Auttakaa kuolinpesän asioiden hoitamisessa perunkirjoituksen jälkeen, mitä pitää tehdä?

Kuolinpesä ei saa verkkopankkitunnuksia, koska se ei ole henkilö. Vain henkilölle voidaan antaa tunnukset. 

Esim. Osuuspankissa olevalta vainajan tililtä voi maksaa kuolinpesään kuuluvia laskuja siten, että lähettää niitä netin kautta kirjautumalla omilla tunnuksilla. Kuitenkin perunkirjoituksen jälkeen tämä ei enää onnistu. Perunkirjoituksen jälkeen laskut on toimitettava muuta kautta pankkiin, esim. viemällä ne tiskille. 

Perunkirjoituksen jälkeen varat ovat kuolinpesän - tarvitsee valtakirjat.

Ennen perunkirjoitusta voi maksaa selkeästi vainajalle kuuluvat vainajalle osoitetut laskut ja hautajaiskulut, vainajan nimellä.  Hautausluvan tai kuolintodistuksen esittämällä.  Tosin pankkien järjestelmä saa tiedon heti väestörekisteristä.  Kortit lakkaavat, tunnusluvut lakkaavat, käyttöoikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä, ai että ei tarvitse valtakirjoja?

Juuri eilen kävin itse perunkirjoituksen jälkeisiä laskuja viemässä taas pankkiin. Pankkivirkailija kysyi ensimmäiseksi valtakirjat ja otti niistä kopiot, samoin tietysti perunkirjasta. 

Ennen perunkirjoitusta ei tarvita valtakirjoja, jos kysymys on selvästi vainajan nimellä tulleista vainajan elinaikana syntyneistä laskuista tai hautaukseen tai perukirjoitukseen liittyvistä kuluista. Olen juuri 1-2 kuukautta sitten maksanut useita vainajan laskuja vainajan tililtä ilman ensimmäistäkään valtakirjaa. Perunkirjoituksen jälkeen tilanne muuttuu.

Varmistan vain yhden seikan: aloittaja mainitsi aloituksessa, että perukirja on toimitettu pankkiin. Kai te olette toimittaneet sen myös verottajalle?

Vainajan pankkitileistä kannattaa jättää voimaan se, jolle mahdollinen veronpalautus tulee.

Vierailija kirjoitti:

37 jatkaa vielä. Ainoa mieleeni tuleva selitys lesken (kuolinpesän osakkaan lesken, ei vainajan) allekirjoituksen vaatimiselle on se, että lesken ja osakkaan välillä ei ole toimitettu ositusta. Pankki haluaa nyt ylivarmistaa, että ei tule mitään sellaista tilannetta, jossa leskellä olisi sananvaltaa kuolinpesän raha-asioihin myöhemmin toimitettavan osituksen takia. Tämä tuntuu kuitenkin tarpeettomalta varmistelulta, koska jos kuolinpesän osakas on kuollut ennen vainajaa, niin ei hänen leskensä ole osituksessa saamassa tasinkoa myöhemmin syntyneen vainajan perinnöstä. Tilanne olisi eri, jos vainaja olisi kuollut ennen kuolinpesän osakasta.

Ja puhun yllä nyt kuolinpesän osakkaasta, vaikka hän ei oikeasti olekaan kuolinpesän osakas, jos hän on kuollut ennen vainajaa, vaan tosiaan hänen lapsensa ovat kuolinpesän osakkaita.

Eli homma vaikuttaa nyt pankin tarpeettomalta varmistelulta.

Selkeä vastaus, kiitos siitä

Pankki vaati myös tämän jo aiemmin kuolleen osakkaan perukirjan kaikkine liitteineen. Sitäkään en ymmärrä, sillä täydellinen sukuselvitys hänestä 15 vuodesta kuolemaan saakka meni pankille nyt kuolleen henkilön perukirjoituksen mukana. No miten noihin "turhiin" dokumentti vaatimuksiin voi sitten vastata, miten ne saa kumottua tai osoitettua turhiksi?

Pankin kanssa joutui miehenikin tappelemaan isänsä kuoleman jälkeen, vaikka oli ainoa perillinen. Anoppi oli kuollut 16 vuotta aiemmin, mutta sen jälkeen tehdyt perunkirjoituspaperit olivat hukkuneet ja pankki vaati uutta sukuselvitystä anopista ennen kuin luovutti miehelleni hänen perintönsä. Onneksi apen perunkirjoituksen tehnyt lakimies teki sitten tämän anopin uuden sukuselvityksen, vaikka laintuntijana hän oli sitä mieltä, ettei sellaista tässä tarvittu. Mutta pankit tässä maassa hallitsevat kaikkea rahavaltaa, ovat siis lain yläpuolella. Se tuli totisesti selväksi. 

