Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuvitteleeko jotkut ihan oikeasti, että 40+ ikäiset naiset ei enää löydä parisuhdetta vai onko kyse jälleen kerran vain
30.11.2023 |
lapsellisesta trollaamista? Kun tuo on oikeasti niin väsynyttä länkytystä ja normaalilla järjellä varustettu ihminen tajuaa kyllä, että aikuinen ihminen voi löytää uuden parisuhteen vaikka minkä ikäisenä tahansa. Hyvänä esimerkkinä oma isoisä joka tapasi uuden puolisin 70+ ikäisenä, menivät naimisiin 80+ ikäisinä ja olivat yhdessä aina isoisäni kuolemaan asti.
Vastasin eilen ketjuun missä kyseltiin haittaako naisia karvainen ja isokätinen mies. Vastasin, että ei todellakaan haittaa ja että itsellä seksisuhde raksamiehen kanssa joka harteikas. Joku sitten kommentoi siihen, että kuka noin vanhan naisen kanssa harrastaa seksiä ja jotakin muutakin ölinää siinä oli. En vaivautunut edes vastaamaan ja nyt se kommentti on jo poistettu.
Olen siis 43v. enkä mikään vanha siis. Ihan tavallisen ikäinen ja moni mies on osoittanut kiinnostusta mua kohtaan eikä pelkästään seksin merkeissä. Sen vuoksi on yhtä aikaa huvittavaa että tylsän kulunutta kun jonkun pitää aukoa päätä, että ei tämän ikäistä naista enää kukaan huoli. Hassua kyllä tiedän useita 40+ ja vanhempia naisia jotka ovat löytäneet uuden parisuhteen. Muutaman 40+ ikäisen naisen tiedän joilla on vieläpä reilusti nuorempi puoliso.
N43
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä niitä miehiä sitten löytää? Olen 44, sinkkuna reilun vuoden, eikä mulla ole mitään kosijajonoa oven takana. Deittisovelluksissa saan tykkäyksiä, mutta 95% häipyy ennen kuin uskaltavat treffata. Tänä vuonna olen käynyt treffeillä kolmesti, joista kahden kanssa kumpaakaan osapuolta ei kiinnostanut tavata uudestaan, kolmannen kanssa tapailin kuukauden kunnes hän ghostasi. Seksiä olen harrastanut vuoden sisään kahdesti.
En käy baareissa enkä ala käymäänkään, ei ole lapsia joten en juokse missään lapsitapahtumissa, ja työt teen etänä (eikä kuormasta edes kannattaisi alkaa syödä). Salilla käynyt vuosikymmeniä mutta ei siellä kukaan tule juttelemaan tai edes tervehdi, saatika jossain kävelylenkillä, museossa tai kaupassa. Eli missä te saman ikäiset niitä uusia miehiä oikein bongaatte?
Deittisovelluksissa, mutta niiden toimivuus o
Ei ne mulla ainakaan toimi. Tosiaan lähes kaikki katoavat ennen treffejä, pahimmat tekevät oharit, ja en tosiaankaan tykkää vain mistään malliastronauteista. Tämä on pahentunut todella paljon siitä mitä se oli noin 8 vuotta sitten kun viimeksi olin sinkku; silloinkin ehkä kolmannes livisti ennen sovittuja treffejä, nyt tämä on vähintään 90%.
