Milloin iästäsi on erehdytty kunnolla?

Pitkään luultiin helposti lapseksi tai teiniksi. Myytiin lastenlippua jne. Ja ovelle ilmestyneet kaupustelijat kysyneet usein, onko vanhemmat kotona, vaikka ihan oma asunto on. Viimeisin on parin vuoden takaa, kun olin lasteni kanssa, he ovat alakoulussa. Kysyttiin onko aikuista paikalla. No, olen aika pieni kooltani, saattaa sitä joku vielä alkuun erehtyä. 

N39

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikuisiällä. Olin harjoittelussa ja nuori miestyöntekijä kiinnostui minusta. En edes tajunnut mitään, koska olisin voinut olla hänen äitinsä iän puolesta. Ajattelin, että hän on tuttavallinen persoona.

En unohda sitä ilmettä, kun hän kysyi ovatko lapseni jo koulussa. Vastasin että vanhempi lapsistani on töissä. Hänen flirttaileva hymy hyytyi sekunnissa ja muukin kiinnostus. :D

Menin 50-v. uuteen työpaikkaan, jossa 20 v. nuorempi mieskollega tiedusteli, onko minulla vielä päiväkotiin vietäviä lapsia. Esikoiseni oli tuolloin 27 ja kuopukseni 24. Oli hieman hämillään, kun kerroin lasteni iät. 🤣

Olin ystäväni kanssa ns iltaa istumassa ja eräs mies kuuli, että olen äitini kanssa iltaa viettämässä. Ystäväni on minua 3v vanhempi...

Menin alaikäisenä kunnalliseen hammaslääkäriin. Olisivat halunneet laskuttaa käynnistä, kun luulivat minua aikuiseksi. Olin kuitenkin ihan selvästi alaikäisen näköinen ja pukeuduin kuin teini, eli ei olisi pitänyt kuvitella aikuiseksi. 

Kaupan kassalla useinkin. Yli-innokkaat kassatädit siellä.

Minua on luultu isäni vaimoksi ja äitini siskoksi. Mihin olen todennut takaisin että kyllä ne voi sua kerran sutasta mutta niiden perunkirjoituksissa me ei istuta samaan pöytään.

Minua luullaan aina alaikäiseksi ja sitä äänekkäästi kailotetaan närkästyneenä kun oikea ikä selviää. Ilmeisesti nolottaa se edeltänyt lässyttäminen ja äidillinen/isällinen käytös, vaikka on itse nuorempi. Olen 33v.

Ovikello soi ja menin avaamaan oven. Siellä oli joku saman taloyhtiön asukas ( 3 taloa). Kysyi että onko sun vanhemmat kotona. Tuijotin suu auki kun ällistyin niin kovin. Olin silloin  n  36v ja meillä kaksi poikaa, 5v ja 11v.  No siinä se tyyppi sitten sai änkytettyä asiansa. Oli hieman outo olo.

Menin ottamaan elämäni ensimmäisen tatuoinnin synttärilahjana itselleni. Kerroin asiasta tatuoijalle,hän onnitteli kun ja kysyi paljon täytän. Kun vastasin että 40 niin meni hämmästyneen näköiseksi ja tokaisi että olisi veikannut kymmenen vuotta enemmän!

Loukkasi,vaikka stressi ja  univelka olikin saaneet naaman rupsahtamaan ja lisäksi minulla oli oli toppahousut ja nastakengät kun kävelin paikalle 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihanaa kun vielä joskus (harvoin) kysytään papereita viiniä ostaessa. Sisäisesti haluan uskoa että kysyjän mielestä näytän vielä 18-kesäisen hehkeältä.

Nuoremmat kollegat taasen luuli minua paljon vanhemmaksi verrattuna samana vuonna syntyneeseen toiseen kollegaamme. Kollegallani on semmoinen teinipojan pörrötukka, eloisa olemus ja hymyilee ja nauraa paljon, tuntee kaikki tiktokit ja uusimmat älylaitteet, siinä missä itse pukeudun tanttamekkoihin, harrastan neulomista, kotona remppaan perinnetaloa ja saatan intohimoisesti puhua asuntomarkkinoista ja jostain kuivista remppajutuista vanhempien kollegoiden kanssa. En yllättynyt mutt silti kirpaisi kuulla olevansa harjoittelijoiden mielestä vanha kääpä verrattuna samanikäiseen työkaveriin :D

t.N29

Olin tuon ikäisenä itse harjoittelijana ja vakkarit supisivat miten on voitu ottaa niin nuori töihin, eikö pitäisi olla vähintään täysi-ikäinen.

Oli sairaalassa potilaana ja samassa huoneessa oli nuori nainen jolla kävi paljon vieraita ja puhui usein puhelimessa. Kuulin kun hän jutteli huonetovereistaan ja sanoi että täällä on semmoinen samanikäinen  kuon hän. No siinä sitten aloin soittamaan kotiin ja sanoin että pitää herättää pojat kouluun. Se nuori tyttö katsoi ihmeissään ja kysyi että mitäh? Onko sulla LAPSIA? Kerroin että on , toinen jo yläasteella. No siinä ne taivastelivat sitten asiaa.   Ja näitä asioita sattui melko  usein, oli joskus tosi nolojakin tilanteita. No nyt olen jo vanha ja ryppyinen, ja onhan näitä juttuja hauska muistella, vieläkin naurattaa.

Uusi naapuri sanoi meille, että teillä ei vielä taida olla lapsia. Hieman hämmennyimme ja sanoimme, että lastenlapsia kyllä on ;). Sitä ei sanottu, että lapsenteko ei enää onnistu, kun vaihdevuodet kohta ohi. 

Vierailija kirjoitti:

Oli sairaalassa potilaana ja samassa huoneessa oli nuori nainen jolla kävi paljon vieraita ja puhui usein puhelimessa. Kuulin kun hän jutteli huonetovereistaan ja sanoi että täällä on semmoinen samanikäinen  kuon hän. No siinä sitten aloin soittamaan kotiin ja sanoin että pitää herättää pojat kouluun. Se nuori tyttö katsoi ihmeissään ja kysyi että mitäh? Onko sulla LAPSIA? Kerroin että on , toinen jo yläasteella. No siinä ne taivastelivat sitten asiaa.   Ja näitä asioita sattui melko  usein, oli joskus tosi nolojakin tilanteita. No nyt olen jo vanha ja ryppyinen, ja onhan näitä juttuja hauska muistella, vieläkin naurattaa.

Nuorellakin naisella voi olla jo teini-ikäiset lapset.

-ohis

Minua on luultu tyttäreni siskoksi ja tytär oli tuolloin ehkä 8v 

Olin silloin 39v

Olen 63. Miesystäväni kaveri luuliminua43-vuotiaaksi...

Olen 63. Miesystäväni kaveri luuli minua 43-vuotiaaksi...

Kun luultiin minua nuoremman mieheni lapseksi (urheillessa).

Yläkerran rouva väitti kivenkovaan etten ole vielä edes 50v.. Syytti että valehtelen.. Olen 60v.  Nuorena harmitti, alkossa kysyivät 30v papareita, aikuisena ei enää harmita, naurattaa välillä.. Ja on kyllä ihan aikuisen muodot aina olleet ettei siitä ole kiinni. 

Työkaveri luuli kymmenen vuotta nuoremmaksi,