Vierailija kirjoitti:

 

Pankki vaati myös tämän jo aiemmin kuolleen osakkaan perukirjan kaikkine liitteineen. Sitäkään en ymmärrä, sillä täydellinen sukuselvitys hänestä 15 vuodesta kuolemaan saakka meni pankille nyt kuolleen henkilön perukirjoituksen mukana. No miten noihin "turhiin" dokumentti vaatimuksiin voi sitten vastata, miten ne saa kumottua tai osoitettua turhiksi?

Yleensä helpoimmalla pääsee, kun hankkii ja toimittaa pankin vaatimat dokumentit silloinkin, kun ne eivät olisi oikeasti välttämättömiä. Esimerkiksi vuonna 1994 tai sen jälkeen kuolleen vainajan perukirjan liitteineen saa helposti verottajalta. Tosin se maksaa muutaman kympin. Toki voitte pyytää pankilta perusteluja siihen, miksi sen vaatima dokumentti tarvitaan ja sitten selittää, miksi perustelut eivät teidän tapauksessanne päde, mutta todennäköisesti tähän selvittelyyn ja väittelyyn pankin kanssa kuluu kuukausikaupalla. Joten ryhtyisin siihen vain siinä tapauksessa, että pankin vaatimien asiakirjojen saaminen on oikeasti todella vaikeaa.

37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

37 jatkaa vielä. Ainoa mieleeni tuleva selitys lesken (kuolinpesän osakkaan lesken, ei vainajan) allekirjoituksen vaatimiselle on se, että lesken ja osakkaan välillä ei ole toimitettu ositusta. Pankki haluaa nyt ylivarmistaa, että ei tule mitään sellaista tilannetta, jossa leskellä olisi sananvaltaa kuolinpesän raha-asioihin myöhemmin toimitettavan osituksen takia. Tämä tuntuu kuitenkin tarpeettomalta varmistelulta, koska jos kuolinpesän osakas on kuollut ennen vainajaa, niin ei hänen leskensä ole osituksessa saamassa tasinkoa myöhemmin syntyneen vainajan perinnöstä. Tilanne olisi eri, jos vainaja olisi kuollut ennen kuolinpesän osakasta.

Ja puhun yllä nyt kuolinpesän osakkaasta, vaikka hän ei oikeasti olekaan kuolinpesän osakas, jos hän on kuollut ennen vainajaa, vaan tosiaan hänen lapsensa ovat kuolinpesän osakkaita.

Eli homma vaikuttaa nyt pankin tarpeettomalta varmistelulta.

<

Jos kuolinpesässs on osakkaana kuolinpesä, niin silloin täytyy tästäkin kuolinpesästä saada kaikki samat paperit, koska niiden perusteella selvitetään, kuka elävä edustaa tätä kuolinpesä-osakasta. Selkenikö? 

No eipä selvinnyt, kun kuolinpesän osakkaana olen minä ja edesmenneen veljeni pojat. Perukirjassa on siis  osakkaina 3 henkilöä. 

 

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässs on osakkaana kuolinpesä, niin silloin täytyy tästäkin kuolinpesästä saada kaikki samat paperit, koska niiden perusteella selvitetään, kuka elävä edustaa tätä kuolinpesä-osakasta. Selkenikö? 

Mutta jos olen ymmärtänyt kommentoimani kirjoittajan viestit oikein, niin tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaana ei ole kuolinpesä. Eli ymmärtääkseni ensin on kuollut henkilö A, joka olisi ollut myöhemmin kuolleen henkilön B kuolinpesän osakas, jos olisi ollut elossa vielä B:n kuollessa. Mutta koska A kuoli ennen B:tä, niin B:n kuolinpesän osakkaita ovat A:n sijaan hänen lapsensa. Ei A:n kuolinpesä ole mitenkään osakkaana B:n kuolinpesässä, jos kuolinjärjestys oli niin kuin olen ymmärtänyt.

Jostain syystä pankki kuitenkin vaatii nyt B:n kuoleman jälkeen asioita selvitettäessä myös A:n perukirjan liitteineen ja A:n lesken allekirjoituksia valtakirjoihin. En keksi tähän muuta syytä kuin sen, että pankki varmuuden vuoksi pyytää kaikkia mahdollisia papereita, vaikka niitä ei oikeasti tarvittaisi. Kun pyydetään varmuuden vuoksi kaikkea mahdollista, ei tapahdu virhettä siinäkään tapauksessa, että asioita pankissa hoitava henkilö olisi epäpätevä eikä kunnolla ymmärtäisi, mitä kaikkea oikeasti tarvitaan.

