Auttakaa kuolinpesän asioiden hoitamisessa perunkirjoituksen jälkeen, mitä pitää tehdä?

Maksoin hautajaiset omalta tililtä. Nyt toimitin laskun OP pankkiin ja pyysin heitä laittamaan hautaislaskun summa tililleni.  Ei käy, pitää olla valtakirja kaikilta pesän osakkailta.  Yksi osakkaista on katkera kun sai vasta kuoleman jälkeen tietää että oli adoptiolapsi: nyt ei ole tavoitettavissa.  Kenen velvollisuus on ilmoittaa lapselle/aikuiselle että isäsi ei ole biologinen isäsi.  Menin tämän kertomaan, koska luulin että aikuinen mies sen tietää, kaikki sukulaisetkin sen tiesi. Ja kyllä se tietysti selvisi asiakirjoista; oli syntynyt avioliiton ulkopuolella ja oli ollut eri sukunimi vauvana.

Pitääkö perukirja toimittaa siis nyt heti ennen myyntiä jo sinne taloyhtiöön, jossa vainajalla oli se asunto?

Ja tosiaan ihan vaan nettipankissa on noi laskut toimitettu kuten yllä jo joku kuvasi. Ei vaatinut mn valtakirjaa. 

Perukirjaan on merkitty todella yläkanttiin asunnon arvo, emme tule näillä markkinoilla saamaan sitä vaikka myytäisiin sitä vaikka kaksi vuotta (siihen ei ole varaa). Saamme siis parhaassakin tapauksessa 10-20% perukirjaan merkittyä arvoa vähemmän. Eli mites sitten, kun verottaja muistaa perintöverolaskulla eikä kämppää ole vielä saatu myytyä, niin saako sitten veronpalautuksena vai millä tavoin liikaa maksetut perintöverot? Ja miten verottaja osaa huomioida perukirjaan merkityn ennakkoperinnön yhden osakkaan kohdalta, laskeeko sen mukaan sitten? 

Vierailija kirjoitti:

Verottaja ohjeistaa toimittamaan 

Kun jakokirja on tehty, toimita siitä kopio Verohallintoon. Tarvitsemme saman kuolinpesän perinnönjakokirjasta vain yhden kopion.

Jakoa ei tarvitse tehdä perukirjan osuuksilla eikä arvoilla. 

Mutta tarvitset jakokirjan jos haet lainhuutoa omistukseesi siirtyvästä omaisuudesta  tai rekisteröit sen muuten nimiisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verottaja ohjeistaa toimittamaan 

Kun jakokirja on tehty, toimita siitä kopio Verohallintoon. Tarvitsemme saman kuolinpesän perinnönjakokirjasta vain yhden kopion.

Jakoa ei tarvitse tehdä perukirjan osuuksilla eikä arvoilla. 

Joo, mutta verottaja ei käytä jakokirjaa muuhun kuin siihen, että se sen perusteella lakkauttaa kuolinpesän. Poikkeuksena on tilanne, jossa jakokirja toimitetaan verottajalle ennen kuin se on tehnyt perintöveropäätöksen perukirjan perusteella. Vain siinä tapauksessa perintövero määrätään jakokirjan eikä perukirjan perusteella.

Tietysti sillä on merkitystä jos jako on muuttanut laskennallista perintöveroa, verottajalla on näistä sivutolkulla selostusta ja esimerkkejä. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko tässä mennä joku tosi lahjakkaasti persiilleen ihan vaan tietämättömyyttä? Siis tietenkään mitään väärinkäyttöjä ei tehdä mutta että osataan ottaa kaikki koukerot huomioon.

Laskut (vainajan ja hautajaiset yms) on aiemmin maksanut toinen osakas eikä siihen ole tarvinnut valtakirjaa mutta nyt perukirjan valmistumisen jälkeen täytyy olla. Pitääkö kaikki laskut edelleen liittää perukirjaan jotenkin täydentämällä? 

Laskut maksetaan kuolinpesän varoista, mikä käytännössä tarkoittaa että perinnön määrä pienenee. Verot kuitenkin maksetaan perukirjan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö perukirja toimittaa siis nyt heti ennen myyntiä jo sinne taloyhtiöön, jossa vainajalla oli se asunto?

