Lue keskustelun säännöt.
Ratkaiskaa tämä asumiskuvio-yhtälö
07.12.2023 |
Asutaan todella mukavasti kolmestaan aso-asunnossa, mutta nyt nousseet korot ja jatkuvasti noussut vastike tehnyt tästä kuitenkin vähemmän mielekästä, sillä kaikkeen pitää suhtautua pihtaillen ja aiheuttaa riitojakin koko ajan. Isäni luvannut tukea tarpeen tullen, mutta on vähän hölmö yhtälö jonkun tukea jos kiinteät kulut vaan ovat liian suuret suhteessa tuloihin.
Minulla on omistusasunto, mutta se on yksiö toisessa kaupungissa ja sinne emme mahdu. Puolisoni äiti on jäämässä kohtapuolin leskeksi isoon asuntoon. Hänen tilanteesta minulla ei ole tarkempia tietoja, mutta mikäli leskeneläkkeet on lopetettu, niin hän saattaa olla hyvinkin tukalassa tilanteessa pienellä eläkkeellä suuren asunnon kulujen kanssa ja jota ei juuri nyt saa myytyä.
Tuntuisi loogiselta ehdottaa josko muuttaisimme anopin asuntoon ja hän voisi muuttaa minun asuntoon. Koko asian ehdottaminen ei vaan tunnu mukavalta, kun siinä menee jotenkin toisen tontille.
Halvempaan vuokra-asuntoon muuttaminen on tietysti yksi vaihtoehto, mutta siinäkin omat haasteensa kun pitäisi monta liikkuvaa osaa sovittaa yhteen ja vain vähän pienempi hinta ei oikein riitä tarvittavaan muutokseen.
Kommentit (18)
Lopetin lukemisen siihen, et sulla on omistusasunto. Myy se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et myy sitä pikkuasuntoa ja maksa Asuntolainaa pois. Sitten jää vain vastike?
olet aikaisemminkin kirjoittanut että haluaisit asumaan jonkun vanhemman sukulaisen asuntoon.
Asutaan sellasessa mihin on varaa. Piste.
Muutatte pois sieltä aso-asunnosta, myyt asuntosi ja etsitte paremmin tuloihinne sopivan asunnon.
Puolisosi äidin asunto ei kuulu tähän asiaan mitenkään. Leskeneläkkeitä ei ole lopetettu ja hän varmaan itse aikanaan kun niin haluaa myy asunnon tai asuu siinä. Se ei ole sinun päätöksesi. Hänellä on sitäpaitsi oikeus asua siinä asunnossa puolisonsa kuoleman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulossa leskeksi ja jo kärkytään taloa mittanauhan kanssa. Hyh.
Vierailija kirjoitti:
Tirsk! Vai että anoppi isosta kämpästä pikkuyksiöön ilman, että maksatte mitään hintaa siitä isosta kämpästä?
Onko härskimpää vedätystä? Jos olisin anoppisi, vetäisin herneen syvälle keuhkoihin asti.
Ei tässä mistään vedätyksestä ole kyse. Kulut tietysti järkevässä suhteessa että on win-win diili. Kaikki ihmiset ei ajattele elämästä asuntosijoittajakapitalistin logiikalla.
Huvittavaa tässä on muuten se, etten ole pitkään aikaan ollut innokas näkemään anoppia koska hän ei kunnioita rajojamme vaan jatkuvasti neuvoo meitä minkälaisia hankintoja meidän pitäisi kotiimme tehdä. Mikä on sikäli loukkaavaa, kun ylimääräistä rahaa ei nyt nousseiden kulujen ja korkojen takia vaan ole.
Tai en nyt tiedä onko huvittavaa, eihän tuo asuntoehdotus mitään rajoja rikkovaa käytöstä edes ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota ihmeessä. Voihan olla, että anoppi ilahtuu, kun maksatte vähän yli 300 000 e hänelle ja lisäksi annatte sen yksiön.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen siihen, et sulla on omistusasunto. Myy se.
Lopetin lukemisen siihen et "emme mahdu yksiöön".
Meillä ensimmäinen kämppä oli 27m2 yksiö, kaksi aikuista, lapsi ja koira. Hyvin mahduttiin, ei mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäämässä leskeksi isoon asuntoon eli appi tekee kuolemaa?
Aika pihalla tuntuu moni kirjoittaja olevan haukkuessaan aloittajaa. Suomalainen yhteiskunta juurikin perustuu siihen kuinka hyödytään vanhemmistaan tai kuulutaan perheyritykseen tai vauraaseen maatilaan. Tiedän monia hyvätuloisia pariskuntia, jotka muuttaneet nuorehkoina asumaan johonkin vanhemmilta tyhjäksi jääneeseen asuntoon. Vuokrakuluista säästyneet rahat sijoitettu osakkeisiin ja siinä vaurastuttu. Ja moni sitten vinkannut somessa, että helppoa on vaurastuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et myy sitä pikkuasuntoa ja maksa Asuntolainaa pois. Sitten jää vain vastike?
