***ELOISAT perjantaihin***
Hyvää huomenta kaikille!
Harvoin tulee kirjoiteltua, mutta nyt pääsen oikein avaamaan tämän päivän :)
Meillä on pitkästä aikaa nukuttu kaksi yötä oikein hyvin ja siitä syystä olen jo tähän aikaan pystyssä ja koneella. Kuka sitä nyt osaa nukkua, jos on kolmisen viikkoa valvonut ja yhtäkkiä saakin nukkua..
Poika on pian 4,5kk. Meillä kääntyillään myös. Tosin aika harvakseltaan vielä ja mieluiten ilman vaippaa. Hampaita on tullut kaksi, mikä osaltaa selittänee viime aikojen huonoja yöunia.
Nyt on meneillään sellainen " tyytymättömyyskausi" . Eli päivisin poitsu ei tunnu viihtyvän hetkeä pidempään juuri missään. Ihan selvästi on yksinkertaisesti kyllästynyt, kun ei vielä pääse mihinkään, eikä mikään tekeminen oikein onnistu. Eli tahtoa ja ymmärrystä löytyisi, muttei taitoja. Muutoin on kyllä kovin suloinen pakkaus; nauraa paljon, kunhan joku jaksaa naurattaa.
Rytmit menee niin, että yöunia nukutaan n. 21-8.30 välillä syöden 2 tai useamman kertaa ja päivällä nukuttaan yhdet pidemmät unet ja yhdet tai kahdet lyhyemmät. Päiväunet ajoittuvat vähän muiden tekemisten mukaan.
Allergioiden kanssa siis taistellaan. Taas ensi viikolla käydään jutustelemassa lääkärin kanssa, että miten edetään. Nyt on viitisen päivää maisteltu bataattia, mutta sopivuudesta on vaikea sanoa, kun masu on muutoinkin enemmän tai vähemmän sekaisin. Meillä siis allergiat vaivaa suolistoa, ei niinkään ihoa. Luulenpa, että meillä yritetään lähiaikoina korvikkeelle siirtymistä (jos vain viimeinen korvikevaihtoehto sopii!!), jotta saataisiin joku selvyys tähän hommaan. Mitenkäs muuten Peevelillä (muistinko nyt nikin oikein, p:llä se alkoi (nolona)) on sujunut korvikkekokeilu?? Kirjoitin sähköpostiosoitteesikin ylös, mutta hävitin sen joulun kiireissä, joten voisin kyllä kirjoitella enemmän sinne, kunhan sen löydän.
Kiitos kaikille jotka ovat toivotelleet jaksamista tämän allergiarumpan kanssa!
Mukavaa joskin valitettavasti taas sateista päivää!
Pate06 ja poitsu 4,5kk
Kommentit (25)
Kiitos tapaamisissa olleille hyvästä seurasta!
Jamssa: Huh mitä uutisia olit saanut. Toivottavasti kaikki tytöllä menee hyvin ja paranee pian.
TyöpaikkaG: En ole heti töihin palaamassa tässä..katsotaan miten viihdytään pidemmän päälle.
Ostin kuin ostinkin vauvalle alennusmyynnistä jo ensivuodelle talvihaalarin ;) Ehkäpä tyhmää tällä tavalla varustautua jo etukäteen mutta kun teki niin mieli. Ja miten isoja ne vauvat ovatkaan sitten 1,5 vuoden iässä...
Pia ja tyttö 5kk
Kiitokset tapaamisesta, olipa mukava taas jutustella niin monista asioista! Paikka oli loistava, kaikki pystyi osallistumaan samaan keskusteluun. Naureskelin, että en ole ennen kahvilassa ollessani juonutkaan kahveja lattialla istuen =) Eeli oli nukkumaan mennessä aivan rättikuitti, sillä pitkät päikyt jäi tältä päivältä ottamatta. Lähdimme vielä Selloon ostoksille ja sieltähän löytyi vielä muutama mun kokoa oleva kiva vaate.
