Vanhempien perintö aiheutti koko lopun perheen hajoamisen, mikä avuksi?
Äiti menehtyi vuosi sitten ja nyt syksyllä sitten isäkin meni. Olivat rakkaita ja tärkeitä ja toimivat ns. liimana minun ja sisarusteni välillä. Heillä oli keskinäinen testamentti joten mitään perinnönjakoa ei äidin menehtymisen jälkeen tehty mutta nyt, kun se on tehtävä, on kakka lentänyt niin hirvittävällä voimalla tuulettimeen, että joka päivä mietin voiko tämä olla tottakaan. Olemme näköjään se kliseinen porukka, jolla meni välit perinnön vuoksi enkä tiedä, miten tätä pitäisi ratkoa.
Olen itse herkkis ja rauhaa rakastava ihminen, joka vetäytyy konfliktitilanteista aina. Nyt olen joutunut mukaan täysin naurettavaan riitaan enkä oikeasti kestä tätä. Ei riitä, että vanhemmat ovat menehtyneet, olen käytännössä menettänyt ihan koko perheen.
Läheisin sisarukseni suuttui aivan hiusjuuriaan myöten, kun esitimme, että hänen saamansa ennakkoperintö huomioidaan nyt perinnönjaossa. Hän siis suuttui siitä, että haluamme noudattaa lakia ja syyttää meitä muita vuorotellen ties mistä, esim. hänelle ilkkumisesta, nauramisesta, pellenä pitämisestä ja ties mistä aivan sekopäisestä ja itse keksimästään. Hän ei suostu enää hoitamaan mitään kuolinpesän asioita, kun ei kuulemma saa perintöäkään ja martyroi jatkuvasti pyytelemällä anteeksi, että on ollut meidän sisaruksemme ja raivoaa, että varmaan nyt haukutaan häntä selän takana. Ihan sairasta settiä siis. Hän tuntuu oikeasti seonneen. Hän on ollut aina minulle läheinen ja todella tärkeä, luottoihminen, joka käy aina järjellä. Siksi tämä tuntuu uskomattomalta, hän on yhtäkkiä ihan vieras ihminen. Ajattelin vanhempien menehdyttyä, että onneksi minulla on vielä hänet. No ei ole.
Koska olen aina ollut konflikteja välttele ihminen, en oikein osaa lähteä tätä ratkomaan. Mitä siis teen? Mun on vaikea suhtautua häneen ja vaadin ehdottomasti anteeksipyyntöä meiltä kaikilta (ja yhdeltä sisarukseltamme, jota hän on erityisesti kiusannut). Aikaa ensimmäisestä riehumisesta on nyt kulunut jo useampi viikko eikä hän vaan rauhoitu.
Lisäksi mä joudun nyt hoitamaan kaikki kuolinpesän asiat, kun hän ei suostu tekemään mitään. Otan sen henkilökohtaisesti, sillä hän tiesi, että kaikki kaatuu sitten mun niskaani.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Onneks oon ainut lapsi
Onneksi kieltäydyn perinnöstä.
T: ainut lapsi
Onko tuo ennakkoperintö kiistanalainen? Käytännöt lahjojen ja ennakkoperintöjen kanssa ovat hieman epäselviä eikä asia välttämättä mene lain mukaan niin kuin lahjoittaja on tarkoittanut. Jos vanhemmat antavat yhdelle lapsistaan lahjan, niin on aina syytä kirjata lahjakirjaan onko kyseessä ennakkoperintö vai ei. Ehkä sisarellesi on luvattu että tuo lahja ei ole ennakkoperintö, mutta jos siitä ei ole mustaa valkoisella, niin voi voi.
Lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, jos
- kaikki rintaperilliset ovat saaneet samansuuruiset lahjat
- ainoa rintaperillinen on saanut lahjan
- lahjanantaja on erikseen määrännyt esimerkiksi lahjakirjassa, ettei lahjaa oteta ennakkoperintönä huomioon
Sano sille sisarukselle että jos otetaan pesäselvittäjä joka tekee jaon niin kuin lain mukaan kuuluu, niin hänelle jää entistä vähemmän jos nyt jotain olisi vielä lisää saamassa. Pesänselvittäjän maksaa nimittäin tuhansia.
