Kummilapsen vanhemmat pitävät minua lahja-automaattina

Vierailija kirjoitti:

Vinkki: älä kysy jatkossa lahjatoiveita, vaan kysy minkälaisista asioista lapsi tällä hetkellä tykkää. Sitten kun vastaavat, että tykkää vaikka Muumeista tai Frozenista, niin ostat jotain siihen teemaan sopivaa, joka sopii myös omaan budjettiin. Vaihtoehtoja on paljon enemmän, kun ostaa teeman mukaan, eikä jotain tiettyä 100 euron lelua.

Tämä oli oikeasti hyvä vinkki. Täytyy muistaa ottaa tavaksi. 

Tämäkin ongelman välttää helposti, kun ei ryhdy kenenkään kummiksi. 

Erittäin hyvä aihe. En viitsi kertoa omaa kokemusta, jos joku tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin ongelman välttää helposti, kun ei ryhdy kenenkään kummiksi. 

Tämä. Ainakaan kavereiden lasten. 

Minulla on kummilapsena myös sisarusten lapsia, - heille ostan lahjoja mieluusti, kun olemme usein tekemisissä ja he ovat minulle läheisiä. Niillekin sisarusten muksuille ostan, joiden kummi en edes ole. 

Mä en kyllä koskaan näin vanhempana kerro lasten kalliimpia toiveita eteenpäin. Ihan jotain toivottuja parin kympin lahjatoiveita kerron eteenpäin, kalliimmat hommataan itse. Meidän läheiset ei ainakaan ole mitään hyvätuloisia. Meille riittänyt myös että tulee synttäreille ilman lahjaa, läsnäolo tärkeämpää.

Kummiuden periaate on olla lapsen opas kristilliseen elämään. Raamatut, katekismukset, hengelliset kirjat, runot, mietelauseet ja muut uskonnolliset aiheet ovat siis kummin lahjoja lapselle. Lahja voi olla vaikka seura jumalanpalveluksessa kirkossa.. Eli pitäkää hyvät kummit kummiuden syy keskiössä. Se ei ole rahakas lahja, vaan uskon lahja ja tuki aikuisuuteen kristinuskossa.

Me olemme sopineet isovanhempien, sukulaisten ja kummien kanssa, että meidän lapsille ei tarvitse ostaa mitään jouluna. Ostamme itse, mitä lapset tarvitsevat. 

Minusta tuokin, että jos joku kohteliaisuudesta kysyy lapsen lahjatoiveita, niin ei hänelle silloin sitä lapsen kalleinta lahjatoivetta esitetä. Mautonta. Edullisia vaihtoehtoja on paljon, ja jos pyytely alkaa olla liian ahnetta, en veisi mitään.

Mutta jos ap haluaa jotain antaa, niin esim. värikynät, paperi, askartelutarvikkeet ja muovailuvahat ovat hyviä lahjoja siinä mielessä, että ne ovat kulutustavaraa, eivätkä jää nurkkiin pyörimään. Ne ovat myös edullisia ostaa ja hyvää ajanvietettä pikkulapsille.

Ei yhtään kummilasta enkä moiseen ryhtyisi. Paskin homma mihin ihminen voi joutua. Aina lahjoja ostettava ja kissanristiäisiin ties mihin ja syntymäpäivät sen päälle ja rippikoulu ja mm. Juu ei kiitos. Jätän suosiolla väliin. 

Meillä lapset on tykännyt ihan siitä jos tulee karkkipussin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä aihe herää aina jouluna, onkohan yhtään kummia joka on oikeasti tekemisissä kummilapsensa kanssa vielä vuosien kuluttuakin?

Ja m i k s i ihmeessä ihmiset edes ryhtyvät kummiksi, kun ei siihen ole yhtään järkisyytä?! 

Kummipoika nyt 40v erittäin läheisiä ollaan, hän on minulle erittäin rakas ja tärkeä ihminen. Aina ollaan oltu tekemisissä. On myös omia lapsia (ei ole mikään kun ei ole omia lapsia juttu).

