Lue keskustelun säännöt.
Vähän aikaa tapailtu, miehen on vaikea osoittaa kiinostustaan
01.12.2023 |
Miehen on ihan tapailun alun jälkeen vaikea osoittaa kiinnostustaan. Ilmeisesti hänellä silloin syystä tai toisesta oli energiaa siihen, että jaksoi sillä tavalla miellyttää.
Nyt viikkoja myöhemmin hän ei jotenkin vaikuta kiinnostuneelta, paitsi kun nähdään. Se kai on kaikista tärkeintä. Mutta muu viestiminen on aivan kuin hänelle olisi sama ja hän myös jotenkin välttää hellyydenosoituksia.
Ei hän ketään muuta tapaa, tiedän sen, hän on hyvin tavoitettavissa. Mutta tunnen itseni todella torjutuksi tämän asian takia. Onko tämä huono merkki?
Asiasta on kyllä puhuttu, hän sanoo ettei tee sitä tahallaan.
Kaikki on periaatteessa hyvin, hän vastaa, ei ole töykeä, mutta on sellainen vähän mölli.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä
Ymmärtäkää nyt että se pahinkin mölli muuttuu, jos ei nyt jatkuvasti pommittavaksi, niin sellaiseksi ettei jää mitään epäselvyyttä kiinnostuksesta, jos on oikeasti tulenpalavasti ihastunut. Miestä ei kiinnosta riittävästi!!!
No joku muuttuu ja toinen ei. Joku oikein hurja saattaa jopa kerran tunnustaa rakastavansa mutta olettaa sitten sen jälkeen että riittää kun ilmoittaa jos asiantila muuttuu.
T. Yhden möllin vaimo
Niin hän on kyllä sanonut rakastavansa. Mutta nyt en tiedä onko se muuttunut.
Rakkaus on ennen kaikkea tekoja, ei sanoja. Jos mies teoilla ja käytöksellä osoittaa välittävänsä ja rakastavansa niin asia on ok. Mutta jos myös käytös on edes välillä välinpitämätöntä niin miettisin kyllä suhteen jatkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskooko joku oikeasti siihen että kun mies on kerran sanonut että rakastaa ja ilmoittaa kyllä mikäli se muuttuu, että mies oikeasti jotenkin rakastaa 😅
Sitten tyrmistytään kun mies löytää toisen naisen ja hänestä kuoriutuukin yhtäkkiä kunnon sanaseppo ja romanttinen casanova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä
Ymmärtäkää nyt että se pahinkin mölli muuttuu, jos ei nyt jatkuvasti pommittavaksi, niin sellaiseksi ettei jää mitään epäselvyyttä kiinnostuksesta, jos on oikeasti tulenpalavasti ihastunut. Miestä ei kiinnosta riittävästi!!!
No joku muuttuu ja toinen ei. Joku oikein hurja saattaa jopa kerran tunnustaa rakastavansa mutta olettaa sitten sen jälkeen että riittää kun ilmoittaa jos asiantila muuttuu.
T. Yhden möllin vaimo
Niin hän on kyllä sanonut rakastavansa. Mutta nyt en tiedä onko se muuttunut.
Suomalaiset ovat kyllä herttaisen naiiveja ja se mahdollistaa kaikkea outoa. Jos joku kerran sanoo rakastavansa niin sen täytyy tarkoittaa, että hän rakastaa ja kertoo kyllä, jos rakkaus loppuu... Entäs, jos hänen käsityksensä rakkaudesta on ihan eri, hän valehtelee tai ei aio ikinä panostaa suhteeseen rakkaudestaan huolimatta.
Meidät on kasvatettu tyytymään olemattomaan.
Vierailija kirjoitti:
Uskooko joku oikeasti siihen että kun mies on kerran sanonut että rakastaa ja ilmoittaa kyllä mikäli se muuttuu, että mies oikeasti jotenkin rakastaa 😅
Sitten tyrmistytään kun mies löytää toisen naisen ja hänestä kuoriutuukin yhtäkkiä kunnon sanaseppo ja romanttinen casanova.
Valitettavasti ainakin sinnepäin se usein menee. Olen nähnyt useita suhteita jossa on ollut kaikenlaisia järjestelyitä ja kompromisseja kun "mies nyt vain on sellainen" ja jossa mies on sitten löytänyt uuden jossa nämä asiat eivät olekaan enää olleet mikään ongelma.
