Miksi hoitoalalla on niin rikkonaiset työvuorot?
Onko jollain muulla alalla yhtä paha? Hoitajien työvuorolistat on kaoottisia. Aamu, aamu, ilta, aamu, vapaa, aamu, ilta, vapaa, vapaa, vapaa... Minusta tämä vähentää huomattavasti alan houkuttelevuutta. Mitään ei pysty suunnittelemaan etukäteen kuin sen kolmen viikon listan kerrallaan. Monella muullakin alalla on keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, ja silti vuorot ovat järkeviä. On esim 5 päivää tiettyä vuoroa ja sitten vapaat, tai nopeammalla syklillä 2 aamua, 2 iltaa, 2 yötä ja sitten useampi vapaa. Miksi hoitoalalla ei toimisi vastaava?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi, että öihin ei tarvitse samaa viittä hoitajaa, kuin aamuun.
Myös esim omassa paikassa aamulla enemmän työntekijöitä, kuin illassa. Myös viikonloppuna vahvuus pienempi. Johtuu ihan siitä, että arkiaamuina virka-aikaan tarvitaan enemmän porukkaa, koska on erilaisia yhteydenottoja moniin paikkoihin. Jos sossut ja muut tekisi myös iltaisin ja öisin töitä, riittäisi niille viidelle yökölle myös töitä.
Työvuorot tehdään osaston tarpeiden mukaan. Muuten henkilökunta määrä pitäisi tuplata, jotta saataisiin pyörimään kaikille se aaiiyy 6 VP lista.
Tuohon en ota kantaa, että ia vuorot. Itse tykännyt tehdä niitä, koska sen jälkeen tulee se ai eli työvuorojen välissä pidempi tauko. Mutta ole ollut aina hyvä nukkumaan ja minulle riittää 6 tuntia unta, joten teen mieluummin IA vuoroja, kuin monta iltaa peräkkäin
Teollisu
Voi, kun tämän näkisi.
Pitkään olen hoitoalalla ollut ja varsinkin nyt, kun on työntekijöistä pula, kaaos olisi valmis.
Kun oikeassa elämässä joku kadehtii aina toisen vuoroja. Lisäksi kun tarvitaan uusia työntekijöitä, ei ole varaa blokata hakijoita niin, että ei me voida sua palkata, kun haluat kolmivuoroa, mutta meillä on auki vain kaksivuoropaikka.
Sitten odotellaan pari kuukautta vajaalla henkilöstöllä, että tulee se sopiva hakija, joka haluaa tehdä just sitä kaksvuoroa tai kolmivuoroa.
Kyllä nykyään paikkaan palkataan se työntekijä, joka astutaan saamaan.
Paras systeemi oman kokemuksen mukaan oli vakiyököt. Eli yököt teki vain öitä ja muut kaksivuoroa. Oli selkeää ja listan tekijälle helppoa. Mutta tämä on loppunut monissa paikoissa, kun haluttiin tasapäistää ja päivätyöntekijät kadehtia yökköjen parempaa palkkaa.
Nythän työaikalain kieltää ilta aamut alle 11 tuntia. Nyt niitä ei ole ja taas on itku, kun joutuu jäämään illasta vapaalle.
Jos autonominen, on itku, kun joku laittoi viikonloppuyöt itselle ja joku toinen olisi halunnut juuri ne. Joku laittoi taas aamuja enemmän, kiukutellaan siitä, kun itse ei saa aamuja ( vaikka inhoaisi aamuvuoroja) joku kahmi pyhätunteja, toinen taas viikonloppu vapaita
Näitä on niin nähty vuosikymmenien varrella
Ihan työaikalaki asettaa omat rajoituksensa.
Jaksotyössä: Kolmessa viikossa vähintään 6 vapaapäivää, joista ainakin kerran oltava kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Joka viikko minimi viikkolepo 35h. Maksimi viikkotyöaika 48h. Vuorojen välille jäätävä min 11h lepoaikaa. Tunnit on myös saatava täsmäämään, ei voi suunnitella yli tai ali meneviä tunteja. Tässä sitten törmätään siihen, että kuinka pitkä on mikin työvuoro.
Yleensä 3-vuorotyössä on myös niin, ettei joka viikonloppu voi olla töissä, myöskään joka viikonloppu ei voi olla vapaalla.
Listat on myös suunniteltava niin, että vuorossa on edes yksi, mielellään pari kokeneempaa, pelkkiä perehtyvän tasoisia ei voi laittaa keskenään.
Ja sitten ihmiset haluaa eri asioita. Joku haluaa tulla vapailta iltaan, joku ei. Joku haluaa jäädä vapaille aamusta (esim pe) jolloin yhdistelmä to-ilta+pe-aamu aiheuttaa närää. Ei voi myöskään olettaa saavansa tehdä pelkkiä aamuja, jolloin ne illat on tehtävä jossain. Näitä mieltymyksiä on listantekijän vaikea arvailla, ja vaikka tietäisi, ei niitä pysty aina toteuttamaan.
Työaika-autonomia on hyvä ratkaisu, suunnitellaan itse ne omat vuorot ja yritetään muodostaa itselle mahdollisimman järkevä lista.
Monesti olen itsekin ihmetellyt tätä järjestelmää. Muinoin Suomessa oli vielä vaki-yökköjä, tekivät säännöllisesti 7 yötä-6 vapaata. Jotkut tekivät silloin tällöin öitä, jotkut pelkkiä päivävuoroja. Tällä syklillä vuodesta toiseen. Ei onnistu enää, kaikkien on tehtävä 3 vuoroa. Järjetöntä. Ei kroppa palaudu edes-takas tempomisesta, syöpäriski ja stressitasot kohoaa. Mutta järjestelmä ei taivu, tietenkään.
Teollisuuden puolella tuo on ratkaistu siten, että niiden "kolmivuorolaisten" lisäksi on jatkuvaa 2-vuorotyötä (tehdään viikonloputkin aamua ja iltaa), tehdään katkeavaa 2 vuorotyötä (ei tehdä töitä viikonloppuisin) ja sen lisäksi on vielä päivävuorolaisia. Noita kaikkia voi olla samassa paikassa töissä eli miehityksen määrä vaihtelee päivän eri aikoina, öisin on vain pieni ryhmä töissä kaikista työntekijöistä. Yötyötä tekevät vain nuo kolmivuorolaiset.