Onko teillä tuttuja tai kavereita, joilla on ihan nurinkurinen kuva teistä?
Yksi entinen opiskeluaikainen ystäväni esimerkiksi luulee, että juhlin paljon, koska silloin opiskellessa vietimme paljon aikaa yhdessä ja usein myös baarissa. Siitä on kuitenkin jo 20 vuotta aikaa, käyn hyvin harvoin missään "viihteellä" ja silloin kun käyn, en käytä alkoholia. En ole mitenkään periaatteellinen absolutisti, en vaan ole kiinnostunut enkä ole käyttänyt alkoholia opiskeluaikojen jälkeen. Silti tälle yhdelle ihmiselle olen ikuisesti bilehile, jolla menee välillä överiksi alkoholin kanssa.
Toinen kaveri taas pitää minua kroonisesti laiskana, koska monta vuotta sitten olin puolen vuoden sairaslomalla pahan burnoutin vuoksi. Siitä sairasloman loppumisestakin on jo jotain kuusi vuotta aikaa ja olen koko ajan sen jälkeen ollut töissä ja hoitanut kaikki asiat, mutta silti tälle yhdelle olen aina ja ikuisesti laiska ja saamaton ihminen.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin masentunut noin 20 vuotta sitten. Koko suku pimittää asioita koska pelkäävät että masennun uudestaan. Heille olen ikuisesti sairas vaikka tervehtynyt valovuosia sitten ja elänyt normaalia elämää. Juuri viime viikolla sain kuulla kun vanhempani oli puhuneet minusta "joo hän on se meidän masentunut lapsi'
Meidän masentunut lapsi :D
Ei oikeasti naurata, ikääkin jo kohta neljäkymmentä ja kuulen että tuolla tavalla minua mainostetaan muille
T. Se masentunut lapsi
😆
Jostain syystä eräs kaveri luuli, että käytän paljon alkoholia. Oikaisin kyllä asian. Kaveruus loppui tuosta reilun vuoden kuluttua. Nykyisin on vaivannut etten kysynyt mistä moisen kuvitelman sai. Hänellä itsellä oli alkoholistipuoliso, joka oli toipunut.
Vaikeaa on täysin tuntea toisia, joten eipä sitä voi kuin arvailla, että mikä kuva jollakin toisella on. En kyllä jaksa sellaista liikaa pohtia.
Joillakin on kyllä selvästi todella pitkälle vietyjä olettamuksia toisista ihmisistä. Sitä vain toivoo, ettei itse sortuisi samaan.
Varmaan paljonkin. Olen luonteeltani semmoinen että vieraat ihmiset ei kiinnosta ja saatan olla aika huonotapainenkin. Käytän hyvän tahtoni läheisiini.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa on täysin tuntea toisia, joten eipä sitä voi kuin arvailla, että mikä kuva jollakin toisella on. En kyllä jaksa sellaista liikaa pohtia.
Joillakin on kyllä selvästi todella pitkälle vietyjä olettamuksia toisista ihmisistä. Sitä vain toivoo, ettei itse sortuisi samaan.
Ja kieltämättä sitä törmää outoihin oletuksiin itsestään. Jos ei tee mieli jakaa kaikkia asioita, eikä kiukuttele toisille ihmisille vaikka on koviakin vastoinkäymisiä, niin väärinkäsityksiä syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa on täysin tuntea toisia, joten eipä sitä voi kuin arvailla, että mikä kuva jollakin toisella on. En kyllä jaksa sellaista liikaa pohtia.
Joillakin on kyllä selvästi todella pitkälle vietyjä olettamuksia toisista ihmisistä. Sitä vain toivoo, ettei itse sortuisi samaan.
