Videopelien pelaaminen on sama asia kuin kirjojen lukeminen
Molemmat ovat viihdettä. Gaming, gaming, gaming until we see the sun.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Lukeminen kehittää lukutaitoa, lukunopeutta, savarastoa, lisää kielen rikkautta ja auttaa oikeinkirjoittamisessa.
Toki pelaaminenkin kehittää monia asioita, kuten koordinaatiota, mutta eivät ne sama asia ole.
Riippuu toki paljon siitäkin, mitä pelaa. Aikoinaan oli paljon hyviä ja erittäin tekstipainotteisia seikkailupelejäkin, nykyään kyllä visuaalisuus on ajanut sellaisen edelle.
Vierailija kirjoitti:
En saanut kyllä yhtään tenttiä läpi pelejä pelaamalla, kirjoja lukemalla sain.
Johtunee siitä, ettet pelannut näiden kyseisen oppiaineiden opiskeluun tehtyjä pelejä. Todella huono vertaus. Aivan äärettömän huono. Itse olen saanut monta englannin tenttiä läpi osittain siksi, että olen pelannut paljon.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä idea, nyt kaikki koulua käyvät pelaamaan pelejä jokaisella oppitunnilla. Sillä PISA -tulokset nousuun!
Ei tartte pisoja. Infra ja teku on kunnossa ja maailmalal ylituotantoa ruoasta. Pitäisi opettaa pelaamaan 90-luvun pelejä ja ohjelmointia pelkästään. Sitten voisi Suomi ruveta tekemään hyviä pelejä maailmalle kuten Japani. Nykypelit on ihan paskoja kun niitä kehittää Z-sukupolvi joka ei tiedä mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut kyllä yhtään tenttiä läpi pelejä pelaamalla, kirjoja lukemalla sain.
Johtunee siitä, ettet pelannut näiden kyseisen oppiaineiden opiskeluun tehtyjä pelejä. Todella huono vertaus. Aivan äärettömän huono. Itse olen saanut monta englannin tenttiä läpi osittain siksi, että olen pelannut paljon.
Kun Indiana Jones and the Fate of Atlantis ilmestyi ja saapui Suomeen 1994. niin pelasin sitä pikkupoikana koko kesän sanakirjan kanssa. Menin kolmannelle luokalle ja vedin joka enkun kokeesta 10. Opettajakin hämmästeli ja kyseli että missä sä olet koko kesän ollut matkoila.
Kenties oppilaatkin kiinnostuisivat opiskelusta, jos tehtäisiin opiskelupelejä, jotka samalla olettaa. Miettikää nyt vaikka amiskan autopuolelle auonrakentelu ja ajelupelejä, jotka samalal opettavat sitä duunia käytännön elämässä. Miksi nykyihminen lopetti innovaation lähes kaikessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja ei. Molemmat ovat medioita, joita voi käyttää joko viihteeksi, oppimiseen tai molempiin. Jos pelaat esim. kieliä opettavaa peliä tai strategiapelejä, on se parempaa aivojumppaa kuin lukea jotain huonosti kirjoitettua hömppää. Tai jos pelaat jotain candy crushia on se lähinnä aivodouppia verrattuna vaikka sijoitusoppaaseen. Kulutan paljon sekä pelejä että kirjallisuutta ja täytyy sanoa että pelit ovat nykyään keskimäärin parempaa viihdettä. Käsikirjoitukset ovat yleensä paljon omaperäisempiä. Esimerkiksi Satu Rämön Hildur-kirja oli niin tylsä että melkein itkettää miksi se on niin suosittu.
Mulle kylläkään kirjat eivät ole ikinä olleet täydellisesti viihdettä. Joku dekkari sitä saattaa olla. Oman lukemiseni tarkoitus on tietää LISÄÄ monista asioista kuten historiasta, erilaisten merkityksellisten ihmisten el
Minä opin tuollaiset suurimmalta osalta kylläkin oppikoulussa. Siellä oli maantietoa ja historiaa. Itse luin sitten lisää ja olen lukenut tähän päivään asti. Kyllä ne pelit ovat pintapuolista huvittelua et sinäkään niitä muuten pelaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut kyllä yhtään tenttiä läpi pelejä pelaamalla, kirjoja lukemalla sain.
Johtunee siitä, ettet pelannut näiden kyseisen oppiaineiden opiskeluun tehtyjä pelejä. Todella huono vertaus. Aivan äärettömän huono. Itse olen saanut monta englannin tenttiä läpi osittain siksi, että olen pelannut paljon.
Kun Indiana Jones and the Fate of Atlantis ilmestyi ja saapui Suomeen 1994. niin pelasin sitä pikkupoikana koko kesän sanakirjan kanssa. Menin kolmannelle luokalle ja vedin joka enkun kokeesta 10. Opettajakin hämmästeli ja kyseli että missä sä olet koko kesän ollut matkoila.
Kenties oppilaatkin kiinnostuisivat opiskelusta, jos tehtäisiin opiskelupelejä, jotka samalla olettaa. Miettikää nyt vaikka amiskan autopuolelle auonrakentelu ja ajelupelejä, jotka samalal opettavat sit
GTA amiskajonne-modi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut kyllä yhtään tenttiä läpi pelejä pelaamalla, kirjoja lukemalla sain.