37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässs on osakkaana kuolinpesä, niin silloin täytyy tästäkin kuolinpesästä saada kaikki samat paperit, koska niiden perusteella selvitetään, kuka elävä edustaa tätä kuolinpesä-osakasta. Selkenikö? 

Mutta jos olen ymmärtänyt kommentoimani kirjoittajan viestit oikein, niin tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaana ei ole kuolinpesä. Eli ymmärtääkseni ensin on kuollut henkilö A, joka olisi ollut myöhemmin kuolleen henkilön B kuolinpesän osakas, jos olisi ollut elossa vielä B:n kuollessa. Mutta koska A kuoli ennen B:tä, niin B:n kuolinpesän osakkaita ovat A:n sijaan hänen lapsensa. Ei A:n kuolinpesä ole mitenkään osakkaana B:n kuolinpesässä, jos kuolinjärjestys oli niin kuin olen ymmärtänyt.

Jostain syystä pankki kuitenkin vaatii nyt B:n kuoleman jälkeen asioita selvitettäessä myös A:n perukirjan liitteineen ja A:n lesken allekirjoituksia valt

Asia on juuri näin ja jotenkin pitäisi saada nuo tarpeettomat vaatimukset kumottua.

Kommentoin kyllä asiaa Osuuspankille mutta ei taida maallikon kommentit aiheuttaa mitään vaikutusta.

Jos ei perukirjassa mainittu, kuka hoitaa kuolinpesän asioita, niin luultavasti tarvitset valtakirjan muilta kuolinpesän osakkailta. Tarvitaan ehkä ulkopuolinen pesänselvittäjä. Perunkirjoituksen jälkeen tehdään perinnönjakosopimus. Sitä ennen yksissä tuumin lopetatte yrityksen ja myytte asunnon, ellei joku osakas halua asuntoa. Perinnönjakosopimuksen jälkeen jaetaan perintö. Sisäinen huutokauppa on hyvä arvostusten mittari. Huutokauppapöytäkirjaa ei tarvitse näyttää verottajalle. Verotus menee perukirjan mukaan. Tuo yritys nyt vähän sotkee asioita.

Vastaisen varalle: jos on tuollainem sotkuinen pesä ja melko vähäinen perintö tulossa, kannattaa kieltäytyä perinnöstä. Ei tarvitse hoitaa mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesässs on osakkaana kuolinpesä, niin silloin täytyy tästäkin kuolinpesästä saada kaikki samat paperit, koska niiden perusteella selvitetään, kuka elävä edustaa tätä kuolinpesä-osakasta. Selkenikö? 

Mutta jos olen ymmärtänyt kommentoimani kirjoittajan viestit oikein, niin tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaana ei ole kuolinpesä. Eli ymmärtääkseni ensin on kuollut henkilö A, joka olisi ollut myöhemmin kuolleen henkilön B kuolinpesän osakas, jos olisi ollut elossa vielä B:n kuollessa. Mutta koska A kuoli ennen B:tä, niin B:n kuolinpesän osakkaita ovat A:n sijaan hänen lapsensa. Ei A:n kuolinpesä ole mitenkään osakkaana B:n kuolinpesässä, jos kuolinjärjestys oli niin kuin olen ymmärtänyt.

 

Asia on juuri näin ja jotenkin pitäisi saada nuo tarpeettomat vaatimukset kumottua.

Todennäköisesti asiaa on Osuuspankin puolesta hoitamassa joku pankkitoimihenkilö, jolla ei ole juristin koulutusta ja joka ei ole tarpeeksi pätevä kuolinpesien kaikkien kiemuroiden selvittämiseen. Siksi hänelle on vain annettu lista, jossa on kaikki mahdolliset paperit, joita joissain erikoistilanteissa voidaan tarvita (esim. jos vainajan lapsi on kuollut, tarvitaan myös myös lapsen perukirja - vaikka oikeasti se tarvittaisiin vain silloin, jos vainaja on kuollut ennen lasta). Näin tähän asiaan epäpätevä pankkitoimihenkilö ei jätä vahingossakaan pyytämättä jotain sellaista, jota oikeasti tarvittaisiin. Jos samassa konttorissa on töissä juristi (voi olla nimikkeellä pankkinotaari), niin asioihin voi ehkä saada apua jättämällä soittopyynnön tälle juristille ja selvittämällä asian hänen kanssaan. Hänellä pitäisi oikeasti olla pätevyys nähdä, että jotain paperia ei juuri sinun tapauksessasi tarvita. Lisäksi konttorin muut työntekijät uskovat tätä juristia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös sama prosessi menossa, perukirja tehty ja toimitettu Osuuspankkiin. Myös kaikkien kuolinpesän osakkaiden (3) yksilöidyt valtakirjat pankkiasioiden hoitamiseksi on toimitettu. Nyt Osuuspankki vaatii vielä valtakirjaa kuolinpesän ulkopuoliselta henkilöltä, jotta pankkiasioita voi hoitaa. Siis henkilöltä joka ei ole kuolinpesän osakas. Onkohan tämä nyt ihan oikein?

