Mitä lapsuuskodin tapoja ETTE siirtäneet omaanne? Itsellä ehdottomasti silittäminen,mankelointi ja lakanoiden veto

Joulun raivosiivous kaappeja myöten. En vietä joulua keittiön kaapissa.

Joka viikko loppuinen dokaaminen. Itse taas siivoan kotia, lapsuudenkoti oli aina ihan sotkuinen.

Ilkeily, vähättely, mollaaminen.

Kunniotan miestäni, lapsiani ja haluan meille parasta yhteisesti. Otan huomioon toiset enkä pelkästään koska minä haluan.

Onhan näitä, mutta nyt jouluun liittyen tulee mieleen tämä: jouluateria oli minulle painajainen, koska vihasin rasvaa. Ennen oli joulukinkussa parin sentin rasvareunus joka viipaleessa ja isä pakotti syömään myös rasvan, vaikka aina melkein oksensin. Joskus onnistuin piilottamaan rasvan lautasen alle tai taskuun. Omia lapsiani en koskaan pakottanut syömään mitään. 

Talvella en vie lakanoita pakkaseen "kuivumaan." Näin tehtiin ennen meillä. Toki niihin jäi hyvä tuoksu. 

Ryyppääminen lomilla, juhlapyhinä ja viikonloppuisin ja aamuun asti riitely . 

Raivosiivoaminen. Siis siivoaminen niin että tavarat lentelee ja huudetaan. Äitini ja isoäitini molemmat siivosivat niin raivoissaan että ukko ja kersat lensi hankeen odottamaan parempia aikoja. Ja sitten se marttyyrin esittäminen kun kukaan ei auta! Ensin haukut ukkosi ja kersat patalaiskoiksi eikä kukaan osaa yhtä hyvin siivota kuin sinä itse ja sen jälkeen marttyriviittaa kaivamaan kappista esiin.

Mattoja hakatiin joka viikko kuin viimeistä päivää pihalla, sen jälkeen matot hankipesuun ja sisälle kosteina. Tämän jälkeen olikin parketti mutkalla. Kloriitilla tai vimillä hangattiin vessanpöntöstä ja kylpyammeesta pinta piloille rystyset verillä. Ikkunoita pestiin montako kertaa vuodessa sanomalehdellä hangaten niin että se sanomalehdestä valuva musta vesi pilasi ikkunan alapuolella olevan vaalean tapetin. Voimakkaita pesuaineita käytettiin väärin aivan liikaa että saadaan mahdollisimman puhdasta ja lopulta kaikki pinnat piloilla.

Ja vain tämä oli oikeaa siivoamista. Siivousta ei voinut suorittaa rauhallisesti koko perheen voimin. Tänäkään päivänä äitini ei usko että meillä on siistiä/ puhdasta koska meillä ei raivosiivota. Joissakin asioissa vähempikin riittää jos sen tekee kerralla oikein ja kunnolla.

T: Siistijä

Meilläkin lakanat silitettiin, mutta sitä teen itsekin. Äitini piti silittämisestä, minäkin pidän. Se on aivotonta, rentouttavaa ja lämmintä puuhaa.

Mutta jos se olisi ollut tuollaista kuin ap.n kotona, tuskin silittäisin.

Mulla on ollut varmaan aika idyllinen lapsuus, kun  ainoa mikä tulee mieleen on viikottainen leipominen. Meillä kävi paljon kahvivieraita ja äitini leipoi aina tarjottavat. Itse olen surkea leipomaan .

Vierailija kirjoitti:

Raivosiivoaminen. Siis siivoaminen niin että tavarat lentelee ja huudetaan. Äitini ja isoäitini molemmat siivosivat niin raivoissaan että ukko ja kersat lensi hankeen odottamaan parempia aikoja. Ja sitten se marttyyrin esittäminen kun kukaan ei auta! Ensin haukut ukkosi ja kersat patalaiskoiksi eikä kukaan osaa yhtä hyvin siivota kuin sinä itse ja sen jälkeen marttyriviittaa kaivamaan kappista esiin.

Mattoja hakatiin joka viikko kuin viimeistä päivää pihalla, sen jälkeen matot hankipesuun ja sisälle kosteina. Tämän jälkeen olikin parketti mutkalla. Kloriitilla tai vimillä hangattiin vessanpöntöstä ja kylpyammeesta pinta piloille rystyset verillä. Ikkunoita pestiin montako kertaa vuodessa sanomalehdellä hangaten niin että se sanomalehdestä valuva musta vesi pilasi ikkunan alapuolella olevan vaalean tapetin. Voimakkaita pesuaineita käytettiin väärin aivan liikaa että saadaan mahdollisimman puhdasta ja lopulta kaikki pinnat piloilla.

Ja

Siistijä :"DDD 

Toisten mollaamisen sijaan keskityn tsemppaamiseen

Lapsia en kasvata pelolla ja väkivallalla

Sanoja kiitos, ole hyvä, anteeksi, rakastan sinua on täysin ok käyttää

Se, että tekee hyväpalkkaista asiantuntijatyötä on ok, se ei tee sinusta paskantärkeää viisastelijaa

M41

Verhojen vaihto kausittain loppui alkuunsa, kun opiskelijana oli riittävän kallista ostaa jokaiseen ikkunaan edes yhdet verhot. Kotoa tuodut omakotitalon verhot kun olivat olleet aivan liian lyhyitä vanhan kerrostalon isoihin ikkunoihin.

Ekan vuoden yritin jatkaa sitä, että huonekalujen järjestystä pitää vaihtaa joka vuosi. Sitten joutui toteamaan, että ei tätä sohvaa ja telkkaria nyt useampaan paikkaan saa pyöriteltyä.

Alkoholismi, tupakointi sisällä ja lapsen asioista mölöttäminen.

Kirjoitin tähän ketjuun eilen että riitely, mutta se poistettiin!?

Stressaaminen ja pahantuulisuus jouluna.

Kaappien siivoaminen jouluksi. Siis joka ikinen kaappi keittiöstä isän työhuoneeseen oli pakko siivota. Ymmärrän että joskus ne on hyvä käydä läpi, mutta liian iso urakka jos se pitää pakolla vetää läpi parissa päivässä ja vielä juuri ennen joulua. 

Kuuluu tiettyyn teinivaiheeseen että kyseenalaistaa vanhempiensa toimintamallit, mutta harvemmin sitä kysellään muilta.

Aloin oikein miettiä, mutta ei oikein tule mieleen sellaisia piintyneitä tapoja jotka olis voinut siirtää tai olla siirtämättä. Meillä kai mentiin aika rennolla asenteella ja tilanteen mukaan. 

Esimerkiks jouluna ei ollut mitään pakkosiivouksia, joulukuusi välillä oli, välillä ei. 

Joulun laittaminen. En omista yhtään joulukoristetta. 

Joulukuusta. En oikeaa enkä muovista. Aivan turha ja kyllä niitä kuusia saa joulun alla ihastella missä ikinä liikkuukaan. Myös kinkusta ns. vouhottamisen olen karsinut kodistani. Joo se on pala lihaa, mutta ei sitä tarvitse kuukausi etukäteen hehkuttaa, että miten kohta pääsee kinkkua syömään. Jotenkin lapsellista nykypäivänä, kun lihaa saa ihan läpi vuoden ja paljon parempaakin kuin joulukinkku. 

Viikkosiivous, joulunvietto, sunnuntaikyläilyt.