Ja tosiaan ihan vaan nettipankissa on noi laskut toimitettu kuten yllä jo joku kuvasi. Ei vaatinut mn valtakirjaa. 

Perukirjaan on merkitty todella yläkanttiin asunnon arvo, emme tule näillä markkinoilla saamaan sitä vaikka myytäisiin sitä vaikka kaksi vuotta (siihen ei ole varaa). Saamme siis parhaassakin tapauksessa 10-20% perukirjaan merkittyä arvoa vähemmän. Eli mites sitten, kun verottaja muistaa perintöverolaskulla eikä kämppää ole vielä saatu myytyä, niin saako sitten veronpalautuksena vai millä tavoin liikaa maksetut perintöverot? Ja miten verottaja osaa huomioida perukirjaan merkityn ennakkoperinnön yhden osakkaan kohdalta, laskeeko sen mukaan sitten? 

Kyllä kai se on hyvä toimittaa välivaiheessakin koska sitten ostaja vie kyllä kauppakirjan sinne ja myyjänä on kuolinpesä.  Tosin kuolinpesän myymän asunnon kauppakirjan liitteenä on perukirja.

Kauppakirjasta ilmenee kaikki myyjät eli aaunnon omistajat.   As oyn rekisterissähän ei niitä ilman perukirjaa olisi.

Jos myytte asunnon paljon halvemmalla mitä perukirjaan merkittiin, voit hakea perintöveroon muutosta jälkikäteen.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö perukirja toimittaa siis nyt heti ennen myyntiä jo sinne taloyhtiöön, jossa vainajalla oli se asunto?

Ja tosiaan ihan vaan nettipankissa on noi laskut toimitettu kuten yllä jo joku kuvasi. Ei vaatinut mn valtakirjaa. 

Perukirjaan on merkitty todella yläkanttiin asunnon arvo, emme tule näillä markkinoilla saamaan sitä vaikka myytäisiin sitä vaikka kaksi vuotta (siihen ei ole varaa). Saamme siis parhaassakin tapauksessa 10-20% perukirjaan merkittyä arvoa vähemmän. Eli mites sitten, kun verottaja muistaa perintöverolaskulla eikä kämppää ole vielä saatu myytyä, niin saako sitten veronpalautuksena vai millä tavoin liikaa maksetut perintöverot? Ja miten verottaja osaa huomioida perukirjaan merkityn ennakkoperinnön yhden osakkaan kohdalta, laskeeko sen mukaan sitten? 

Tässä on kerrottu kattavasti ja verottajalta voi kysyä ihan oman tilanteen mukaista.

"Jos perinnönjakosopimuksessa käytetyn arvon ja perukirjaan merkityn arvon ero johtuu esimerkiksi omaisuuden aidosta arvonmuutoksesta kuoleman ja perinnönjaon välillä, perintöverotus toimitetaan perukirjaan merkittyjen arvojen mukaisesti."

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48536/ositus_j…

Verotus lasketaan siis vainajan kuolinhetken arvoilla ja sen vuoksi siitä ollaan aina varpaillaan perukirjaa laadittaessa että ei vaan jäisi yläkanttiin siihen varsinaiseen jakoarvoon nähden tai se ennakointi nyt riippuu mitä siinä on aikomus tehdä jaon kanssa. 

Pesänjakaja on vainajan lapsi tai jos siitä tulee epäselvyyksiä niin käräjäoikeus päättää pesänjakajan jos muuten siitä ei pääse sopuun. Me tehtiin niin kun äitini kuoli että minä olen pesänjakaja ja hoidin siis kaikki asiat ja oikeusapitoimistosta pyysin apua ja se maksoi jotain 130 euroa ja ne teki luettelon äitini omaisuudesta ja muut paperit mitä tarvii pankissa että minulla oikeus sitten äitini tileihin. Äitini laskut maksettiin äitini varoista ja hautajaiset maksoimme veljen kanssa puoliksi.