Möisin mielelläni, mutta nyt on huonot ajat myydä. Eikä sinne muuttaminen ole tosiaan vaihtoehto kun mun puolison ei ole mikään pakko suostua sinne muuttamaan vaikka itse haluaisin.
Ja anopin ei tietenkään tarvitse suostua mihinkään mihin ei halua. Ihan älyttömiä kommentteja vihjata ettenkö sitä ymmärtäisi.
Ja mitä joku kirjoittaa jostain 300 000 eurosta!! Ei kukaan ole antamassa kellekään mitään. Punnitsen yhtä väliaikaisen asumisen vaihtoehtoa. En omistussuhteiden muutosta.
Jatkat asumista siinä asossa nyt ja toteat että kymmentuhannet muutkin maksavat jatkossa enemmän asumisestaan. Annat nyt asioitten mennä omalla painollaan. Jos kerran appi on huonossa kunnossa eikä elää kauaa, niin katso sitten sen jälkeen mihin suuntaan asiat nytkähtävät. Hyväkuntoinen anoppi asuu tietysti isossa talossaan niin kauan kuin haluaa. Et ehdottele mitään, vaikka ideasi ei ihan huono olekaan. Järkevä pitää suun supussa.
Onko yksiö vuokralla? Vuokraat yksinäiselle ukrainalaiselle tai yksinhuoltajalle, jotka saavat Kelasta tuet, niin voit varmasti saada ainakin asumistukien osuudet asunnosta.
Tai sitten kokeilet myydä sen. Yksiö voi olla ihan hyväkin myyntikohde jollekin kiinnostuneelle. Et voit tietää ellet kokeile. Saa sen myynti-ilmoituksen sieltä poiskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika pihalla tuntuu moni kirjoittaja olevan haukkuessaan aloittajaa. Suomalainen yhteiskunta juurikin perustuu siihen kuinka hyödytään vanhemmistaan tai kuulutaan perheyritykseen tai vauraaseen maatilaan. Tiedän monia hyvätuloisia pariskuntia, jotka muuttaneet nuorehkoina asumaan johonkin vanhemmilta tyhjäksi jääneeseen asuntoon. Vuokrakuluista säästyneet rahat sijoitettu osakkeisiin ja siinä vaurastuttu. Ja moni sitten vinkannut somessa, että helppoa on vaurastuminen.
No mutta tässä tapauksessa ei varaa asua yksiössä, ties kuinka hintava omistusasunto kenties tyhjänä (kerran kun sinne muuttoa miettii, eli ehkä tyhjänpanttina), tai sitten kun appi potkaisee tyhjää, nii heitetään anoppi vanhainkotiin tai minne lie ja saadaa siitä kenties ilmaiseksi asunto, kun ei varaa asua nykyisessäkään ja rivien välistä rahatilannetta helpottamaan ei edes ole ajateltu myydä omistusasuntoa vaan isä auttaisi rahallisesti.
Ei vit tu teidän kermaperceiden ongelmia🤣
En tiedä mitä hallinnan tunnetta ihmiset tavoittelevat provosoimisella, mutta vastaan kuitenkin että omistusasuntoni on vuokrattu ja olen jo yhden kerran yrittänyt myydä eikä mennyt kaupaksi. Myynnin yrittäminen ongelmallista, koska hyvä vuokralainen saattaa häipyä jos huomaa asunnon olevan myynnissä ja huomaahan hän jos aion esittelyjä pitää.
On vähän huono neuvo kertoa, että meidän tulisi pistää jäitä hattuun, pysyä tässä ja katsoa rauhassa tilanteen kehittymistä. Tilanne ei yksinkertaisesti tee hyvää parisuhteellemme ja jos kulut tästä vaan kasvavat ja mitään ei tehdä, voi hyvin olla ettei kesällä ole enää mitään parisuhdetta.
Ja voisi jotkut ihan aidosti hävetä asennettaan. Maksamme palkoistamme pitkälle toista tuhatta euroa kuussa eläkemaksuja, niin on ihan oikein vanhempiemme sukupolven miettivän keinoja miten tilanteessa voi olla hyödyksi meitä kohtaan. Siinä voi ihan rehellisesti miettiä kuka elää ja kenen ansaitsemilla rahoilla.
Tirsk! Vai että anoppi isosta kämpästä pikkuyksiöön ilman, että maksatte mitään hintaa siitä isosta kämpästä?
Onko härskimpää vedätystä? Jos olisin anoppisi, vetäisin herneen syvälle keuhkoihin asti.