Kokemuksia samojedinkoirista?
Perheessämme on aina ollut koiria, palveluskoirista seurakoiriin, koiran pitäminen ja kouluttaminen eivät ole meille ongelma. Seuraavan rodun valitseminen vain tuottaa ongelmia, kun mahdollisuuksia on niin paljon.
En siis tarvitse asiantuntevaa kyselyäsi perheestämme ja henkilökohtaista arvioitasi siitä, että sopisiko juuri samojedi meille vai ei. Sen sijaan olen superkiinnostunut kuulemaan millaisia kokemuksia juuri sinulla on sammareista.
Kaikki mahdollinen kiinnostaa, erityisesti luonne ja käyttäytyminen arjessa.
Kommentit (26)
Älä ota koiraa ollenkaan, niin elämä on paljon helpompaa, kodin sisäilma raikkaampaa, eikä tarvi kulkea lenkillä kakkapussin kanssa. Naapuritkin tykkää, kun ei kuulu räksytystä.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiraa ollenkaan, niin elämä on paljon helpompaa, kodin sisäilma raikkaampaa, eikä tarvi kulkea lenkillä kakkapussin kanssa. Naapuritkin tykkää, kun ei kuulu räksytystä.
Koira kuuluu kouluttaa. Ja kun sen tekee kunnolla, ei koira hauku, ei tee tarpeitaan sisälle, ellei ole sairas, ei tuhoa paikkoja, ei ulise eroahdistustaan jne. Sosiaalistaminen muihin koiriin ja ihmisiin on äärimmäisen tärkeää!
Koira ei myöskään haise, kun sen turkki harjataan roskista ja liasta ja pestään n. kerran vuodessa. Alapään voi haalealla vedellä suihkutella, jos on pitkäkarvainen ja pissat tarttuu niihin karvoihin, uroksilla usein näin. Alapäätä, siis anaalirauhasia, kannattaa pitää silmällä, kuten myös ulosteen rakennetta ja yleiskuntoa. Eläinlääkärille vuositarkastukseen ja rokotukset kuntoon.
Hampaat harjataan tai annetaan jotain sopivaa pureskeltavaa hammaskiveä vastaan. Ei haise suukaan.
Kakkojen kerääminen ei ole mikään ongelma koiranomistajalle. Ja metsistä ei edes tarvitse keräillä, kunhan ei luontopoluille anna kakata.
Koira on paras ystävä, ja sen eteen on tehtävä töitä. Se on lohtu murheessa ja kiva kaveri kaikkeen harrastukseen ja turvanasi myös, kun liikut.
Sinulla on ikävät käsitykset tai kokemukset koirien pidosta, jos olet tosissasi tuota mieltä. Fiksu ei häiritse koirallaan muita, millään tavalla.
Meillä oli silloin ku olin lapsi. Kova haukkumaan, mutta valtavan kiltti. Tykkäsi olla ulkona mitä kurjempi lumipyry.
Samojedinkoirat ovat kovia haukkumaan ja puremaan. Minun samojedinkoirani puri minua käteen. Käteen tuli vaikea tulehdus ja nekroosi. Käteni jouduttiin amputoimaan.
Ei varsinaisesti seurakoira sisätiloihin. Käsittääkseni työkoira alunalkaen, eli rekikoira. Paljon aktivointia, liikuntaa ja ulkona oloa, sekä turkin harjausta. Koirankarvoja on joka paikka täynnä, kuten kaikkien turkkikoirien kohdalla. Tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiraa ollenkaan, niin elämä on paljon helpompaa, kodin sisäilma raikkaampaa, eikä tarvi kulkea lenkillä kakkapussin kanssa. Naapuritkin tykkää, kun ei kuulu räksytystä.
Koira kuuluu kouluttaa. Ja kun sen tekee kunnolla, ei koira hauku, ei tee tarpeitaan sisälle, ellei ole sairas, ei tuhoa paikkoja, ei ulise eroahdistustaan jne. Sosiaalistaminen muihin koiriin ja ihmisiin on äärimmäisen tärkeää!
Koira ei myöskään haise, kun sen turkki harjataan roskista ja liasta ja pestään n. kerran vuodessa. Alapään voi haalealla vedellä suihkutella, jos on pitkäkarvainen ja pissat tarttuu niihin karvoihin, uroksilla usein näin. Alapäätä, siis anaalirauhasia, kannattaa pitää silmällä, kuten myös ulosteen rakennetta ja yleiskuntoa. Eläinlääkärille vuositarkastukseen ja rokotukset kuntoon.
Hampaat harjataan tai annetaan jotain sopivaa pures
Edellä olevasta pitkästä litaniasta jo huomaakin, että elämä on tosiaan paljon helpompaa, kun ei ole koiraa. Käytän koiraan menevät rahat matkusteluun.
Erittäin kiva, lapselle ystävällinen, rauhallinen samojedi on meidän tuttavaperheessä. Se on kyllä tosi iso uros, eli tarvitsee tilaa. En ole kuullut sen juuri haukkuvan.
Kuumuvat sisällä ja kuolevat tylsyyteen yksin ulkona.
