Auttakaa kuolinpesän asioiden hoitamisessa perunkirjoituksen jälkeen, mitä pitää tehdä?
Nyt on perukirja tehty ja tilaisuus pidetty, kirja on toimitettu vainajan pankkiin ja odotetaan sieltä yhteydenottoa. Vainajalla oli monta tiliä pankissa X ja yksi pankissa Y. Lisäksi hänellä oli oma osakeyhtiö (erittäin pieni ja viime vuosina tuottamaton) joka pitäisi lopettaa. Myös hänen kerrostaloasuntonsa pitäisi myydä. Mutta en löydä mistään kattavia ohjeita mitä kaikkea tässä pitää ottaa huomioon. Pitääkö joku nimetä pesänhoitajaksi? Ja miten lopulta perinnönjako tapahtuu, joku jakopaperi siitä pitää ilmeisesti tehdä, voiko sen tehdä pankissa? Asunnonvälittäjä on buukattu ja valtakirjat yhden osakkaan puolesta on tehty, jotta tämä osakas saa tehdä myyntitoimeksiannon. Mutta mitä mun pitää tehdä noille tileille ja mahdollisille laskuille, jotka kuolinpesälle tulee? Ilmeisesti pankki haluaa valtakirjat, että saan noita juttuja hoitaa (muut osakkaat haluavat että mä hoidan) mutta mitä sen jälkeen: tuleeko tilit mun verkkopankkiin omien tilien rinnalle näkyviin? Ja mitä kaikkea tässä pitää nyt huomioida? Jatkuvat asuntolainanlyhennykset pienentävät "perinnön" arvoa eli mehän tullaan maksamaan enemmän perintöveroa kuin mitä oikeasti saadaan, jos nyt ikinä tuota asuntoa saadaan myytyä.
Ahdistaa ihan hirveästi tämä, kun tuntuu että verottaja ja kaikki on koko ajan vahtimassa että menee oikein ja en edes tiedä, mitä pitää ottaa huomioon nyt ja tulevina kuukausina. Kämppä on tyhjennetty eli mitään irtainta ei enää ole.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Kuolinpesä ei saa verkkopankkitunnuksia, koska se ei ole henkilö. Vain henkilölle voidaan antaa tunnukset.
Esim. Osuuspankissa olevalta vainajan tililtä voi maksaa kuolinpesään kuuluvia laskuja siten, että lähettää niitä netin kautta kirjautumalla omilla tunnuksilla. Kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen tämä ei enää onnistu. Perunkirjoituksen jälkeen laskut on toimitettava muuta kautta pankkiin, esim. viemällä ne tiskille.
Kuolinpesän tiliä hoitavalle henkilölle annetaan tilinkäyttöoikeus. Silloin hän voi käyttää tiliä omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Eihän nykyään enää ole konttoreita, joissa voi asioita hoitaa.
Miksi ihmeessä valtio tai joku muu taho ei tee tietopakettia tuossa tilanteessa oleville ihmisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
37 jatkaa vielä. Ainoa mieleeni tuleva selitys lesken (kuolinpesän osakkaan lesken, ei vainajan) allekirjoituksen vaatimiselle on se, että lesken ja osakkaan välillä ei ole toimitettu ositusta. Pankki haluaa nyt ylivarmistaa, että ei tule mitään sellaista tilannetta, jossa leskellä olisi sananvaltaa kuolinpesän raha-asioihin myöhemmin toimitettavan osituksen takia. Tämä tuntuu kuitenkin tarpeettomalta varmistelulta, koska jos kuolinpesän osakas on kuollut ennen vainajaa, niin ei hänen leskensä ole osituksessa saamassa tasinkoa myöhemmin syntyneen vainajan perinnöstä. Tilanne olisi eri, jos vainaja olisi kuollut ennen kuolinpesän osakasta.
Ja puhun yllä nyt kuolinpesän osakkaasta, vaikka hän ei oikeasti olekaan kuolinpesän osakas, jos hän on kuollut ennen vainajaa, vaan tosiaan hänen lapsensa ovat kuolinpesän osakkaita.
Eli homma vaikuttaa nyt pankin tarpeettomalta varmistelulta.
<
Pitäisi saada osoitettua turhiksi vaatimalla se asetus, jonka perusteella niitä vaaditaan. Jos eivät perustu lakiin, turha suotta kiusata asiakkaita turhilla vaatimuksilla ja jemmata rahoja pankin tilillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolinpesässs on osakkaana kuolinpesä, niin silloin täytyy tästäkin kuolinpesästä saada kaikki samat paperit, koska niiden perusteella selvitetään, kuka elävä edustaa tätä kuolinpesä-osakasta. Selkenikö?
Mutta jos olen ymmärtänyt kommentoimani kirjoittajan viestit oikein, niin tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaana ei ole kuolinpesä. Eli ymmärtääkseni ensin on kuollut henkilö A, joka olisi ollut myöhemmin kuolleen henkilön B kuolinpesän osakas, jos olisi ollut elossa vielä B:n kuollessa. Mutta koska A kuoli ennen B:tä, niin B:n kuolinpesän osakkaita ovat A:n sijaan hänen lapsensa. Ei A:n kuolinpesä ole mitenkään osakkaana B:n kuolinpesässä, jos kuolinjärjestys oli niin kuin olen ymmärtänyt.