Ei ole yhtään kummilasta meillä kummallakaan. Omien lasten kummit ovat vain sisaruksemme joten ei ole joutunut kukaan lahja-automaatiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ilmoita, että alat säästämään lapselle rahaa, etkä enää osta varsinaisia lahjoja. Avaa tili mihin laitat 30 € jouluna ja synttäriä. 10 vuodessa kertyy 600 € ja korot. Anna nämä rahat hänelle vaikka täyttäessään 18

Miksi? Ei kummi ole sponsori 

Entä jos antaisit lahjaksi omaa aikaasi? Esim lahjakortti uimahalliretkelle tai elokuviin kanssasi? Saisit samalla aikaa tutustua kummilapseesi uudestaan ja nämä lahjat voi hankkia edullisemmallakin budjetilla ja ovat lapsen mielestä aivan parhaita, kun on kaiken joulukrääsän jälkeen jotain odotettavaa tammikuullekin 😊

Kummin tarkoitus on olla tuki aikuisuuteen ja kasvamiseen kristinuskooin. Se on elämänmittainen suhde ja aikuisuuten kasvamisen tuki. Kummius ei tarkoita materiaalista lahjaa vaan henkistä tukea. Jättäkää hyvät ihmiset ne lahja ostamatta ja keskittykää johonkin muuhun.

Itselläni oli juurikin tuollainen ap:n tilanne.

Ainut, että lahjatoiveet olivat jopa 250€ arvoisia.

Ostin aina jotain kekseliästä ja edullista, mistä ajattelin puuhakkaan lapsen pitävän. Juhliin kutsuttiin vain minut, puolisoni ei saanut tulla.

Seuraavaksi he ilmoittivat, että lapsi joutuu operaatioon ja tarvitsee sairaalaan läheisen, samoin kotiin hoitajan. Olivat ajatelleet minua, koska olen hoitoalalla muutenkin.

Pyysivät kummin ominaisuudessa ottamaan töistä 6 viikkoa "alkuun" vapaata ja olemaan ensin päivät sairaalassa ja sitten ajamaan päivittäin heille, 80km per suunta. Ja siis ilmaiseksi kaikki.

Sattuneesta syystä nyt jouduin kieltäytymään ja siinä katkesi välit. Myöhemmin yrittivät rippi- ja ylppäritoiveita esittää, mutta sivuutin.

En ikinä suostuisi enää hyvällekään kaverille kummiksi.

Ei pidä kysellä toiveita. Voi ilmoittaa että minun lahjabudjettini on x €uroa ja sen puitteissa voi lahjaa toivoa.

Minun tyttäreni ei koskaan toivo kalliita lapsia lapselleen, toive asettuu hintahaarukkaan 25-30 €uroa. Toki ostan tuon toivelahjan ja sitten muutakin mutta on eri asia omalle lapsenlapselle ostaa kuin kummilapselle etenkään jos välit etääntyneet.

Kummiksi ei pidä ryhtyä kuin lähisukulaisten lapsille, ne ovat elämässä todennäköisimmin lopunikää. Satunnaiset kaveruudet ja tuttavuudet kannattaa jättää väliin.

Minua ja miestäni aikoinaan pyysi kummiksi uudet naapurit, se oli minusta outoa. Rakennettiin talot samoihin aikoihin ja oltiin jonkin verran tekemisissä mutta mitään yhteistä ei heidän kanssaan ollut kuin naapuruus. Kieltäydyttiin kohteliaasti kunniasta. 

Kohtuullinen lahja kummilta on 25-30 euron luokkaa. Ei yhtään sen enempää. Vanhemmatkin vois tajuta.

Rippi ja yo lahjaksi sitten joku koru 50 euroa. 

 

Toinen kummi ostelee Marimekon ja Mini Rodinin vaatteita. Minä en. Ei ole varaa.