Miesten tapailu. Kohtalotovereita?
Mulla on sellanen ongelma, että jos tapaan jonkun mukavan miehen, niin hetken päästä rupeen keksimään vikoja miehestä, ahdistun ja lopetan tapailun. Siis aivan joka ikinen kerta saa itseni ahdistumaan hetkessä vaikka mies olisi kuinka mukava, ja nämä ns viat ovat ihan naurettavia. Ihan kun etsisin tekosyitä lopettaa tapailu.
Onko kenelläkään samanlaista tai tietoa mistä johtuisi?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et vaan ole valmis suhteeseen.
Niin.. Voihan sekin toki olla. Kuitenkin koen että olisi mukava olla suhteessa pitkän sinkkuajan jälkeen.
Suhteessa joutuu sietämään pikkuvikoja. On niitä itsessäkin.
Jos etsii ihmisestä vikoja, niin niitä tulee löytymään ihan jokaisesta. Jos taas haluaa parisuhteen niin kannattaa keskittyä hyviin puoliin.
Vierailija kirjoitti:
Suhteessa joutuu sietämään pikkuvikoja. On niitä itsessäkin.
Juu, Totta kai. Mutta siis kyse ei ole tuosta, vaan kuten sanoin, alan keksimään niitä tekosyynä lopettaa tapailu vaikka olisi kuinka ihana mies.
Vierailija kirjoitti:
Jos etsii ihmisestä vikoja, niin niitä tulee löytymään ihan jokaisesta. Jos taas haluaa parisuhteen niin kannattaa keskittyä hyviin puoliin.
Niin, mutta siis tässä olenkin nyt minä se viallinen. Eli en pysty tapailemaan miehiä ahdistumatta. Eli en siis nyt tarkoita sitä että olen itse täydellinen ja etsin täydellisyyttä, vaan alan miettimään ihan naurettavia juttuja jotta voisin lähteä karkuun suhteesta.
Eli sitä tässä ihmettelen, mistä voisi johtua.
Pelko. Ehkä pelkäät, että sinut jätetään kuitenkin jossain vaiheessa, joten on turha yrittää edes aloittaa mitään suhdetta. Sitten muka löydät noita virheitä miehistä, jotta voit hyvällä tekosyyllä lopettaa tapailun.
Toisen ihmisen päästäminen lähelle on pelottavaa, koska aina on riski tulla hylätyksi tai torjutuksi. Haluat suojella itseäsi kieltämällä itseltäsi rakastumisen ja parisuhteen.
Ehkä et aidosti usko, että ansaitset rakkautta. Ehkä sinut on aiemmin jätetty tai hylätty. Ehkä isäsi tai ensimmäinen poikaystäväsi kohteli sinua huonosti.
Tai ehkä pidät emotionaalisen yhteyden luomista työläänä ja hankalana, joten et halua edes yrittää.
Ehkä tiedostamattasi ajattelet, että parisuhde rajoittaa ja vie sinulta vapauden.
Vierailija kirjoitti:
Pelko. Ehkä pelkäät, että sinut jätetään kuitenkin jossain vaiheessa, joten on turha yrittää edes aloittaa mitään suhdetta. Sitten muka löydät noita virheitä miehistä, jotta voit hyvällä tekosyyllä lopettaa tapailun.
Toisen ihmisen päästäminen lähelle on pelottavaa, koska aina on riski tulla hylätyksi tai torjutuksi. Haluat suojella itseäsi kieltämällä itseltäsi rakastumisen ja parisuhteen.
Ehkä et aidosti usko, että ansaitset rakkautta. Ehkä sinut on aiemmin jätetty tai hylätty. Ehkä isäsi tai ensimmäinen poikaystäväsi kohteli sinua huonosti.
Tai ehkä pidät emotionaalisen yhteyden luomista työläänä ja hankalana, joten et halua edes yrittää.
Ehkä tiedostamattasi ajattelet, että parisuhde rajoittaa ja vie sinulta vapauden.
Kiitos vastauksesta! Hyviä pointteja mitä voi pohtia.. Olisi vaan todella hienoa joskus päästä eroon tämmöisestä. Olen kuitenkin ihan aikuinen ihminen, eikä tämmöstä pelleilyä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos etsii ihmisestä vikoja, niin niitä tulee löytymään ihan jokaisesta. Jos taas haluaa parisuhteen niin kannattaa keskittyä hyviin puoliin.
Niin, mutta siis tässä olenkin nyt minä se viallinen. Eli en pysty tapailemaan miehiä ahdistumatta. Eli en siis nyt tarkoita sitä että olen itse täydellinen ja etsin täydellisyyttä, vaan alan miettimään ihan naurettavia juttuja jotta voisin lähteä karkuun suhteesta.