Vakaasti lapsettomana ollut mies alkaa äkkiä uuden kumppanin kanssa innokkaasti lisääntyä ja mies joka kaipaa paljon omaa tilaa ja aikaa ryhtyykin uudessa suhteessa osallistuvaksi perheenisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä
Ymmärtäkää nyt että se pahinkin mölli muuttuu, jos ei nyt jatkuvasti pommittavaksi, niin sellaiseksi ettei jää mitään epäselvyyttä kiinnostuksesta, jos on oikeasti tulenpalavasti ihastunut. Miestä ei kiinnosta riittävästi!!!
No joku muuttuu ja toinen ei. Joku oikein hurja saattaa jopa kerran tunnustaa rakastavansa mutta olettaa sitten sen jälkeen että riittää kun ilmoittaa jos asiantila muuttuu.
T. Yhden möllin vaimo
Niin hän on kyllä sanonut rakastavansa. Mutta nyt en tiedä onko se muuttunut.
Suomalaiset ovat kyllä herttaisen naiiveja ja se mahdollistaa kaikkea outoa. Jos joku kerran sanoo rakastavansa niin sen täytyy tarkoittaa, että hän rakastaa ja kertoo kyllä, jos rakkaus lo
Jos tyytyisin, kyseenalaistaisinko asiaa tääällä!
Ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä minkälainen ihminen oletuksena kuvittelee että muut on ihan urpoja.
Saati sitten haukkuu heitä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukiinmenevä: Vaikka olisit Marilyn Monroe tai mikä tahansa jumalatar, seksikäs, lempeä, ihastuttava, se ei tarkoita, että oma miehesi arvostaisi sinua.
Ja sinä ap, kirjoitin suomalaisista yleisesti. Oma ikäpolveni ainakin on joutunut tekemään töitä oppiakseen pois noista haitallisista ajatusmalleista.
Täällä ei toimi tuo lainaus, mutta olen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja siitä kuinka naiivia on ajatella, että joku nyt vaan on mölli ja kyllä se silti rakastaa kun on kerran sanonut niin. Tietysti sitä varmaan helposti uskottelee itselleenkin, että asia on niin, koska kukaan ei halua myöntää että olisikin puolisolleen vaan joku johon tämä on tyytynyt. Kaikki eivät myöskään ole kokeneet oikeaa rakastumista ikinä. Väitän, että silloin ihan jokaisesta meistä tulee väkisin pehmeitä puhuva lässyttäjä, siinä sekoaa toisesta niin pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on ihan sama, vaikka mies rakastaa minua kuinka paljon tahansa, jos hänen tapansa toimua suhteessa ei osu yksiin omani kanssa. Ihan sama, onko se rakkaus aitoa tai väkisten valehdeltua. Minä jatkan matkaa eri suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on ihan sama, vaikka mies rakastaa minua kuinka paljon tahansa, jos hänen tapansa toimua suhteessa ei osu yksiin omani kanssa. Ihan sama, onko se rakkaus aitoa tai väkisten valehdeltua. Minä jatkan matkaa eri suuntaan.
Ihan samaa mieltä. On tietysti inhimillistä että ihminen haluaisi saada juuri sen suhteen jonka on saanut toimimaan mutta ei se vain toivomalla muutu toimivaksi. Aika usein kannattaisi vain todeta että ei oltu oikeita toisillemme ja jatkaa etsintää.
Oman kokemukseni mukaan kun se oikea tupsahtaa sitten lopulta eteen niin sen kyllä huomaa. Asiat jotka aikaisemmin olivat vaikeita tai aiheuttivat kaikenlaista kitkaa ovatkin äkkiä ihan helppoja ja luonnollisia. Suhteen pitäisi olla pääosin kiva ja helppo, ei jatkuvaa vääntöä siitä toimiiko se toinen niin kuin minusta pitäisi toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan ymmärrä näitä nykysuhteita. Tämänkin yhteenveto on siis.
Vähän aikaa tapailtu, mutta ei siis seurustelua. Mies on sanonut jo rakastavansa, mutta kun ei lähetä viestejä pitkin päivää niin ap:n kiinnostus on loppunut. Ap nyt miettii onko kiinnostunut vai ei. Huh hei. Lopettakaa se viestittely. Puhukaa kasvotusten tai edes puhelimessa.
Ei helvetti. Ei stana. 2 läheisriippuvaista kohtasi yössä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei joko ole tarpeeksi kiinnostunut tai sitten olette vain liian erilaisia ihmisiä eikä miehen tapa huomioida sinua/osoittaa kiinnostustaan ole sinulle riittävää. Mies ei todennäköisesti muutu _eikä tarvitsekaan_ mutta sinä tietenkin voit aina miettiä odotatko kuitenkin liikaa siitä alkuhuumasta. Lisäksi kannattaa miettiä sitäkin onko asiallista kutsua toista mölliksi.
