Diagnoosi Asperger-syndroomasta tms. autismin kirjosta aikuiselle, miten?
Olen aikuinen 38-vuotias nainen. Uskon, että olen koko ikäni kuulunut autismin kirjoon. Nettitestit antavat minulle tulokset, että suurella todennäköisyydellä kuulun autismin kirjoon tms. vastauksia. Mietin, olisiko minulle apua siitä, että asia tutkittaisiin ja saisin diagnoosin, jos minulla on Asperger tai kuulun muuhun autismin kirjoon. Koen, että olen joutunut "maskaamaan" käytöstäni paljon lapsesta asti. Onko tähän diagnosointiin mitään mahdollisuuksia julkisen terveydenhuollon kautta? Yksityisiin tutkimuksiin ei ole varaa.
Kommentit (45)
Ehdottomasti ei kannata ottaa mitään diagnooseja jossei niistä ole selkeää lääkinnällistä hyötyä. Jos sieltä tulee positiivinen diagnoosi niin sehän jää sitten sinne IT-järjestelmään. Sieltä sen sitten saa kiinalaiset, tai seuraava hallitus. Kun kansalaisten kyttääminen on nyt uudessa nosteessa niin en kyllä vapaaehtoisesti ottaisi yhtään mitään merkintää mihinkään.
Kannattaa ainakin itse perehtyä aiheeseen, vaikkei virallista diagnoosia hakisikaan. On Itsetuntemuksen kannalta todella oleellista ymmärtää olevansa autismin kirjolla, jos on. Parhaiten tämä onnistuu, jos löytää autismin kirjon diagnoosin aikuisena saaneiden naisten omia kertomuksia. Niistä tunnistaa todennäköisemmin itsensä, kuin jostain ulkopuolisten neurotyypillisten tahojen kuvauksista autismin kirjon ulospäin näkyvistä piirteistä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ainakin itse perehtyä aiheeseen, vaikkei virallista diagnoosia hakisikaan. On Itsetuntemuksen kannalta todella oleellista ymmärtää olevansa autismin kirjolla, jos on. Parhaiten tämä onnistuu, jos löytää autismin kirjon diagnoosin aikuisena saaneiden naisten omia kertomuksia. Niistä tunnistaa todennäköisemmin itsensä, kuin jostain ulkopuolisten neurotyypillisten tahojen kuvauksista autismin kirjon ulospäin näkyvistä piirteistä.
https://www.finna.fi/Record/vaski.2777648
Facessa on as-naisille omia ryhmiä.
Onneksi mediassakin on alkanut näkyä juttuja naisten autismista ja siitä, kuinka sitä ei ole osattu tunnistaa, ja miten oirekuva on erilainen kuin miehillä.
Minullakin oli ennen vaan sellainen stereotyyppinen mielikuva aspergermiehestä, enkä tietenkään tunnistanut itseäni siitä.
Itseäni on toki myöhäistä enää auttaa opintojen ja työelämän suhteen, kun diagnoosi tullut päälle nelikymppisenä, mutta nuoremmat sukupolvet voivat toivottavasti saada oikeanlaista tukea, jos saavat oikean diagnoosin.
Hei julkisessa terveydenhuollossakin aletaan nykyään tiedostaa naisten autismia ja sen alidiagnosointia, eli ei ole enää välttämättä toivotonta yrittää päästä tutkimuksiin sitä kautta.