Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien perintö aiheutti koko lopun perheen hajoamisen, mikä avuksi?
11.12.2023 |
Äiti menehtyi vuosi sitten ja nyt syksyllä sitten isäkin meni. Olivat rakkaita ja tärkeitä ja toimivat ns. liimana minun ja sisarusteni välillä. Heillä oli keskinäinen testamentti joten mitään perinnönjakoa ei äidin menehtymisen jälkeen tehty mutta nyt, kun se on tehtävä, on kakka lentänyt niin hirvittävällä voimalla tuulettimeen, että joka päivä mietin voiko tämä olla tottakaan. Olemme näköjään se kliseinen porukka, jolla meni välit perinnön vuoksi enkä tiedä, miten tätä pitäisi ratkoa.
Olen itse herkkis ja rauhaa rakastava ihminen, joka vetäytyy konfliktitilanteista aina. Nyt olen joutunut mukaan täysin naurettavaan riitaan enkä oikeasti kestä tätä. Ei riitä, että vanhemmat ovat menehtyneet, olen käytännössä menettänyt ihan koko perheen.
Läheisin sisarukseni suuttui aivan hiusjuuriaan myöten, kun esitimme, että hänen saamansa ennakkoperintö huomioidaan nyt perinnönjaossa. Hän siis suuttui siitä, että haluamme noudattaa lakia ja syyttää meitä muita vuorotellen ties mistä, esim. hänelle ilkkumisesta, nauramisesta, pellenä pitämisestä ja ties mistä aivan sekopäisestä ja itse keksimästään. Hän ei suostu enää hoitamaan mitään kuolinpesän asioita, kun ei kuulemma saa perintöäkään ja martyroi jatkuvasti pyytelemällä anteeksi, että on ollut meidän sisaruksemme ja raivoaa, että varmaan nyt haukutaan häntä selän takana. Ihan sairasta settiä siis. Hän tuntuu oikeasti seonneen. Hän on ollut aina minulle läheinen ja todella tärkeä, luottoihminen, joka käy aina järjellä. Siksi tämä tuntuu uskomattomalta, hän on yhtäkkiä ihan vieras ihminen. Ajattelin vanhempien menehdyttyä, että onneksi minulla on vielä hänet. No ei ole.
Koska olen aina ollut konflikteja välttele ihminen, en oikein osaa lähteä tätä ratkomaan. Mitä siis teen? Mun on vaikea suhtautua häneen ja vaadin ehdottomasti anteeksipyyntöä meiltä kaikilta (ja yhdeltä sisarukseltamme, jota hän on erityisesti kiusannut). Aikaa ensimmäisestä riehumisesta on nyt kulunut jo useampi viikko eikä hän vaan rauhoitu.
Lisäksi mä joudun nyt hoitamaan kaikki kuolinpesän asiat, kun hän ei suostu tekemään mitään. Otan sen henkilökohtaisesti, sillä hän tiesi, että kaikki kaatuu sitten mun niskaani.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia kannattaa tehdä tarkka testamentti, että kuka saa mitäkin. Ei se aina rahasta mene välit poikki vaan tunnesyistä, kun haluaa perintökaulleuden oli se sitten ukin taskukello tai mummon sukkapuikot
Arveletko sopua lisäävän, kun testamentissa lukee Rolexin menevän Jannelle, kun meidän suvussa kello on aina mennyt miehelle.
Tosin Janne myy kellon kännipäissään rahapulassaan jonnekin. Sukkapuikot menevät sitten tasapuolisuuden nimissä Jennille.
Kaikki ovat iloisia ja onnellisia 😌
Miksi välit Rolexin saajaan menisivät siksi, että edesmennyt isä on tehnyt epäsuhtaisen testamentin?
Aika pimeältä tuntuisi, että alkaisin siskolleni vihoitella vanhempieni kirjoittamasta testamentista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisarusten suhteet muuttuvat, kun vanhemmat on kuolleet. Yleensä ei hyvään suuntaan. Elossa olevat vanhemmat ovat jonkinlainen jarru riitelylle.
Vierailija kirjoitti:
Onko yhtään selvinnyt, että minkä takia ennakkona saatua perintöä EI pitäisi nyt ottaa huomioon?? Siis mitään selitystä, jotain edes vähänkään järkevältä vaikuttavaa peeustelua?
Kuulostaa nimittäin aivan älyttömältä että joku edes voisi näin ajatella. Tottakai ja aivan varmasti ja joka kerta otetaan ennakkona jaetut perinnöt lopussa huomioon. Eihän se muuten edes olisi ennakkoperintö. Jestas sentään.
Samaa mietin. Minun veljeni sai "ennakkoperintöä" noin 100 000 e. Muita varoja ei sitten pesässä ollutkaan. Ja sitten suuttui minulle, eikä puhu edelleenkään, kun ihmettelin asiaa ääneen, että minne ne vanhempien varat hävisi. Kummallinen on ihmisluonto..no se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko yhtään selvinnyt, että minkä takia ennakkona saatua perintöä EI pitäisi nyt ottaa huomioon?? Siis mitään selitystä, jotain edes vähänkään järkevältä vaikuttavaa peeustelua?
Kuulostaa nimittäin aivan älyttömältä että joku edes voisi näin ajatella. Tottakai ja aivan varmasti ja joka kerta otetaan ennakkona jaetut perinnöt lopussa huomioon. Eihän se muuten edes olisi ennakkoperintö. Jestas sentään.
Jos aikaa on kulunut yli kolme vuotta.
Ensin yritetään tehdä perukirja itse tai asiantuntijan avustuksella. Jos ei onnistu niin sitten oikeuden määräämä pesänjakaja. Pesänjakaja tulee hintoihinsa, jos kaikista asioista riidellään lakimiesten välityksellä ja palavereja pidetään. Silloin kustannukset kymppitonnien luokkaa. Pienistä perinnöistä ei kannata riidellä.