Eli sitä tässä ihmettelen, mistä voisi johtua.
Et sinä ole viallinen vaan keskityt vääriin asioihin. Se taas on tottumuksen tulos. Eli seuraavan kerran kun alat deittailemaan niin yritä keskittyä niihin positiivisiin asioihin, se onnistuu vain harjoituksen kautta. Jos on koko ikänsä ollut pessimisti jonkin asian suhteen niin totta kai siihen menee aikaa ennen kuin oma ajatusmaailma muuttuu. Jos koko deittailu tuntuu vastenmieliseltä niin silloin kannattaa miettiä, onko parisuhde ylipäätään sellainen asia jota oikeasti haluat, vai onko se ulkoa tuleva paine, että sellainen "täytyy" olla.
Koska tapailet noin paljon miehiä, niin olet todennäköisesti Tinderissä tai jossain muussa sovelluksessa. Lähde niistä pois, niin oikeassa elämässä sovitut oikeat deitit ovat jotain ihan muuta.
Oletko miettinyt ettet vain ole vielä kohdannut sinulle sopivaa miestä? Kun rakastuu täysillä, toisessa ei näe mitään virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt ettet vain ole vielä kohdannut sinulle sopivaa miestä? Kun rakastuu täysillä, toisessa ei näe mitään virheitä.
Tämä voi myös olla hyvin totta!
Uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka keksisivät vikoja kaikkein täydellisimmistäkin. Kannattaa kääntää katse itseen ja miettiä mitä haluaa. Haluatko edes parisuhdetta? On sallittua elää yksin
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt ettet vain ole vielä kohdannut sinulle sopivaa miestä? Kun rakastuu täysillä, toisessa ei näe mitään virheitä.
No ei ole mitään takuita että se toinen just jostain kumman syystä täysillä rakastuisi juuri sinuun.
Heh, minulle kävi juuri näin, rakastuin ihan täysillä, en edes huomannut siinä vaaleanpunaiset lasit silmillä että mies ei tainnut oikein ihastua ollenkaan, hän vain etsi minusta virheitä, käytti hyväkseen ja etsi netissä niitä parempia...
Kunnes päästiin siihen että niitä virheitäni alettiin paiskoa silmilleni tuon tuosta ja lopputulos oli katastrofi.
Kannattaa antaa miehelle mahdollisuus. Itse kun tapasin nykyisen deittikumppanini niin ensi vaikutelma oli että ei. Sitten kun juteltiin ja mies lopulta kysyi nähdäänkö, niin sanoin joo. Olin jo aiemmin kesken treffien valmis lähtemään kotio.
Jännitti tokat treffit, mutta siit lähtien kiinnostuinkin miehestä ja nyt ollaan nähty monta krt. Eli ei kannata heti ekasta näkemiskerrasta vielä tehdä isompia johtopäätöksiä.
Sitoutumiskammoa tuo on. Oletko perfektionisti?
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että on olemassa ihmisiä, jotka keksisivät vikoja kaikkein täydellisimmistäkin. Kannattaa kääntää katse itseen ja miettiä mitä haluaa. Haluatko edes parisuhdetta? On sallittua elää yksin
Niin.. Mutta tämä minun vikojeni etsiminen on siis aivan naurettavaa, ne eivät ole mitään todellisia vikoja. Olen elänyt pitkään yksin ja koen että olisi mukava löytää parisuhde. Sitä itsetutkiskelua tässä juuri harrastan koska tiedän oikein hyvin, ettei nämä näkemäni "viat" ole siinä miehessä vaan minun pääni sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa antaa miehelle mahdollisuus. Itse kun tapasin nykyisen deittikumppanini niin ensi vaikutelma oli että ei. Sitten kun juteltiin ja mies lopulta kysyi nähdäänkö, niin sanoin joo. Olin jo aiemmin kesken treffien valmis lähtemään kotio.
Jännitti tokat treffit, mutta siit lähtien kiinnostuinkin miehestä ja nyt ollaan nähty monta krt. Eli ei kannata heti ekasta näkemiskerrasta vielä tehdä isompia johtopäätöksiä.
Kiitos tästä vastauksesta! Kiva kuulla että voikin kääntyä toisinpäin. Ja siis tosiaan tämä mies jota tapailen on kaikin puolin hyvä, ja sovimme hyvin yhteen mielestäni. Mies on minuun ihastunut mutta nyt meinaa iskeä tämä ainainen ahdistus.
Ehkä et vaan ole valmis suhteeseen.