Ihan hirveää ajanhukkaa swaippailla ja chattailla ja yrittää olla kiinnostunut toisesta ja suunnitella aikaa treffeille, kun ne lähes aina peruuntuvat viime hetkellä. Samalla joutuu sietämään tökeröitä ja joskus pelottaviakin viestejä, suoria seksiehdotuksia, selviä valheita, epäkohteliasta negaajia jne jne. Ei todellakaan ole helppoa ja vaikuttaa lähinnä mahdottomalta. Ja olen normaalipainoinen, naisellinen, pitkät hiukset, nätti ikäisekseni, osaan jutella, todella usein miehet sanovat hauskaksi, olen lapseton, koulutettu, työssäkäyvä yms että en usko ainakaan ikäluokkani huonoimmistoa olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä niitä miehiä sitten löytää? Olen 44, sinkkuna reilun vuoden, eikä mulla ole mitään kosijajonoa oven takana. Deittisovelluksissa saan tykkäyksiä, mutta 95% häipyy ennen kuin uskaltavat treffata. Tänä vuonna olen käynyt treffeillä kolmesti, joista kahden kanssa kumpaakaan osapuolta ei kiinnostanut tavata uudestaan, kolmannen kanssa tapailin kuukauden kunnes hän ghostasi. Seksiä olen harrastanut vuoden sisään kahdesti.
En käy baareissa enkä ala käymäänkään, ei ole lapsia joten en juokse missään lapsitapahtumissa, ja työt teen etänä (eikä kuormasta edes kannattaisi alkaa syödä). Salilla käynyt vuosikymmeniä mutta ei siellä kukaan tule juttelemaan tai edes tervehdi, saatika jossain kävelylenkillä, museossa tai kaupassa. Eli missä te saman ikäiset niitä uusia miehiä oikein bongaatte?
Haluaisin myös tietää mis
Deittisovelluksesta löysin ja elämäni miehen jopa. Mutta kyllä mä tiedostan olleeni todella onnekas. Siinä vaan oli kaikki tähdet kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano mitään, osallistun vain arvontaan :D
No hyvä on, sanotaan nyt sen verran että röllään ajankulukseni ja huudatan kiukkuisia wanhoja harppuja ihan piruillessani. Oikeasti minua ei kiinnosta paskakilon vertaa kuka saa tai ei saa minkäkin ikäistä, koska on ihan se ja sama.
Wanhat akat on vain niin helppo saada kilahtamaan muutamalla avainlauseella.
Tässähän se tulikin. Ihminen jolla on huono olla, haluaa levittää ympärilleen pahaa mieltä ja saada muutkin vihaisiksi ja onnettomiksi. Monesti valitettavasti onnistuenkin.
Se että saan hyviä nauruja ja jäätävän määrän hupia, niin miten meinaat että se muka mullekaan pahaa oloa muka tekee??? Nauruhan tunnetusti pidentää ikää, ja selkäkeikka huutikset suorastaan nuorentaa, joten missä kohti on se "p
Tekstistä jo huomaa, että olet pieni poikanen vasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä niitä miehiä sitten löytää? Olen 44, sinkkuna reilun vuoden, eikä mulla ole mitään kosijajonoa oven takana. Deittisovelluksissa saan tykkäyksiä, mutta 95% häipyy ennen kuin uskaltavat treffata. Tänä vuonna olen käynyt treffeillä kolmesti, joista kahden kanssa kumpaakaan osapuolta ei kiinnostanut tavata uudestaan, kolmannen kanssa tapailin kuukauden kunnes hän ghostasi. Seksiä olen harrastanut vuoden sisään kahdesti.
En käy baareissa enkä ala käymäänkään, ei ole lapsia joten en juokse missään lapsitapahtumissa, ja työt teen etänä (eikä kuormasta edes kannattaisi alkaa syödä). Salilla käynyt vuosikymmeniä mutta ei siellä kukaan tule juttelemaan tai edes tervehdi, saatika jossain kävelylenkillä, museossa tai kaupassa. Eli missä te saman ikäiset niitä uusia miehiä oikein bongaatte?
Ei ne mulla ainakaan toimi. Tosiaan lähes kaikki katoavat ennen treffejä, pahimmat tekevät oharit, ja en tosiaankaan tykkää vain mistään malliastronauteista. Tämä on pahentunut todella paljon siitä mitä se oli noin 8 vuotta sitten kun viimeksi olin sinkku; silloinkin ehkä kolmannes livisti ennen sovittuja treffejä, nyt tämä on vähintään 90%.