Uusin kysymykseni: Onko jollain inspistä järkätä joku paikka meille YSTÄVÄNPÄIVÄTAPAAMISEN merkeissä?
JAMSSAN tytöllepä oli kurjia kuulunut, ei kiva homma ollenkaan. Pidän peukkuja, että pääsisitte pelkällä epäilyllä, ettei tarvitse leikata. Tulehan Jamssa kertomaan kun ehdit, miten asia on edennyt illan aikana. Ja muuten, oikein kun mietin sun tekemää rohkeaa valintaa alkaa opiskella noin laajaa alaa, olet ihan mun idoli! Mulla tuli matkalla kotiin monta kysymystä mieleen, joita olisin sulta kysynyt opintoihin liittyen. Laittaisitko mulle meiliä joskus kippura at koti . luukku .com? Nyt olis se aika vuodesta, jolloin mun pitäis tehdä päätös jokotai ja kokemuksia kuulisin mieluusti!
TÖIHIN en ole menossa tänä vuonna, ainakaan omaan vakipaikkaani, josta olen ollut yli 3 vuotta pois. Jotain omaa ajattelin syksyllä aloittaa ja ennen vauvan syntymää kokeilemani puolen vuoden rupeama lastenvaateosaston myyjänä n. 10h/vko oli oiva juttu. Takaraivossa kytee kyllä toive tai unelma toteuttaa lukioaikaisia opintohaaveita.
HANHIKIN kanssa samaa mieltä, että nyt on muiden vuoro pitää yllä palstaa, kun monia väsymys painaa. Ope teki ison työn niiden joulurunojenkin kanssa, joten kiitos taas kerran koko joulukuun pinojen avaamisesta! Ope ja muut tulevat taas paremmilla voimilla, tauko tekee kummasti terää. Minäkin olen tosiaan pääsääntöisesti alkanut avaamaan koneen vasta illalla, ellei ole vaikka nettipankkiin pikaista asiaa päiväsaikaan (kuten miehen kanssa vitsailemme, suoritamme päivien pikapanoja pankin sivuilla). Palstailukin vie kuitenkin aikaa, varsinkin jos kunnolla kirjoittaa ja yrittää muistaa kaikkea kommentoitavaa. Siksi henk.koht. suosisin parin päivän pinoa, jotta vielä on illallakin kiva kirjoitella.
ERIAn viestit on kyllä niin ihania, että nauraa rytkytän niitä pitkin päivää, kun tuleevat mieleen. Se eilinen(kö?) juttu, että epäilit miehes ja Jaakon lähteneen yöllä naisiin, oli tosi mehukas. Ja tuo mattojuttu, voi näätä!
PARISUHDE. Hommaa tässä poikabändissä koirineen on niin paljon, että meidän keskinäinen homma täytyy toimia. Mies on kaiken työltä jäävän ajan lasten kanssa, josta olen kyllä iloinen. En kestäisi katella toisen pleikan peluuta tms. napisematta vieressä. Parasta on, kun siinä puurojen teon tms.arkisten puuhien keskellä toinen koskettaa tai voidaan yhdessä nauraa jollekin jutulle. Ohimennen koetetaan toista helliä ja pitää yllä kontaktia. Päiväsaikaan mies ainakin kerran soittaa ja kyselee kuulumiset ja miten minä olen klaarannut täällä. On ihanaa, jos joskus saadaan isommat pojat hoitoon ja päästää kunnolla parisuhdetta hoitamaan, mutta niitä on niin harvoin, että pakko on löytää keinot ihan tässä välillä niin puuduttavassakin arjessa. Minä se meillä olen, joka prkeleitä välillä päästelee ja motkottaa, mies harvoi oloistaan valittaa. Onneksi mies ei lähde juttuihini mukaan, joten murinani vaimenevat tappelukaverin puutteeseen =) Joka ilta täytyy vähän aikaa, edes se 5 minuuttia, ottaa ihan vain hiljaista yhdessäoloa sohvalla. Se tarkoittaa, että telkkaria ei tuijoteta tms. Niinä iltoina, kun menen murinoineni ja kiukkumielen kera petiin ilman halihetkeä, en saa unen päästä kiinni, mutta itseänihän saan syyttää ;-)
Ja nyt sinne sohvalle. Hyvää viikonloppua kaikille! Ainiin, PAPUNAlle voimia katraan hoitamiseen, varmasti kaikista vaikein asiakas on se mies =) Ja jaksut kaikille uupuneille!