Sinä joudut yksin hoitamaan kaikki kun tuo yksi ei tee mitään. Joku tässä laskelmassa ei nyt täsmää. Onhan teitä useampia kuin sinä ja "tuo yksi", kun on vielä joku kiusatuksi joutunut.
Onko perunkirjoitus tehty ja siihen merkitty ennakkoperintö? Sen jälkeen pyydätte oikeutta määräämään pesänjakajan ja ongelma ratkaistu, siis perinnön osalta.
Tämän takia kannattaa tehdä tarkka testamentti, että kuka saa mitäkin. Ei se aina rahasta mene välit poikki vaan tunnesyistä, kun haluaa perintökaulleuden oli se sitten ukin taskukello tai mummon sukkapuikot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa esim pankista pesänjakaja. Se maksaa mutta ei voi esim sua syyttää myöhemmin epäreilusta kohtelusta.
Pankista pesänjakaja? Ei sitä nyt pankista oteta vaan pesänjakaja /-selvittäjä haetaan käräjäoikeudesta. Kuka tahansa osakkaista voi sellaisen hakea eivätkä muut osakaat voi sitä estää.
Lisään vielä, hakijalla toki pitää olla ehdokas, kenet haluaa pesänjakajaksi
Me haimme oikeusaputoimiston kautta pesänjakajaa, asia meni käräjäoikeuteen ja käräjäoikeus määräsi pesänjakajan. Ei ollut ennakkoon ehdokasta.
Perinnönjaossahan se ihmisen sisin paljastuu. Niin meilläkin ja siihen katkesi välit lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa esim pankista pesänjakaja. Se maksaa mutta ei voi esim sua syyttää myöhemmin epäreilusta kohtelusta.
Pankista pesänjakaja? Ei sitä nyt pankista oteta vaan pesänjakaja /-selvittäjä haetaan käräjäoikeudesta. Kuka tahansa osakkaista voi sellaisen hakea eivätkä muut osakaat voi sitä estää.
Ei sitä käräjäoikeudesta tarvi hakea. Googlaa pesänjakajan, joita on joka kylässä. Maksaa pesästä riippuen muutamasta satasesta ylöspäin, mutta tuleepa hoidettua kerralla kaikki oikein, lakipykälien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa esim pankista pesänjakaja. Se maksaa mutta ei voi esim sua syyttää myöhemmin epäreilusta kohtelusta.
Pankista pesänjakaja? Ei sitä nyt pankista oteta vaan pesänjakaja /-selvittäjä haetaan käräjäoikeudesta. Kuka tahansa osakkaista voi sellaisen hakea eivätkä muut osakaat voi sitä estää.
Ei sitä käräjäoikeudesta tarvi hakea. Googlaa pesänjakajan, joita on joka kylässä. Maksaa pesästä riippuen muutamasta satasesta ylöspäin, mutta tuleepa hoidettua kerralla kaikki oikein, lakipykälien mukaan.
Sinä sekoitat nyt perunkirjoituksen tekijän tai perinnönjakosopimuksen kirjoittajan ja pesänjakajan. Kysymyksessä on täysin eri asia. Pesänjakajan määräämistä pitää tosiaan hakea käräkäoikeudesta, ja pesänjakajan palkkio on vähintään tuhansia, mutta helposti kymmeniä tuhansia euroja.
Vierailija kirjoitti:
Onneks oon ainut lapsi.
Eikä sinulla onneksi ole lapsia. Mitä sitten kommentoit?
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia kannattaa tehdä tarkka testamentti, että kuka saa mitäkin. Ei se aina rahasta mene välit poikki vaan tunnesyistä, kun haluaa perintökaulleuden oli se sitten ukin taskukello tai mummon sukkapuikot
Arveletko sopua lisäävän, kun testamentissa lukee Rolexin menevän Jannelle, kun meidän suvussa kello on aina mennyt miehelle.
