tulkitaan neuroottisten äitien keskuudessa jonkinlaiseksi sairaudeksi, vaikka se on täysin tavallista pojille. Nykyinen koululaitos etenkään ei ole ihanteellinen pojille, jotka haluavat olla fyysisempiä ja liikkua. Pulpetin takana kiltisti istuminen sopii paremmin tytöille. Jälleen naiset eivät ymmärrä miesten luonnetta ja kokevat, että näiden tulee käyttäytyä kuin naisten. Siinä sitten äidit tekevät ylilyöntejä ja pilaavat poikiensa elämän syöttämällä kaiken maailman psyykeetä tuhoavia pillereitä. Aika erikoisessa maailmassa eletään, jos valtion silmissä ADHD on merkittävä sairaus, mutta esimerkiksi homoseksuaalisuus ei ole. :D Kai tässä on vain ajatuksena turruttaa kansalaiset mahdollisimman monella pillerillä, ettei kansan keskuudesta nouse erilaisia, luovia ja energisiä yksilöitä.
Ex-puolisoni on vakuuttunut että lapsellamme on ADHD. Minun kanssa ongelmat vaan eivät näy, eikä päiväkodin täditkään ole nähneet sellaista oireilua. Ex ei vaan ole saanut aikaiseksi lapsen vientiä mihinkään tutkimuksiin, taitaa kärsiä ADHD:sta itse.
Mielestäni tilanne ei ole absurdi vaan kyseenalaistava. Miehesi kyseenalaistaa diagnoosin ja on mahdollista, että aivan syystäkin. Mutta jakaako hän reilusti lasten kasvatus- ja hoitovastuuta, vai onko sinun päälle kerätty liikaa taakkaa yhdelle vanhemmalle? Ei olisi ihme, jos rasittuisit, vaikka sinulla ei olisikaan diagnoosia.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lapsi käyttäytyi seurassani normaalisti, mutta äitinsä stressaantui lapsen normaalista käytöksestä. Haki lapselle diagnoosia ja sai.
Ongelma on mielestäni se, että äiti itse kärsii unettomuudesta ja nappailee siihen sekaisin milloin mitäkin lääkkeitä. Ongelmana on myös se, että äidin vanhemmat olivat saamanlaisia lääkkeiden nappailijoita jo silloin, kun hän oli lapsi. Parhaillaan siirretään samat reseptitarpeet kolmanteen sukupolveen!
Kuka syö ne lapsen lääkkeet, sitä tosin en tiedä, mutta lapsi oli täysin ok ennen ADHD diagnoosia. Lapsi on älykäs, vähän vilkas, mutta kun "testasin" häntä, mielestäni hän keskittyi normaalisti, kun vain sai ruokaa, unta ja liikuntaa säännöllisesti, eli pidettiin joku rytmi. Hoidin lasta neljä vrk silloin kun häntä ei vielä lääkitty.
Lapsen vanhemmilla on elämänhallintaongelmia. Lastensuojelu on mukana. Itse lopetin vapaaehtoisen tukeni antamisen, kun huo
Meillä ei ole mitään elämänhallintaongelmia, ollaan molemmat vaativassa asiantuntijatyössä niin ehkä ei ihan nyt vertauskelvollinen tilanne. Diagnoosit tulivat eskarin/koulun ehdotuksesta. Mitään Buranaa vahvempaa ei kummankaan vanhemmatkaan nappaile. Mieskin on niin tavallinen keski-luokkainen jantteri kun voi olla niin ihmettelin tuota hörhö asennetta. Tarkemmin ajateltuna se taisi kyllä vähän hurahtaa liian syvälle johonkin pimeään nettiin korona aikoina kun rupesi rokotusvastaiseksikin.
Niin, lääketiede sanoi vielä vuonna 1990, että homoseksuaalisuus on sairaus. Oletko samaa mieltä? Minä itse asiassa olen, mutta pointtina on, että lääketiede alati muuttuu eikä jotain puoskaria kannattaa kohdella todellisuutta määrittelevänä jumalana. Toisaalta tiedän myös, että tätä palstaa kansoittavat keski-ikäiset naiset. Ei ole mitään muuta demografiaa maailmassa, joka yhtä sokeasti uskoo auktoriteetteihin, olivat ne lääketieteellisiä tai muita. Mikään ryhmä ei ole niin konformistinen kuin pelokkaat keski-ikäiset naiset. Mutta joo, tunge lapsesi systeemi täyteen pillereitä. Seuraavaksi varmaan leikkaat pikku Petterisi kikkelinkin irti, koska monen lääkärin mielestä tämä on nykyään normaalia.