Kuka tämä ulkopuolinen henkilö on, vainajan leskikö? Millä perusteella hän ei ole kuolinpesän osakas?

Vainajan leski on osakas niin kauan kunnes jako on tehty

Vierailija kirjoitti:

Vastaisen varalle: jos on tuollainem sotkuinen pesä ja melko vähäinen perintö tulossa, kannattaa kieltäytyä perinnöstä. Ei tarvitse hoitaa mitään. 

Eihän se vaikuta mitään. Asiat on hoidettava, ei niitä pakoon pääse. Mutta se, että kuka ne kuolinpesän asiat hoitaa on sitten kokonaan eri juttu. Perinnöstä kieltäytyminen tarkoittaa sitä, että ei ole mukana perinnönjaossa. Ei tule perintöä, ei tule veroja, ei tule riitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös sama prosessi menossa, perukirja tehty ja toimitettu Osuuspankkiin. Myös kaikkien kuolinpesän osakkaiden (3) yksilöidyt valtakirjat pankkiasioiden hoitamiseksi on toimitettu. Nyt Osuuspankki vaatii vielä valtakirjaa kuolinpesän ulkopuoliselta henkilöltä, jotta pankkiasioita voi hoitaa. Siis henkilöltä joka ei ole kuolinpesän osakas. Onkohan tämä nyt ihan oikein?

Kuka tämä ulkopuolinen henkilö on, vainajan leskikö? Millä perusteella hän ei ole kuolinpesän osakas?

Vainajan leski on osakas niin kauan kunnes jako on tehty

Ei, vaan niin pitkään, että ositus on tehty. Ositus ja perinnönjako ovat eri asioita. Mutta tässä kommentoidussa tapauksessa selvisi myöhemmissä viesteissä, että kysymyksessä ei ollut vainajan, vaan vainajan aikaisemmin kuolleen lapsen leski. Hänen ei pitäisi olla millään perusteella kuolinpesän osakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä, ai että ei tarvitse valtakirjoja?

Juuri eilen kävin itse perunkirjoituksen jälkeisiä laskuja viemässä taas pankkiin. Pankkivirkailija kysyi ensimmäiseksi valtakirjat ja otti niistä kopiot, samoin tietysti perunkirjasta. 

Ennen perunkirjoitusta ei tarvita valtakirjoja, jos kysymys on selvästi vainajan nimellä tulleista vainajan elinaikana syntyneistä laskuista tai hautaukseen tai perukirjoitukseen liittyvistä kuluista. Olen juuri 1-2 kuukautta sitten maksanut useita vainajan laskuja vainajan tililtä ilman ensimmäistäkään valtakirjaa. Perunkirjoituksen jälkeen tilanne muuttuu.

Tottahan nyt tämä on tiedossa, mutta edellinen kirjoittaja kirjoitti mielestäni, että perunkirjoituksen jälkeen ei tarvita valtakirjoja. Kyllä tarvitaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä, ai että ei tarvitse valtakirjoja?

Juuri eilen kävin itse perunkirjoituksen jälkeisiä laskuja viemässä taas pankkiin. Pankkivirkailija kysyi ensimmäiseksi valtakirjat ja otti niistä kopiot, samoin tietysti perunkirjasta. 

Ennen perunkirjoitusta ei tarvita valtakirjoja, jos kysymys on selvästi vainajan nimellä tulleista vainajan elinaikana syntyneistä laskuista tai hautaukseen tai perukirjoitukseen liittyvistä kuluista. Olen juuri 1-2 kuukautta sitten maksanut useita vainajan laskuja vainajan tililtä ilman ensimmäistäkään valtakirjaa. Perunkirjoituksen jälkeen tilanne muuttuu.

 

 

Tottahan nyt tämä on tiedossa, mutta edellinen kirjoittaja kirjoitti mielestäni, että perunkirjoituksen jälkeen ei tarvita valtakirjoja. Kyllä tarvitaan!

Tässä keskustelu on polveillut niin moneen suuntaan, että on vaikea olla varma, mitä kukin on alunperin tarkoittanut. Mutta minusta vastaus "ei tarvitse" oli alunperin vastaus kysymykseen: "Pitääkö kaikki laskut edelleen liittää perukirjaan jotenkin täydentämällä?"