Siis luuleeko joku oikeasti että huonot oppimistulokset ovat kännyköiden syy?!
Hyvänen aika tätä järjen juoksua. Tätä menoa Suomi on pian nollassa oppimistuloksissa, jos edes syitä ei tiedetä.
Kommentit (31)
Se on hyvä syntipukki kun on samaan aikaan heitetty läskiksi kilvan kehuttu koulujärjestelmä.
Afrikassa ja lähi-idän perseläpimaissa ei ole kännyköitä mutta silti pärjäävät huonosti pisassa.
samoista maista tulleet ovat AINA pärjänneet huonosti myös meillä.
Oppimisen plussat ja miinukset:
+ oikeat oppitunnit / luennot livenä ja sairaspoissaoleville myös netin kautta, jotta eivät jää jälkeen
+ oppituntimateriaalit / luentodiat saatavilla kaikille
+ opettajien hyvät pedagogiset taidot, oppilaille passiivisagressiivinen kiukuttelu ei lisää oppimista
+ oikeat oppikirjat (ei nettikirjoja)
+ oikeat työkirjat (ei nettikirjoja)
+ oma paikka luokassa
+ vihot muistiinpanoille
+ kirjoitusvälineet
+ laskin
+ selkeät ohjeet työskentelyyn, ei jokeriarvuuttelutehtäviä
+ selkeät kotitehtävänannot (ei paperi tuolta, sivu tuolta, netistä sitä, etsi pihalta tota ja kysele joltain sitä - sekasotkua)
+ työrauha - tarkkislaiset pois normiluokista
+ selkeät ja etukäteen annetut aikataulut
+ yhdenmukaiset arviointiperusteet
+ perinteinen koe tai muu yksilötyö
- netti
- digikirjat
- etsi / keksi / selvitä / muodosta / arvaa / mieti itse -opetus
- googleopetus
- ryhmätyöt (kukaan ei opi mitään)
- hankehumppa
- tapahtumatilpehööri
- kaikenlainen sekavuus opetuksessa, ohjeissa, kotitehtävissä
- meteli ja häiriöt luokassa
- opettajien vaihtelevat arviointitavat
- opettajat, jotka vastaavat passiivisagressiivisesti oppilaiden avunpyyntöihin tehtävänantojen ymmärtämisessä: "Minun tehtäväni ei ole auttaa oppilaita" -vastaukset.
- ryhmätyöt kokeena (ylityötä toisille ja alisuoriutumista monelle)
Puhelin on yksi syyllisistä, inkluusio, kotiolot lapsella, huono lukutaito jne. Lapsilla on oikeuksia muttei velvollisuuksia.
Jos puolella oppilaista on joku "resepti" niin ei siinä paljon jää aikaa opettaa, kun täytyy yrittää pitää jonkinlainen järjestys luokassa.
Kotona on jätetty lasten kasvatus hunningolle. Sieltä löytyy ehkä se suurin syy huonoille oppimistuloksille.
Se on vain välillinen ja näkyvin syy. Perimmäinen syy on rajojen ja koulukurin puute, mitä täydentää olematon kotikasvatus. Ei kakaran kanssa neuvotella kaapin paikasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kännykät olisivat oppimistuloksille pahasta, verrokkimaissa ei olisi oppimistulosten kasvua samaan aikaan kun digitalisaatiota ollaan lisätty niissä!
Jätät monta muutujaa huomioonottamatta suoraviivaisessa oletuksessasi.
Vierailija kirjoitti:
Lukemisen haasteet, inkluusio eli erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tavisluokissa, koulunkäyntiavustajien liian vähäinen määrä suhteessa oppilaiden tarvitsevuuteen, m-muuttajien kieli-, käytös- ja kulttuuriset ongelmat, uudet oppimismenetelmät eivät sovi kaikille jne.
Onhan noita syitä, puhelimen tuijotus on vain yksi syy muiden joukossa.
Puhelimen + somen aivotoimintaa rapauttava vaikutus kohdistuu juuri heikoimpiin, hyvin pärjäävät osaavat itse hallinnoida puhelimen käyttöään. Yksi fiksu tyttöoppilaani sanoi lopettaneensa TikTokin seuraamisen, kun huomasi sen haitat itsessään.
Myös oppilaiden sosiaalisuus on heikentynyt. Nuoret ovat paljon enemmän varuillaan toisiaan kohtaan kuin ennen.
Opettajana kun seuraan tätä keskustelua, niin tulee olo, että kysytäänpä vaikka medialta tai vauva-palstalta. Näköjään muut tietävät paremmin mitä luokassani tapahtuu.
Liukaskieliset konsultit osaavat pyöritellä päättävän tason päät pyörälle lennokkailla suunnitelmillaan. Niiltä joita asia oikeasti koskee ei kysytä mitään. Ja kun he sitten kuitenkin sen kertovat kuinka tässä tulee käymään, se teilataan muutosvastarintana eikä korvaansa lotkauteta. Koska konsultin kuvaannollinen rimjob nyt vaan tuntuu niin paljon paremmalta kuin sysitylsät realiteetit.
Oletko huomannut, että monet aikuisetkin ovat menettäneet keskittymiskykynsä ja istuvat somettamassa tai pelaamassa lukemisen sijaan?
Lasten ja nuorten aivot eivät edes ole kehittyneet vielä, ja altistuvat tuolle kulttuurille sekä voimattomille opettajille.
Lapset ja nuoret ei jaksa keskittyä puolta minuuttia pidempään yhteen asiaan. Somesta ja viestipalveluista tulee jatkuvaa stimulaatiota. Pitää reagoida, snäpätä, ja olla ajan tasalla trendeistä (niiden nuorten mielestä). Kaikki menee liian nopeasti sen jatkuvan stimulaation kanssa ja keskittymiskyky sekä kyky kestää hiljaisuutta kärsii. Tylsyydestä kasvaa ideoita ja oivalluksia, mitkä jää nykynuorilta täysin tulematta.