Ihan hirveää ajanhukkaa swaippailla ja chattailla ja yrittää olla kiinnostunut toisesta ja suunnitella aikaa treffeille, kun ne lähes aina peruuntuvat viime hetkellä. Samalla joutuu sietämään tökeröitä ja joskus pelottaviakin viestejä, suoria seksiehdotuksia, selviä valheita, epäkohteliasta negaajia jne jne. Ei todellakaan ole helppoa ja vaikuttaa lähinnä mahdottomalta. Ja olen normaalipainoinen, naisellinen, pitkät hiukset, nätti ikäisekseni, osaan jutella, todella usein miehet sanovat hauskaksi, olen lapseton, koulutettu, työssäkäyvä yms että en usko ainakaan ikäluokkani huonoimmistoa olevan.
Ikävä kuulla. Mun täytyy sanoa, että mulla yhdetkään treffit ei ole peruuntuneet koskaan. Aloin miettiä mistä se voisi johtua ja ehkä siitä, että mä oon aina kirjoitellut miesten kanssa aika pitkään ennen tapaamista. Ei siis mitään moi mitä kuuluu, mitäpä tässä -chattailua, vaan pitkiä sähköpostiviestejä joissa kerrotaan elämästä ja toiveista jne. Kovin monihan ei sellaista jaksa, mut se on jo yksi tekijä mikä erottelee jyviä akanoista. Toisekseen siinä kirjoitellessa jo tutustuu, eikä kumpikaan halua tehdä ohareita kun on jo aika paljon panostanut jo ennen treffejä.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin myös tietää missä muut niitä miehiä bongaatte ja missä päin asutte jos miehiä on jonoksi? Helsingin seudulla on ainakin ihan mahdotonta kun kaikki keski-ikäiset eronneet "hyvät" miehet viedään käsistä. Eikä täällä kukaan juttele vieraille kadulla, kaupassa tai salilla tai jos juttelee niin on spesiaalitapaus.
Eivät ne miehetkään sellaisia ole, että ensimmäinen kiinnostunut nainen saa heidät, vaan kyllä miehetkin usein etsivät itselleen mieluisaa ja sopivaa kumppania. Minä ainakin olen tavannut miehiä ihan vain työn parista ja kollegoiden joukosta, ja Helsingissä asun minäkin. He ovat usein olleet eron jälkeen sinkkuna joskus pitemmänkin aikaa. Kyllä miehetkin voivat ihastua ja kiinnostua jostain naisesta, eli eivät hekään ketä tahansa halua - kyllä heitä sen vuoksi voi olla sinkkuna, vaikka heille olisi kuinka paljon kysyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mun täytyy sanoa, että mulla yhdetkään treffit ei ole peruuntuneet koskaan. Aloin miettiä mistä se voisi johtua ja ehkä siitä, että mä oon aina kirjoitellut miesten kanssa aika pitkään ennen tapaamista. Ei siis mitään moi mitä kuuluu, mitäpä tässä -chattailua, vaan pitkiä sähköpostiviestejä joissa kerrotaan elämästä ja toiveista jne. "
Voi kyllä minäkin, sen jälkeen kun on pari kertaa erehtynyt treffeille miehen kanssa joka käyttäytyi tosi pelottavasti, olen todella tarkka kenen kanssa edes sovin treffit. Ja SILTI he vain häviävät tai peruvat viime hetkellä, ihan sama kuinka innoissaan he ovat vaikuttaneet olevan, tai onko puhuttu etukäteen pitkäänkin esim puhelimessa tai videopuheluissa. En yksinkertaisesti löydä mitään sääntöä millä nämä saisi karsittua pois, ja se karsiminen itsessään vie aivan hitosti aikaa ja energiaa kun samalla kohtaa niin paljon kakkaa. Karkeasti arvioituna yksien treffien toteutuminen vaatii satojen tuntien työtä, eikä se vain ole sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta jotkut vanhat ruttuset mummot. Hyi.