Ne on onnellisia ainoastaan lumimyrskyillä. Oletko valmis ulkoilmaan silloin kun niiden koirien luontainen olotila on parhaimmillaan?
Länsisiperianlaika vois olla hyvä rotu myös, nää on niin sosiaalisia koiria.
"Edellä olevan pitkän litanian" kirjoittaja ei voi kuin halveksia ylimielistä asennettasi. Suomessa on valtava määrä koiria, joista on paljon hyötyä ja iloa omistajilleen, sekä muillekin. Terapiakoiria, vartiointiin, huumekoiriksi jne.
Nauti sinä elämästäsi omalla tavallasi, muut omallaan. Ja koiran saa myös hoitolaan, kaverille hoitoon jne, jos haluaa itse reissaamaan.
Jokainen myös tietää ne omat rahavaransa, mitkä koiraan haluaa kuluttaa. Ja voihan sitä ajatella vaikka niinkin, että fiksumpaa on vaikka haistella sitä koiraa, kuin saastuttaa lentomatkoillaan maailmaa. Koira pitää myös monien mielenterveydestä ja liikunnan saannista huolta. Vanhuksen seurana mitä ihanin kaveri.
Miksi puutut muiden tekemisiin yleensä ollenkaan, jos asia ei sinua liikuta mitenkään? Vaikutat hyvin ivalliselta ja omahyväiseltä ihmiseltä, jolla on jotenkin kuitenkin loppujen lopuksi paha olo, eli mahtaako elämäsi niin ihanaa ollakaan, kuin annat olettaa? Onneksi et ole hankkinut koiraa, se kun olisi tuollaisen kanssa hyvin onneton.
Toivottavasti ei taas tullut liian pitkää litaniaa...
Ohis, koiria alkaa olla likaa ja joka paikassa. Koiralliset ei tajua, ettei ne ole kaikkien ihania pikkumussukoita. Joka päivä tulee joku koira episodi. Jos ei muuta, niin ne kakat ja pissat portin pielessä. Ja moni joita ei ole koulutettu.juuri yksi ihan kaheli tuttu otti koiran ja kannattaa vapaana kasvatusta. Ei jaksa kouluttaa ja iso koira rynnii sinne tänne ja kasvattaa itse itseään. Minä tiedän, että.hänen koira on vaarallinen. Moni ei tiedä ja minä en tiedä niistä, ,jousta joku muu tietää.
Maalle kyllä, kaupunkiin ei samojedia.
Meillä on ollut mun lapsuudessa. Todella touhukas kaveri, ulos elävän mieli, voitti yhdessä kisassa ensimmäisen palkinnonkin, muistaakseni joku vetokoirakisa. Sinnikäs ja vahva. Asuttiin silloin lapissa.
Kuusamossa oli meillä mökki, jossa mahdollisuus vetää pulkkaa ja liikkua luonnossa, se oli sille niiiin mieluisaa.
Kun palattiin kotiin kerrostaloon, oll aika allapäin. Ulkoiltiin toki paljon kaupungissakin. Ei muuten koskaan haukkunut mitään, ehkä sai niin paljon liikuntaa sitten, että siitä syystä rauhallisena ja tyytyväinen.
Jouduttiin luopumaan kuitenkin, ihan oikeasta syystä, mutta sai ihanan kodin meidän hyviltä ystäviltä ja kotiutui nopeasti isoon ok-taloon isoine pihoineen.
Ihanimpia ja kauneimpia koiria ikinä! Voin olla vähän puoleellinen, koska elämässäni on ollut viisi samojedia samassa taloudessa.
Sammari on kiltti ja rakastaa ihmisiä. Siperiassa sen hommina oli paimentaminen, reen vetäminen ja ihmisten lämpöpatterina oleminen öisin. Se on siis hyvin aktiivinen koira. Useimmat nukkuvat mielellään talvellakin ulkona, mutta koska ne kaipaavat seuraa, ne nukkuvat kyllä sisälläkin. Kerrostalokoiriksi niistä ei ole.
Samojedi on erittäin itsepäinen koira. Jotkut niistä voi kouluttaa tekemään kaikenlaista, mutta jollei sammaria huvita, se ei tottele. Tämä on myös yksi sen viehättävistä puolista.
Karvaa on joka puolella aina.
Ihania ovat, mutta vahvaluontoisia ja vapaudenkaipuisia, koulutus on siis tarpeen. Nauttivat erityisesti ulkoilusta varsinkin talvella. Älykkäitä, ovelia ja aktiivisia. Sopivat aktiiviseen ulkoilevaan perheeseen. Turkin harjaukseen kannattaa varautua, karvaa nimittäin lähtee runsaasti kerralla, silloin kun heillä on karvanlähtöaika.
Meille sattui tosi energinen ja kovapäinen tapaus. Liikuntaa tarvitsi vähintään 2 tuntia päivässä. Joskus näykki nilkkoja jne. yritti pomottaa. Itsepäisyyden takia oli vaikea kouluttaa, ei kuitenkaan mahdotonta. Iloinen, hilpeä koira. Jouduimme luopumaan siitä olosuhteiden pakosta.
Kovia haukkumaan kuulemma. Tosin itse en tunne yhtään, peukuta ylös jos on ja alas jos eivät ole.