Johtunee siitä, ettet pelannut näiden kyseisen oppiaineiden opiskeluun tehtyjä pelejä. Todella huono vertaus. Aivan äärettömän huono. Itse olen saanut monta englannin tenttiä läpi osittain siksi, että olen pelannut paljon.
Minä menin muutamaksi kuukaudeksi Pubiin Brittein saarelle töihin ja opin niin hyvin kieltä että sain kaikki tentit kiitettävästi läpi. Ei tarvinnut kuluttaa peleihin aikaa ja tutustuin erittäin mielenkiintoisiin ihmisiin samalla. Pelejä pelaamalla istutaan sen ruudun edessä yksin pimiässä kammarissa ja levitetään persettä. Sekö on joku tavoite? Yäk.
Vierailija kirjoitti:
Kirjat jää ainakin minusta selkeästi kakkosiksi. Passiivista puuhaa. Mutta on usein rentouttavampaa kuin pelaaminen, riippuen tietysti pelistä.
Joo siis kirjan lukeminen ei ole puoliksikaan niin rasittavaa kuin pelaaminen. Mulla rupee parin tunnin pelaamisen jälkeen päässä tuntumaan niin pahalta että pakko lopettaa, mutta kirjan voin lukea yhdeltä istumalta :D
Ihan kaikki on hyviä englannissa, se on ihan mielettömän helppo kieli.
Teiän rima itellenne on hälyttävän matalalla, te olette surullisia esimerkkejä pelaamisen haitoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaikki on hyviä englannissa, se on ihan mielettömän helppo kieli.
Teiän rima itellenne on hälyttävän matalalla, te olette surullisia esimerkkejä pelaamisen haitoista.
Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.
Pelaaminen kehittää kuullun ja luetun englanninkielen taitoa, sanavarastoa ja usein pelin ajoittuessa johonkin historialliseen tapahtumaan, historian ymmärrystä. Koordinaatio ja tietokoneen käyttötaidot paranevat, jos siis tietokoineella pelaa, pelit pitää asentaa ja moni rakentaa huippupelikoneensakin ihan itse osista. Ei mene hukkaan ne taidot. Innokkaimmat innostuvat ennen pitkää koodaamaan itse, aluksi ehkä pelejä, mutta ennen pitkää muutakin. Koodaajista on huutava pula tässä kauttaaltaan digitalisoituvassa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut kyllä yhtään tenttiä läpi pelejä pelaamalla, kirjoja lukemalla sain.
Johtunee siitä, ettet pelannut näiden kyseisen oppiaineiden opiskeluun tehtyjä pelejä. Todella huono vertaus. Aivan äärettömän huono. Itse olen saanut monta englannin tenttiä läpi osittain siksi, että olen pelannut paljon.
Minä menin muutamaksi kuukaudeksi Pubiin Brittein saarelle töihin ja opin niin hyvin kieltä että sain kaikki tentit kiitettävästi läpi. Ei tarvinnut kuluttaa peleihin aikaa ja tutustuin erittäin mielenkiintoisiin ihmisiin samalla. Pelejä pelaamalla istutaan sen ruudun edessä yksin pimiässä kammarissa ja levitetään persettä. Sekö on joku tavoite? Yäk.
Aika sälli oot, kun jo lapsena lähdit britteihin töihin! Itse aloitin pelaamisen 1980-luvun puolivälissä, kun olin alle 10-vuotias, enkä ole vieläkään lopettanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut kyllä yhtään tenttiä läpi pelejä pelaamalla, kirjoja lukemalla sain.
Johtunee siitä, ettet pelannut näiden kyseisen oppiaineiden opiskeluun tehtyjä pelejä. Todella huono vertaus. Aivan äärettömän huono. Itse olen saanut monta englannin tenttiä läpi osittain siksi, että olen pelannut paljon.
Kun Indiana Jones and the Fate of Atlantis ilmestyi ja saapui Suomeen 1994. niin pelasin sitä pikkupoikana koko kesän sanakirjan kanssa. Menin kolmannelle luokalle ja vedin joka enkun kokeesta 10. Opettajakin hämmästeli ja kyseli että missä sä olet koko kesän ollut matkoila.
Kenties oppilaatkin kiinnostuisivat opiskelusta, jos tehtäisiin opiskelupelejä, jotka samalla olettaa. Miettikää nyt vaikka amiskan autopuolelle auonrakentelu ja ajelupelejä, jotka samalal opettavat sit
Sama mutta kakkosluokka. Että otti päähän niitten kivilätkien pyörittely
https://www.gog.com/en/game/master_of_magic_caster_of_magic_for_windows
Tuossa on maailman paras peli eikä parempaa ole vieläkään tehty. Grafiikka voi nykyajan ihmistä oksettaa, mutta etselleni se on sen sijaan nostalgista. Ja musiikki myös. 90-luku oli nykyisen tunnetun ihmiskunnan lakipiste. Sitten alettiin sotimaan.