Kuinka monta ystävää teillä on?
Ykköseltä tulevan ohjelman mukaan 150 ystävää on sopiva määrä. Minulla on ehkä 4 ystävää ja muutamia kavereita.
Kommentit (33)
kenelläkään ei ole sataaviittäkymmentä oikeaa ystävää..
Siinä kaiken maailman puolitututkin laskettiin ystäviksi. Määritelmä oli tyyliin, että kuinka monen ihmisen asioista voi pysyä jossain määrin kärryillä. Varmaan siis kaikki työkaverit jne. pitäisi laskea mukaan.
Ei sovi kauhean hyvin suomalaiseen kulttuuriin ja ystävyyden käsitteeseen Suomessa tuo tutkimus. Eiköhän useimmilla (aikuisilla) ole juuri se n. 5 ystävää.
Vähän eri läheisyysasteilla noin kymmenen ystävää
Neljä ystävää. Sellaisia joiden kanssa voin olla vaikka päivittäin yhteydessä tai sitten parin vuoden välein yhteydessä ja aina se on yhtä helppoa ja heille voi uskoa mitä vain, ilman että pitäisi miettiä mitä toinen ajattelee
Minulla on myös todella suuri kaveripiiri, mutta selkeästi erotan nämä ystävät siitä .
3 ystävää plus siskoni, joka on myös rakkain ystäväni. Kavereita on parisenkymmentä. Ja sitten muita tuttuja on toista sataa. 150 ystävää olisi oikeasti ihan järjetön määrä, jos pitäisin jokaiseeen heistä yhteyttä samalla tavalla kuin pidän ystäviini. Mulla ei olisi aikaa käydä töissä enkä koskaan voisi edes nukkua, koska kaikki mun aikani menisi ystäviini.
Aika monta, sanoisin noin kymmenen. Tuttuja/kavereita vielä lisäksi. Mielestäni se on paljon, kun miettii ettei kaikilla ole yhtäkään ystävää. Koen silti aika paljon yksinäisyyttä, mutta luulen sen johtuvan jostakin sellaisesta asiasta, mitä toinen ihminen ei voi täyttää. Eli tunne yksinäisyydestä ei poistuisi, vaikka minulla olisi sen 150 ystävää.
Ei yhtään oikeaa ystävää, paitsi lemmikki. Tuttuja on paljon, face-kavereita tavanomainen määrä, joitakin kavereita eri elämänalueilta. Kavereista muutama on sellaisia, jotka voisi olla ystäviäkin, mutta kun on tutustuttu vasta aikuisiällä, niin se kaveruus ei oikein syvene käytännön tasolla ystävyydeksi. Entiset ystävät ovat kaikki osoittautuneet epälojaaleiksi, joten en enää pidä heitä ystävinä, vaikka joku ehkä luuleekin vielä olevansa. Parempi ilman ystäviä kuin epäluotettavien kanssa.
Yksi oikea ystävä. En nyt laskenut tähän perheenjäseniä.
Mutta yksi hyvä ystävä on parempi kuin kymmenen feikkiä jotka vain hyväksikäyttää.
Ei yhtään oikeaa, facebookissakin säälittävän vähän.
Ei yhtään varsinaista ystävää. Äitini oli paras ystäväni, mutta hän on jo kuollut. Kivoja työkavereita minulla on, mutta ei ketään sellaista jonka kanssa voisin käydä vaikka kahvilla, kävelyllä tai harrastamassa jotain.
Tätini on yhä elossa ja asuu lähellä, häntä näen silloin tällöin. Hän on kuitenkin aika pidättyväinen ja haluton keskustelemaan, joten en oikein häntä osaa pitää ystävänä. Lähinnä se hänen tapaaminen on sellainen velvollisuus, kun hänkin on ihan yksin.
Muutama tuttu on, mutta ei yhtään ystävää. Puoliso ja aikuistuvat lapset on, joiden kanssa vapaa- aikani vietän.
Ei yhtään.