Äidillä ei ollut velkaa, muutamia laskuja oli ja muuten meni kaikki oikein hyvin. Oikeusapitoimistossa sain sitten viralliset paperit jolla perintö jaettiin ja se meidän äidillä on kaksi lasta minä ja isoveljeni. Äidillä oli kolme tiliä osuuspankissa. Menimme papereiden kanssa pankkiin ja siirsimme kahdesta tilistä vara yhdelle tilille ja kaksi tiliä lopetettiin. Sitten siirsimme äidin tililtä varat minun ja veljeni tileille. Äitini talo myytiin koska se oli liian iso ja rahat siitä talosta jaettiin 50/50. Joskus vuoden päästä äitimme viimeinenkin tili lopetettiin.

Oikeusaputoimisto siis teki perukirjankin meillä kun sitä pyydettiin. Ei siinä ollut ongelmaa. Jostain kirkkovirastosta piti kans kuolintodistus hakea pankille.

Vierailija kirjoitti:

Voiko tässä mennä joku tosi lahjakkaasti persiilleen ihan vaan tietämättömyyttä? Siis tietenkään mitään väärinkäyttöjä ei tehdä mutta että osataan ottaa kaikki koukerot huomioon.

Laskut (vainajan ja hautajaiset yms) on aiemmin maksanut toinen osakas eikä siihen ole tarvinnut valtakirjaa mutta nyt perukirjan valmistumisen jälkeen täytyy olla. Pitääkö kaikki laskut edelleen liittää perukirjaan jotenkin täydentämällä? 

Riippuu ihan mitä laskuja ne ovat. Jos on jotain sellaista, mikä on vainajan lasku ajalta ennen kuolemaa ja se olisi kuulunut mainita perunkirjoituksessa, niin silloin voi jotain täydentämistä tehdä. Mutta jos ne on laskuja esimerkiksi kuoleman jälkeisistä asuntolainan maksuista ja asuntoon liittyvistä kuluista, niin ne kuuluvat kuolinpesälle eikä niitä lisäillä. Laskut ja muu kirjanpito kannattaa kuitenkin pitää tallessa.

Se enee persilleenn siinä vaiheessa kun joku tulea ahneeksi ja alkaa vaatia rahaa eli perintöä vaikka ei ole siihen oikeutettu.  Silloin muutkaan perilliset ei saa rahaa vaan mennään ooikeuteen ja siellä riidellään kenellä on oikeus perintöän. Siinä menee rahaa helposti 50 tonnia asianajajiin ja kuluihin.

Meillä myös sama prosessi menossa, perukirja tehty ja toimitettu Osuuspankkiin. Myös kaikkien kuolinpesän osakkaiden (3) yksilöidyt valtakirjat pankkiasioiden hoitamiseksi on toimitettu. Nyt Osuuspankki vaatii vielä valtakirjaa kuolinpesän ulkopuoliselta henkilöltä, jotta pankkiasioita voi hoitaa. Siis henkilöltä joka ei ole kuolinpesän osakas. Onkohan tämä nyt ihan oikein?

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös sama prosessi menossa, perukirja tehty ja toimitettu Osuuspankkiin. Myös kaikkien kuolinpesän osakkaiden (3) yksilöidyt valtakirjat pankkiasioiden hoitamiseksi on toimitettu. Nyt Osuuspankki vaatii vielä valtakirjaa kuolinpesän ulkopuoliselta henkilöltä, jotta pankkiasioita voi hoitaa. Siis henkilöltä joka ei ole kuolinpesän osakas. Onkohan tämä nyt ihan oikein?

Kuka tämä ulkopuolinen henkilö on, vainajan leskikö? Millä perusteella hän ei ole kuolinpesän osakas?

Hän on aiemmin kuolleen osakkaan leski. Tämän jo aiemmin kuolleen osakkaan sijaan osakkaina ovat hänen kaksi poikaansa. 

Vielä, että ei ole mitään testamentteja  lakitoimisto teki perukirjan eikä ko. aiemmin kuolleen osakkaan leskeä siinä myöskään mainita?

Vierailija kirjoitti:

Hän on aiemmin kuolleen osakkaan leski. Tämän jo aiemmin kuolleen osakkaan sijaan osakkaina ovat hänen kaksi poikaansa. 

Jos nuo pojat ovat täysi-ikäisiä, niin on kieltämättä vaikea ymmärtää, miksi pankki vaatii heidän leskivanhempansa allekirjoitusta valtakirjaan. Eikö pankki perustele sitä mitenkään?