Eipä pelkoa että olisivat sinustakaan kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä niitä miehiä sitten löytää? Olen 44, sinkkuna reilun vuoden, eikä mulla ole mitään kosijajonoa oven takana. Deittisovelluksissa saan tykkäyksiä, mutta 95% häipyy ennen kuin uskaltavat treffata. Tänä vuonna olen käynyt treffeillä kolmesti, joista kahden kanssa kumpaakaan osapuolta ei kiinnostanut tavata uudestaan, kolmannen kanssa tapailin kuukauden kunnes hän ghostasi. Seksiä olen harrastanut vuoden sisään kahdesti.
En käy baareissa enkä ala käymäänkään, ei ole lapsia joten en juokse missään lapsitapahtumissa, ja työt teen etänä (eikä kuormasta edes kannattaisi alkaa syödä). Salilla käynyt vuosikymmeniä mutta ei siellä kukaan tule juttelemaan tai edes tervehdi, saatika jossain kävelylenkillä, museossa tai kaupassa. Eli missä te saman ikäiset niitä uusia miehiä oikein bongaatte?
Haluaisin myös tietää mis
Ap:lla tuntuu riittävän miehiä joka hetkeen. Eli ilmeisesti hän kuuluu näihin palstan naisiin, joita lähestytään jokaisella kauppareissulla ja miehiä on häiriöksi asti arkitilanteissa. Ihan suomalaisia kaikenikäisiä ja näköisiä miehiä. Näitä naisia pyörii tällä palstalla paljon, jotka eivät saa elää elämäänsä yhtään rauhassa edes keski-iässä.
Kyllä minäkin syyllistyn välillä trollaukseen, pakko myöntää. Itse aloitin 52 vuotiaana miehenä suhteen 45 vuotiaaseen naiseen, ja nainen on mitä parhain tuossa iässä. Aikuinen suhtaantuminen elämään ja parisuhteeseen. Jalat maassa eikä päät ole pilvissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä niitä miehiä sitten löytää? Olen 44, sinkkuna reilun vuoden, eikä mulla ole mitään kosijajonoa oven takana. Deittisovelluksissa saan tykkäyksiä, mutta 95% häipyy ennen kuin uskaltavat treffata. Tänä vuonna olen käynyt treffeillä kolmesti, joista kahden kanssa kumpaakaan osapuolta ei kiinnostanut tavata uudestaan, kolmannen kanssa tapailin kuukauden kunnes hän ghostasi. Seksiä olen harrastanut vuoden sisään kahdesti.
En käy baareissa enkä ala käymäänkään, ei ole lapsia joten en juokse missään lapsitapahtumissa, ja työt teen etänä (eikä kuormasta edes kannattaisi alkaa syödä). Salilla käynyt vuosikymmeniä mutta ei siellä kukaan tule juttelemaan tai edes tervehdi, saatika jossain kävelylenkillä, museossa tai kaupassa. Eli missä te saman ikäiset niitä uusia miehiä oikein bongaatte?
Jos olet kerran noin hyvännäköinen, niin mitä edes teet Tinderissä? Mene ulos ja odota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana nainen voi hyvinkin saada miehiä parisuhteeseen, mutta ei enää 50-vuotiaana.
No ei pidä paikkaansa. Tiedän useita 50+ ikäisiä jotka ovat löytäneet uuden parisuhteen. Johan mä kerroin jo aloituksessa isoisästäni. Luulitko hänen menneen naimisiin jonkun paljon nuoremman kanssa? No ei kun aloitti 70+ ikäisenä parisuhteen kolme vuotta nuoremman naisen kanssa ja olivat kumpikin yli 80v. kun menivät naimisiin.
Ei se iästä ole kiinni saako parisuhdetta vai ei.
N43
Ei se ole iästä kiinni mutta persoonallisuudesta kyllä.