Mielestäni tärkeämpää on se ettei vie vääriä mielikuvia toisille ihmisille jotka eivät tätä kaveria tunne. Esimerkkinä tuossa joku oletti että toinen juo paljon. Olisi tökeröä että puhuisi tästä kaverista muille että se on kova ottamaan alkoa vaikka ne eivät ole varmaa tietoa
Moni luulee että olen ujo
En vaan ole jaksanut puhua ihmisten kanssa joista en pidä
On varmaan, mutta en ole mitään velkaa vieraiden ihmisten mielikuvitukselle. Jos joku haluaa kovastikin viettää aikaa mielikuvaihmisen kanssa, jota ei ole oikeasti olemassakaan, mulla ei ole kiinnostusta tuhlata aikaa moisen elämyksen tarjontaan. Eli en ihan arvosta sellaisten ihmisten seuraa, jotka eivät tunne muita ihmisiä, mutta kuitenkin päättävät, millaisia he ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa on täysin tuntea toisia, joten eipä sitä voi kuin arvailla, että mikä kuva jollakin toisella on. En kyllä jaksa sellaista liikaa pohtia.
Joillakin on kyllä selvästi todella pitkälle vietyjä olettamuksia toisista ihmisistä. Sitä vain toivoo, ettei itse sortuisi samaan.
Ja kieltämättä sitä törmää outoihin oletuksiin itsestään. Jos ei tee mieli jakaa kaikkia asioita, eikä kiukuttele toisille ihmisille vaikka on koviakin vastoinkäymisiä, niin väärinkäsityksiä syntyy.
En jaa kaikkia asioitani enkä kiukuttele muille pahaa oloani mutta ei se ole mikään tekosyy sille että toinen voi päässään keksiä kaikennäköistä. Ja nämä ihmiset yleensä sitten juoruilee eteenpäin näitä "totuuksiaan"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa on täysin tuntea toisia, joten eipä sitä voi kuin arvailla, että mikä kuva jollakin toisella on. En kyllä jaksa sellaista liikaa pohtia.
Joillakin on kyllä selvästi todella pitkälle vietyjä olettamuksia toisista ihmisistä. Sitä vain toivoo, ettei itse sortuisi samaan.
Ja kieltämättä sitä törmää outoihin oletuksiin itsestään. Jos ei tee mieli jakaa kaikkia asioita, eikä kiukuttele toisille ihmisille vaikka on koviakin vastoinkäymisiä, niin väärinkäsityksiä syntyy.
En jaa kaikkia asioitani enkä kiukuttele muille pahaa oloani mutta ei se ole mikään tekosyy sille että toinen voi päässään keksiä kaikennäköistä. Ja nämä ihmiset yleensä sitten juoruilee eteenpäin näitä "totuuksiaan"
Ei tietenkään ole. Mutta monet ihmiset ovat sellaisia. Heillä on kova hinku päästä näkemään draamaa. Jos he eivät sellaista näe (tai heille ei kaikkea näytetä), he kuvittelevat itse päässään loput.
Useinhan ihmiset kuvittelevat, että jos minä olen tällainen, niin tuo toinen toimii samalla logiikalla. Ei toimi.
Parhaalle ystävälleni on viimeisen viiden vuoden aikana kehittynyt jostain ( en vieläkään ymmärrä, että mistä) sellainen päähänpinttymä, että olisin alkanut elää jotain jetset-elämää, mihin kuuluisi joka viikonloppu aamusta iltaan ja illasta aamuun pelkkää biletystä isossa kaveriporukassa. Eipä voisi oikeastaan enää kauempana olla tuo mielikuva. Joskus saatan parilla käydä, mutta silloinkin olen jo reippaasti ennen puolta yötä kotona.
Toinen harhaluulo vähän useamman kohdalla on se, että olen ns. kiltti naapurintyttö, jonka kanssa puhutaan vaan asiallisia juttuja. Joo, olen kyllä kiltti ja kohtelias ja omaan perus käytötavat. Tästä ovat sitten saaneet vaikutelman, että olisin seksin ja kiroilunkin suhteen ns. normaalin rajoissa. Ehei, päinvastoin. Tosin ehkä parempi, ettei kaikki tiedä, kuinka rajuna tuo puoli ilmenee.
Ihmiset heijastavat omia ominaisuuksiaan toisiin, he luulevat toisten olevan sellaisia mitä itse sisimmissään ovat tai haluaisivat olla
Ainakin yksi tuntemani ns. ikisinkku on aika kovan oloinen, ei ole avautunut asiasta kauheasti ja voi olla vähän työkeä ja tylykin joskus. Siis siellä on varmasti vaikka mitä pinnan alla mitä en voi tietää, mutta ensivaikutelma voisi olla että hänelle ei ole ongelma olla yksin.