Tosin hankkimalla ko. henkilön allekirjoituksen (jos häntä ei ole vaikea tavoittaa) pääsette todennäköisesti helpommin ja nopeammim eteenpäin kuin rupeamalla tappelemaan asiasta pankin kanssa.

37 jatkaa vielä. Ainoa mieleeni tuleva selitys lesken (kuolinpesän osakkaan lesken, ei vainajan) allekirjoituksen vaatimiselle on se, että lesken ja osakkaan välillä ei ole toimitettu ositusta. Pankki haluaa nyt ylivarmistaa, että ei tule mitään sellaista tilannetta, jossa leskellä olisi sananvaltaa kuolinpesän raha-asioihin myöhemmin toimitettavan osituksen takia. Tämä tuntuu kuitenkin tarpeettomalta varmistelulta, koska jos kuolinpesän osakas on kuollut ennen vainajaa, niin ei hänen leskensä ole osituksessa saamassa tasinkoa myöhemmin syntyneen vainajan perinnöstä. Tilanne olisi eri, jos vainaja olisi kuollut ennen kuolinpesän osakasta.

Ja puhun yllä nyt kuolinpesän osakkaasta, vaikka hän ei oikeasti olekaan kuolinpesän osakas, jos hän on kuollut ennen vainajaa, vaan tosiaan hänen lapsensa ovat kuolinpesän osakkaita.

Eli homma vaikuttaa nyt pankin tarpeettomalta varmistelulta.

Vierailija kirjoitti:

Pesänjakaja on vainajan lapsi tai jos siitä tulee epäselvyyksiä niin käräjäoikeus päättää pesänjakajan jos muuten siitä ei pääse sopuun. Me tehtiin niin kun äitini kuoli että minä olen pesänjakaja ja hoidin siis kaikki asiat ja oikeusapitoimistosta pyysin apua ja se maksoi jotain 130 euroa ja ne teki luettelon äitini omaisuudesta ja muut paperit mitä tarvii pankissa että minulla oikeus sitten äitini tileihin. Äitini laskut maksettiin äitini varoista ja hautajaiset maksoimme veljen kanssa puoliksi.

Äidillä ei ollut velkaa, muutamia laskuja oli ja muuten meni kaikki oikein hyvin. Oikeusapitoimistossa sain sitten viralliset paperit jolla perintö jaettiin ja se meidän äidillä on kaksi lasta minä ja isoveljeni. Äidillä oli kolme tiliä osuuspankissa. Menimme papereiden kanssa pankkiin ja siirsimme kahdesta tilistä vara yhdelle tilille ja kaksi tiliä lopetettiin. Sitten siirsimme äidin tililtä varat minun ja veljeni tileille. Äitini talo my

         Olit pesänhoitaja.   Et pesänjakaja.

          Pesänjakaja on oikeudellinen termi ja tehtävässä toimii määrätty  

         lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tässä mennä joku tosi lahjakkaasti persiilleen ihan vaan tietämättömyyttä? Siis tietenkään mitään väärinkäyttöjä ei tehdä mutta että osataan ottaa kaikki koukerot huomioon.

Laskut (vainajan ja hautajaiset yms) on aiemmin maksanut toinen osakas eikä siihen ole tarvinnut valtakirjaa mutta nyt perukirjan valmistumisen jälkeen täytyy olla. Pitääkö kaikki laskut edelleen liittää perukirjaan jotenkin täydentämällä? 

 

Ei tarvitse, perukirja on nyt se joka on lähetetty verottajalle ja pankkiin ja sillä selvä, sen tarkoitus on kertoa tilanne mikä silloin oli. Nyt teillä on vaan jakamaton kuolinpesä, ja te keskenänne päätätte mitä teette kuolinpesän rahoilla ja tavaralla, ja te itse sen jaatte keskenänne. Jokainen laittaa sitten omaan veroilmoitukseensa paljonko on saanut ettei verottajan tarvitse perään kysellä. Kuolinpesän voi pitä

Mitä ihmettä, ai että ei tarvitse valtakirjoja?

Juuri eilen kävin itse perunkirjoituksen jälkeisiä laskuja viemässä taas pankkiin. Pankkivirkailija kysyi ensimmäiseksi valtakirjat ja otti niistä kopiot, samoin tietysti perunkirjasta.