Nuorena sietää helposti ihan uskomattomia tyyppejä kun ei ymmärrä itseään, moni ei saa hyvää parisuhdemallia kotoaan valitettavasti. Toki ikäkään ei tuota automaattisesti korjaa mutta paine seurustella ja jopa muuttaa yhteen on ainakin aiemmin ollut iso 20-30vuotiaana. Tottakai kaikki kokemukset periaatteessa opettavat jotain, ikävä kyllä sekään ei ole tavatonta että kompastuu aina samoihin ansoihin kumppaninvalinnassa.
Sitten on varmaan ne Hannu ja Hanna Hanhet jotka eivät joudu kokemaan mitään kovin ikävää. Juuri siksi saattavat olla aidosti iloisia ja hurmaavia kun eivät ole tulleet rumasti kohdelluiksi. Kyllä sosiaaliluokilla ja koulutustasolla on merkitystä siihen, mitä kumppanin kanssa voi jakaa. Toisaalta tunneyhteyttä ei korvaa mikään ulkoinen meriitti. Se että toisen seurassa tuntuu hyvältä eikä kuitenkaan ole pakko mitään. Vanhempana on paineita tuossa vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana nainen voi hyvinkin saada miehiä parisuhteeseen, mutta ei enää 50-vuotiaana.
BUAH ! Ite oon melkein 50v. ja kyllä tuntuisin kelpaavan oikein hyvin. Ottaa aivoon se toljotus vaikka kaupassa. Luulevat vissiin , että olen nuorempi.
Mun äitilläkin on vientiä ja se on sentään 72v.
Katsovat vain huolissaan että kupsahdatko siihen paikkaan nostaessasi housuvaippapakettia hyllystä.
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan löydä. Miehet kuvittelevat tämän ikäisen olevan rouvashenkilö eikä kukaan koskaan missään tilanteessa lähesty.
Kai lähestyt itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mun täytyy sanoa, että mulla yhdetkään treffit ei ole peruuntuneet koskaan. Aloin miettiä mistä se voisi johtua ja ehkä siitä, että mä oon aina kirjoitellut miesten kanssa aika pitkään ennen tapaamista. Ei siis mitään moi mitä kuuluu, mitäpä tässä -chattailua, vaan pitkiä sähköpostiviestejä joissa kerrotaan elämästä ja toiveista jne. "
Voi kyllä minäkin, sen jälkeen kun on pari kertaa erehtynyt treffeille miehen kanssa joka käyttäytyi tosi pelottavasti, olen todella tarkka kenen kanssa edes sovin treffit. Ja SILTI he vain häviävät tai peruvat viime hetkellä, ihan sama kuinka innoissaan he ovat vaikuttaneet olevan, tai onko puhuttu etukäteen pitkäänkin esim puhelimessa tai videopuheluissa. En yksinkertaisesti löydä mitään sääntöä millä nämä saisi karsittua pois, ja se karsiminen itsessään vie aivan hitosti aikaa ja energiaa kun samalla kohtaa niin paljon kakkaa. Karkeasti arvioituna yksien treffien toteutu
Ja kun poistut nettideittipalveluista, niin kaiken tuon satojen tuntien turhan työn voi unohtaa. Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla tuntuu riittävän miehiä joka hetkeen. Eli ilmeisesti hän kuuluu näihin palstan naisiin, joita lähestytään jokaisella kauppareissulla ja miehiä on häiriöksi asti arkitilanteissa. Ihan suomalaisia kaikenikäisiä ja näköisiä miehiä. Näitä naisia pyörii tällä palstalla paljon, jotka eivät saa elää elämäänsä yhtään rauhassa edes keski-iässä.
Eikö sinusta ole mitään välimuotoja tuon ja täydellisen ikisinkkuuden välillä? Siihen, että löytää miehen, ei edes tarvitse olla erityisen suosittu. Kaikenlaiset naiset pariutuvat, vähän kaiken ikäisinä.
Löytyy ehdokkaita. Minulla on lapset aikuisia. Ja paras elämäntilanne suhteelle, mutta en etsi ketään.