Niin tai näin, mutta tuota tapailua on melko lailla turhaa enää jatkaa.
On huono merkki. Sulle näkyy tulevaisuudessakin tuon mehen kanssa vain torjutuksi tulemisen tunteita, pahaa mieltä ja ikävää. Eli katsopa nyt peiliin: miksi sulle on ok suhde, joka tuottaa sulle negatiivisia tunteita? Etkö usko, että saat tai ansaitset parempaa? Riittää että on joku, vaikka omat tunnetarpeet joutuisi laittamaan sivuun?
Pahaa tekee lukea tällaisia aloituksia, joista näkee, että naiset ei arvosta itseään ja paapoo miehiä, joita ne ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä näitä nykysuhteita. Tämänkin yhteenveto on siis.
Vähän aikaa tapailtu, mutta ei siis seurustelua. Mies on sanonut jo rakastavansa, mutta kun ei lähetä viestejä pitkin päivää niin ap:n kiinnostus on loppunut. Ap nyt miettii onko kiinnostunut vai ei. Huh hei. Lopettakaa se viestittely. Puhukaa kasvotusten tai edes puhelimessa.
Minä en ymmärrä, miksi tuossa vaiheessa pitäisi yrittää rakentaa suhdetta, kun se ei näytä rakentuvan luonnostaan. Ihan kuin ajaisi käärmettä pyssyyn.
Miehen rakkaus tuossa vaiheessa on ihastumista tai manipulatiivista höpinää.
Kiinnostusta on vaikea osoittaa, jos sitä ei ole.
Monia miehiä kiinnostaa helposti saatavilla oleva nainen, joka ei vaadi liikaa. Ihan kuka tahansa nainen.
Ei tuossa miehessä välttämättä mitään vikaa ole. Moni suomalainen on tuollainen, miehissä niitä on enemmän kuin naisissa. Jotka ei oikein osaa sellaista romantiikkaa, ainakaan muuten kuin kasvotusten. Kaikki ei sittenkään. Oma mieheni on tällainen, mutta erittäin ihana mies, 12 vuotta naimisissa ja onnellisesti.
Mutta: jos sulle sellainen viestittely ja muu on tosi tärkeää, niin onhan hän sitten juuri sinulle väärä mies.
Nainen ahdistuu jos mies joka päivä soittelee ja haluaa tavata.. Viikko kannattaa pitää välia ettei tapaa lainkaan
Ap nyt voisi tarkemmin kertoa, että mitä mieheltä toivoo ja miten mies toimii väärin. Te tapailette siis, ette seurustele, vai? Mies on siis sanonut rakastavansa, oletko sinä? Selvähän se on ette sinulla oikeasti kiinnosta, kun suunnittelet jo suhteen lopettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mies ei ole sinusta kiinnostunut. Katso peiliin.
Meinasin jo lopettaa suhteen, mutta hän haluaa jatkaa tapailua ja oli pahoillaan.
Jos sinä jatkat tapailua sillä perusteella, että hän haluaa jatkaa tapailua, niin eikö sinulle sovi silloin myös se, että hän haluaa olla passiivinen?
Valoja päälle nainen.
Mutku se on mies ja miehet on ylijumalia ja ne päättää meidän naisten puolesta kun me ollaan vähän tällaisia pösilöitä hihih
Kaikki naiset eivät ole tuollaisia pösilöitä.
"tse en kestä mitään joka aamuista huomenta, hauskaa päivää -tyyppisiä nonsense viestittelyä. Olin aidosti yllättynyt kun ymmärsin, että 90-luvulla syntyneet tarvii niitä kokeakseen olevansa tärkeitä kumppanilleen. Olemme kaikki erilaisia."
Jokainen sukupolvi kaipaa sitä huomiota sillä tavalla kun sille on luontevaa. Omalle ikäluokalleni oli tärkeää että se toinen kuitenkin soitteli säännöllisesti jos ei voitu nähdä. Ja minun vanhempieni sukupolvi halusi säännöllisesti saada kirjeitä. Muistan yhden äitini jäämistöstä löytyneen kirjeen jossa hän kirjoitti silloiselle kihlatulleen (=minun tuleva isäni) että miksi et ole kolmeen päivään kirjoittanut.