Pumpelsson
Uusin (ei vanhin) kysymykseni tarkoittaa, että kysyn uudestaan aiemmin kysymän kysymykseni...
unohtakaa, että kehuin äp:n makuupussia. Kun tulin takaisin hampaitten pesulta, olivat pienet jalat pinnojen välissä eivätkä pussissa. (En laittanut pinnasängynpehmustetta siihen asti, mihin vauvan kasvot tulevat, jotta meillä on näköyhteys. )
töihin en mene tänä vuonna, ei ole tullut sinne vielä ikävä.
mantse taas
Iltaa!
Huhtin tavoin minullekin tuli mieleen, onko maitoni ihan litkua, kun vauvan paino noussut kuussa vain 300g. Nyt 5 kk mitat oli tytöllä 6405 g ja 64,3cm. Paino ei ollut pysynyt samalla käyrällä. Nyt tästä eteenpäin alan antamaan päivittäin jotain sosetta, 4 kk-5 kk välillä olen antanut perunamaistia satunnaisesti, tyyliin kerran viikossa kun olen muutenkin keittänyt perunoita. Omatekoisilla mössöillä aion aloittaa. Nyt muutamana päivänä annoin itse tekemää parsakaalimössöä ja hyvin kelpasi, suu aukesi kun lusikka lähestyi. Tosin taidan palata perunaan, kun eilen tuli vihreää puklua ja kakkaa.. kestää kai aikansa että maha/suolisto tottuu kiinteisiin, vaikka tosi vähän kerrallaan olen vielä antanut, n. 2 tl kerran tai kaksi päivässä.
Viime yö meni uskomattoman hyvin: vauva nukkui syömättä 8,5 tuntia! Luulen että salaisuus oli siinä kun laitoin nukkumaan äp:n makuupussiin. Yleensä kääntyy yöllä mahalleen eikä pääse pois ja muutenkin viuhtoo peiton pois kun varpaat on saatava suuhun. Unipussikin on netistä tilattu, mutta sitä odotellessa taidan kokeilla vielä tuota makuupussia. Jaksamista unisille, pakko oli tulla hehkuttamaan näitä ennätysunia.
Meidänkin vauva syö peukkua tai muita sormia, muttei mielestäni enää niin paljon kuin aiemmin. Päivällä tarjoan purulelua ja illalla unirättiä imeskeltäväksi. Unirättiä ei kyllä kauaa jaksa hypistellä, kädet on paremmat. Tuttia ei syö, kun en ole siihen totuttanut. Eräät tuttavat ovat pelotelleet, että peukusta ei pääse eroon, mutta en pidä sitä kovin pahana, jos nukkumaan mennässä sitä imee. Kyllä se varmasti aikanaan jää pois. " opi kuuntelemaan vauvaasi" -kirjasta lyhennys:
" Jo kohdussa vauva imee peukaloaan. Se on ensimmäisiä tapajo, jolla lapsesi pystyy kontrolloimaan kehoaan ja tunteitaan. Kun hän huomaa, että hänellä on peukalo ja että imeminen saa hänet tuntemaan olonsa paremmaksi, hänelle tulee mahtava tunne, että hän hallitsee jotain ja on saavuttanut jotain. Tutti voi ajaa saman asian, mutta sen käyttöä ohjailevat aikuiset ja se voi kadota. Peukalo on aina käsillä ja vauva voi panna sen syrjään ja ottaa taas esille mielensä mukaan."
Nyt heipat, mantse ja peukaloliisa