En ole kiinnostunut mistään 20-30v miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistä niitä miehiä sitten löytää? Olen 44, sinkkuna reilun vuoden, eikä mulla ole mitään kosijajonoa oven takana. Deittisovelluksissa saan tykkäyksiä, mutta 95% häipyy ennen kuin uskaltavat treffata. Tänä vuonna olen käynyt treffeillä kolmesti, joista kahden kanssa kumpaakaan osapuolta ei kiinnostanut tavata uudestaan, kolmannen kanssa tapailin kuukauden kunnes hän ghostasi. Seksiä olen harrastanut vuoden sisään kahdesti.
En käy baareissa enkä ala käymäänkään, ei ole lapsia joten en juokse missään lapsitapahtumissa, ja työt teen etänä (eikä kuormasta edes kannattaisi alkaa syödä). Salilla käynyt vuosikymmeniä mutta ei siellä kukaan tule juttelemaan tai edes tervehdi, saatika jossain kävelylenkillä, museossa tai kaupassa. Eli missä te saman ikäiset niitä uusia miehiä oikein bongaatte?
Missä mä kirjoitin, että miehiä on joka hetkeen ja mua lähestytään kokoa ajan? En kyllä yhtään missään. Kirjoitin, että kiinnostuneita on kyllä eikä pelkän seksin perään olijoita. Sä nyt tässä lapsellisesti aloit liioittelemaan.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla tuntuu riittävän miehiä joka hetkeen. Eli ilmeisesti hän kuuluu näihin palstan naisiin, joita lähestytään jokaisella kauppareissulla ja miehiä on häiriöksi asti arkitilanteissa. Ihan suomalaisia kaikenikäisiä ja näköisiä miehiä. Näitä naisia pyörii tällä palstalla paljon, jotka eivät saa elää elämäänsä yhtään rauhassa edes keski-iässä.
Eikö sinusta ole mitään välimuotoja tuon ja täydellisen ikisinkkuuden välillä? Siihen, että löytää miehen, ei edes tarvitse olla erityisen suosittu. Kaikenlaiset naiset pariutuvat, vähän kaiken ikäisinä.
Täällä eräs joka oli harvinaisen epäsuosittu koko ikänsä. Nelikymppisenä sitten löytyi yksi mies, jonka suosiossa olen edelleen. En tiedä mitä olisi auttanut olla useampien suosiossa, päinvastoin se olisi voinut johtaa siihen että nyt olisi joku muu kumppani eikä häntä jonka haluan.
Yksi siis riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ihminen ei etsi hupiaan toisten ihmisten kiusaamisesta ja loukkaamisesta. Niin se vaan on."
Ei vaan niin toivoisit sen olevan. Valitettava todellisuus kuitenkin on, että monikin ihminen nauttii toisten kiusaamisesta. Sopivissa olosuhteissa melkein jokainen. Jonkinlainen sadismi kuuluu ihan ihmisen ja muidenkin eläinten perusluonteeseen.
-Eri
Näytä minulle onnellinen ihminen joka nauttii toisten kiusaamisesta niin vannon ettei tarvi kovin syvältä kaivaa kun jo osoittautuu ettei hän kovin onnellinen olekaan. Totta, että moni nauttii kiusaamisesta, koska monella on ongelmia ja paha olo. Näkee tästäkin palstasta.
Olen eri, mutta anonyymillä nettipalstalla trollailu ei todellakaan ole kiusaamista. Kiusaamisella on aina kohde, ja täältä se puuttuu, kun ei kukaan tiedä kenen viesteihin on kommentoimassa. Jos joku kokee tulevansa kiusatuksi av:lla, se on täysin oma moka ja oma valinta. Kukaan ei pakota roikkumaan täällä.
Alue: Aihe vapaa
Mä ainakin olen mielummin yksin kuin huolin ketä tahansa. En mä halua olla yhdessä ihmisen kanssa joka ei mua kiinnosta ja viehätä.
N43