Jostain syystä pankki kuitenkin vaatii nyt B:n kuoleman jälkeen asioita selvitettäessä myös A:n perukirjan liitteineen ja A:n lesken allekirjoituksia valt
Jos papereita on vaikea hankkia, kannattaa varata pankkiin aika ja ottaa Perintökaari tulostettuna mukaan. Sen voi käydä yhtä yksityiskohtaisesti läpi kuin tuossa tekstissä, eli ei kuolleen perillisen sijaan tule hänen leskensä vaan hänen perunkirjassa mainitut perilliset.
Silkkaa kiusantekoa ja hidastamista turhien papereitten vaatiminen on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä valtio tai joku muu taho ei tee tietopakettia tuossa tilanteessa oleville ihmisille?
Olen hoitanut syyskuussa kuolleen omaiseni raha-asioita. Hänellä oli tilejä kahdessa eri pankissa. Molemmista tuli opasvihkonen kuolinpesän raha-asioiden hoitamisesta. Myös hautaustoimistosta sain esitteen, jossa oli muistilista hoidettavista asioista. Kaikki nämä sain tilaamatta ja pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolinpesä ei saa verkkopankkitunnuksia, koska se ei ole henkilö. Vain henkilölle voidaan antaa tunnukset.
Esim. Osuuspankissa olevalta vainajan tililtä voi maksaa kuolinpesään kuuluvia laskuja siten, että lähettää niitä netin kautta kirjautumalla omilla tunnuksilla. Kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen tämä ei enää onnistu. Perunkirjoituksen jälkeen laskut on toimitettava muuta kautta pankkiin, esim. viemällä ne tiskille.
Kuolinpesän tiliä hoitavalle henkilölle annetaan tilinkäyttöoikeus. Silloin hän voi käyttää tiliä omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Eihän nykyään enää ole konttoreita, joissa voi asioita hoitaa.
Juuri olen itse hoitanut Osuuspankin kanssa omaiseni kuolinpesän asioita. Minulla on tili Nordeassa. ENNEN peruskirjan tekemistä pystyin kirjautumaan netissä OP:n sivulle paikkaan, josta kykenin lähettämään laskuja. Sivulla lukee ohje, että perunkirjoituksen jälkeen EI voi enää lähettää sähköisesti mitään laskuja.
Sain sitten laskun hautakivestä ja oikeusavusta. Minun piti mennä viemään laskut pankkiin, koska niitä ei enää siis voinut netissä lähettää. Kun vein ne, minulta tarkistettiin tietysti henkilöllisyys, se että olen kuolinpesän osakas sekä valtakirjat, että voin nämä laskut laittaa maksuun.
Eipä muuten ole prosentteja tai murto-osia kellään osakkaalla ennen perinnönjakoa. Jakamattoman kuolinpesän yhteisomistus on jaotonta, eli kaikesta kp varallisuudesta ihan kaikki kuuluu kaikille osakkaille yhteisesti. Esimerkiksi hehtaarinkin.maata kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että keskenään sopimalla jokainen kp osakas voi käyttää sitä hehtaaria maata vaikka yksi kasvattamalla aarin perunaa, toinen 2,5 aaria lanttuja, ja kolmas loput alasta punajuuria. Sopimalla myös voi kaataa kp maalta puuta yhteisesti myyntiin tai polttopuiksi, mutta yksikään puu ei ole kenenkään yhden omistama, vaan se yksikin kuuluu jokaiselle, ennenkuin sovitaan kuinka tuotto jaetaan. Matti ja Maija voivat sopia, mitä tahansa tuosta yhdestäkin puusta. Että vaikkapa Maija saa siitä tehtyjä halkoja omaan tarpeeseensa vähemmän kuin Matti saa, joka käytti voimiaan ja aikaa puun kaatamiseen ja pilkkomiseen. Ja se kolmas vaikkapa Minna, saa saatavansa tämän puun osalta joko muilta heti, tai vasta perinnönjaossa hyvityksenä.
Jakamaton kuolinpesä siis on sellainen.missä asioista sovitaan, koska kaikki kuuluu kaikille, eli kaikki on kaikkien omaa.
Tästä.
https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kuolinpesan-asiat/
https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema?gad_source=1&gclid=EAIaIQo…
https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/vainajan-omaisuus/kuolinpe…
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/kuolinpesa-pankki-ja-vakuutus…
https://www.s-pankki.fi/fi/elamantilanteet/kuolinpesa/
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/sinun-elamasi/perheeni-arki/pank…
https://dvv.fi/kuolema-ja-perunkirjoitus
https://www.minilex.fi/a/kuolinpes%C3%A4n-hoito
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/kuolinpesan-veroa…
Kyllä kaikki laskut pitää olla perukirjassa. Myös esim. varaus hautakivelle, vaikka se hankitaan vasta ensi vuonna. Perukirjassa on hyvä olla asunnon todellinen myyntihinta, koska perintövero on pienempi kuin myyntivoittovero. Toisaalta turha maksa ylimääräistä veroa, jos arvo jää pienemmäksi.
Pankkiin kannattaa toimittaa valtakirja ja lopettaa kaikki muut tilit paitsi yksi, jolta maksetaan kuolinpesän kulut asunnosta ym. siihen saakka, että kuolinpesä jaetaan ja lopetetaan.