Tosin Janne myy kellon kännipäissään rahapulassaan jonnekin. Sukkapuikot menevät sitten tasapuolisuuden nimissä Jennille.
Kaikki ovat iloisia ja onnellisia 😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oon ainut lapsi.
Eikä sinulla onneksi ole lapsia. Mitä sitten kommentoit?
Miksi itse kommentoit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oon ainut lapsi
Onneksi kieltäydyn perinnöstä.
T: ainut lapsi
sekopää
Siskon riehuminen kuulostaa valtapeliltä, eli hän vain yrittää esittämällä saada lisää rahaa. Yksinkertaista.
Joskus tuo puoli tulee esille yllättävän myöhään, mutta ei kannata antaa periksi.
Välttelet konflikteja ja vetäydyt. Miten tämä siis käytännössä näkyy? Onko asiaa yritetty kunnolla keskustella läpi?
Vierailija kirjoitti:
Onneks oon ainut lapsi
Niin oon minäkin ja yksin sain hautajaiset, peruskirjan, asunnon tyhjennyksen hoitaa. Kyllä olisin ja vieläkin haluaisin, että ois sisaruksia eikä sitä kiisteltyä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Elä odota mitään ja ei saa antaa periksi. Tietenkin ennakkoperintö lasketaan mukaan. Rasittavaa aikaa, mutta ehkä menee ohi tai sitten ei. Jos ei mikään muu auta niin ulkopuolinen pesänjakaja selvittää tuon sopan.
se on jännää, että lähes aina nämä ennakkoperinnön saaneet ovat sitä mieltä että se huomioiminen on niin epäreilua..niinpä niin..
Äitini ahne kaveri huutamalla sai veljensä suostumaan, että lunastaa mökin perikunnalta (eli veli ja tämä nainen) pilkkahinnalla. Veli ei vaan jaksanut kuunnella siskonsa huutelua tunnearvosta ja siitä, kuinka äiti ja isä olivat toivoneet (ei kukaan kuullut), että hän saisi mökin, kun osaa arvostaa sitä. Lopulta veli antoi periksi ja tämä nainen sai mökkinsä alihintaan. No, meni YKSI vuosi ja myi mökin. Perusteena: "Kun en mä siellä jaksa olla ja ajattelin, että haluan eläkekämpän Espanjasta..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trolli. Piti nyt keksiä uusi tarina.
Vaikka olisikin trolli niin hyvin tavallinen draama perinnönjaossa. Itse olen myös rauhaa rakastava ja olen jo parikymmentä vuotta miettinyt, miten tästä tulevasta sopasta pääsisi eroon kun ei elossa oleva vanhempi suostu tekemään testamenttia. Sisarus haastaa nyt jo riitaa vaikka vanhempi on vielä hyvissä voimissa. Narsistisena luonteena pohjustaa jo sitä että saa itselleen kaiken. Yrittämällä yrittää saada minut suuttumaan että luopuisinkin hänen hyväkseen kaikesta. Oikein kieroakin kierompi ihminen jolla ei ole todellisia ystäviä ja haluaa näin karkottaa ainoan sisaruksensakin. Surullista että näitä sairaita rahanahneita ihmisiä on näin hirvittävästi.
Ilmoita sisaruksellesi, että sinä päivänä kun perintöä aletaan jakaa, sinä palkkaat asianajajan, etkä puhu sisaruksellesi enää sanaakaan muuta kuin lakimiehen välityksellä.
Aivan varmasti kannattaa ennemmin kuin narsistille periksi antaminen.
Seuraan sivusta tilannetta, jossa umpihullu sisarus yrittää tuhota perinnön, koska on itse niin veloissa, ettei kuitenkaan saisi penniäkään. Aikaa se ottaa, mutta kyllä pahinkin öykkäri saadaan kuriin, jos jaksaa taistella.
Kannattaa huomata sellainenkin fakta, että muiden sisarusten ennakkoperintönä pitämä lahjoitus ei välttämättä juridisessa mielessä ole sellainen.
Lol, oot lapsi!