Voiko rakastuneelle ehdottaa kaverisuhdetta?
Tilanne se, että törmäsin tinderissä ikäiseeni mieheen, joka asuu vieläpä melko lähellä. Erittäin mielenkiintoinen tyyppi, olemme treffailleet pari kuukautta. Käyneet elokuvissa, syömässä, lenkillä, teatterissa, ja varsinkin käyneet tosi hyviä keskusteluita. Mies on minuun hyvin ihastunut, sanoi kerran viinipäissään olevansa rakastunutkin. Vähän vierastan näin nopeaa tunteiden tunnustamista ja sitä että mies tuntuu lähestulkoon palvovan minua.
Tämän ja muutaman muun painavan syyn vuoksi (toinen liittyy arvoihin, minä esim. teen työtä jota hänen arvomaailmansa ei kestä, tyyliin toinen on vegaani ja toinen kasvattaa lihakarjaa, ja toinen haluaa lapsia, toinen ei) en näe meitä yhdessä. Miestä tämä arvoristiriita ei näytä haittaavan, ja kuulemma lasten hankkimattajääminenkään ei haittaisi, mutta olen itse melko varma että näistä tulisi isoja ongelmia tulevaisuudessa.
Ehdotin miehelle, että voisimmeko olla kavereita, ja siis ihan oikeasti kavereita, eikä vaan pehmeänä tekosyynä esitettynä. Olisin todella iloinen näin fiksusta uudesta ystävästä elämässäni.
Mies suostui tähän, mutta luulen että osaksi sen vuoksi, että toivoo meistä tulevan vielä joskus jotain. Vähän sinnepäin lipsauttikin "ehkä joskus sitten muutakin..."
Onko eettisesti väärin pitää "friendzonella" ihmistä, joka on rakastunut sinuun ja toivoo enemmän, jos olet itse 99% varma ettette ikinä ala pariskunnaksi?
Vai voinko ajatella niin, että minä hänelle olen melko selvästi kantani ilmaissut (ok, jätin prosentin mahdollisuuden, mistäs ikinä varmaksi tietää mitään elämässä) mutta että hän siis pitäköön huolen itsestään ja lopettakoon ystävyytemme, jos se käy hänelle vaikeaksi?
N37
Kommentit (85)
Sinähän roikotat epätoivoista. Ei ole oikein. Jos sua kuitenkin prosentin verran mies kiinnostaa, niin anna suhteelle mahdollisuus.
Eli minäkö olen vastuussa toisen tunteista? Vaikka olisin suoraan sanonut, että haluan vain ystävyyttä?
Aika paha paikka. Oikeasti pidän hänestä ja näkisin meissä loistavat kaverukset, mutta 99% varma olen siitä, ettei meidän suhde toimisi. Miettikää nyt itse, jos toinen hautaa lapsihaaveensa, tuloksena on karvasta katkeruutta. Eikä tämä ollut edes ainoa syy miksei meistä voisi tulla mitään.
Ap
Sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, että ei kannata. Mies suostuu tuohon siksi, koska ei pysty päästämään sinusta irti, ja elättelee toiveita muustakin. Jonkinlainen trauma ja läheisriippuvuus miehellä luultavasti on, jos tuollaiseen suostuu. Hän suostuu polkemaan omia tarpeitaan ja toiveitaan miellyttääkseen sinua. Minulla on ollut täysin sama tilanne, ja huonostihan se päättyi. Jälkiviisaana olisi pitänyt vaan katkaista suhde heti. Ei tule toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, että ei kannata. Mies suostuu tuohon siksi, koska ei pysty päästämään sinusta irti, ja elättelee toiveita muustakin. Jonkinlainen trauma ja läheisriippuvuus miehellä luultavasti on, jos tuollaiseen suostuu. Hän suostuu polkemaan omia tarpeitaan ja toiveitaan miellyttääkseen sinua. Minulla on ollut täysin sama tilanne, ja huonostihan se päättyi. Jälkiviisaana olisi pitänyt vaan katkaista suhde heti. Ei tule toimimaan.
Voitko kertoa tarkemmin, mitä tarkoitti konkreettisesti, kun "huonostihan se päättyi"?
Ap
Jos se toimisi, niin mikäs siinä. Harvemmin kukaan vaan on niin kypsä, että toimii.
Joskus suostuin tällaiseen kaveruuteen, kun toinen sitä halusi. Ei siitä mitään tullut. "Kaverini" alkoi kohdella minua kovin omistavasti ja kyttäsi menojani. Lopulta oli pakko viheltää peli poikki ja todeta, ettei meidän kannata olla missään tekemisissä.
Mä en ainakaan rupea olemaan friendzonella ja kun sanon tän ääneen niin naiset loukkaantuu koska enkö muka voi olla heidän kaveri. Ne miettiikin, että olen tällainen sika. 
En ymmärrä naisten logiikkaa. Saan kai minä valita omat ystäväni?
Ei tuo ole ystävyyttä. Siitä ei seuraa, kun pahaa mieltä kummallekin.
Sullakin on joku ongelma, jos jaat hyväntekeväisyyden nimissä kaveripaikkoja. Et ole reilu.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ainakaan rupea olemaan friendzonella ja kun sanon tän ääneen niin naiset loukkaantuu koska enkö muka voi olla heidän kaveri. Ne miettiikin, että olen tällainen sika.
En ymmärrä naisten logiikkaa. Saan kai minä valita omat ystäväni?
Mä en taas jaksa ymmärtää tätä, että jos löydetään niin hyvä tyyppi jota voisi ajatella parisuhteeseenkin, niin miksi ihmeessä ei pitäisi sellaista ihmistä sitten edes ystävänä, jos suhde ei onnistu? Jos on joku, jonka kanssa ajatusmaailma natsaa, ja on hauskaa yhdessä. Kuinka monella on liikaa ystäviä?
Tuntuu että ne jotka eivät kelpuuta naista itselleen ystäväksi, eivät näe naiselle muuta käyttöä kuin reiän...? Vähän kärjistetysti sanottu, mutta siltä tuntuu.
Ap
Tuo on väärin miestä kohtaan. Tuon "kaveruuden" vuoksi hän elättelee toiveita teistä kahdesta. Parempi pistää välit poikki ja antaa miehen toipua tunteistaan ja löytää arvoisensa naisen. Sä vain kidutat miestä tuollaisella "kaveruudella".
N44
Vierailija kirjoitti:
Sullakin on joku ongelma, jos jaat hyväntekeväisyyden nimissä kaveripaikkoja. Et ole reilu.
Ei, kun NIMENOMAAN haluaisin olla juuri tämän ihmisen ystävä. Mulla on muutama naispuoleinen hyvä ystävä, mutta tämä mies on sellainen, jonka ajatusmaailma mätsää omaani paremmin kuin jo olemassaolevien ystävieni ajatusmaailma. Hän on monissa asioissa kuin miespuoleinen minä.
Se että haluaisin miehen ystäväkseni, ei todellakaan siis olisi "hyväntekeväisyyttä", vaan todella haluaisin kaltaisensa ihmisen oikeaksi ystäväkseni. Uskoakseni meillä olisi paljon toisillemme annettavaa, muttei seksuaalisessa mielessä eikä pariskuntana.
Ap
Ei ketään friendzonata ilman taka-ajatuksia. Tarkoituksena on jättää yksi sulhaskandidaatti varalle, jos parempien kanssa ei juttu onnistuisikaan. Lisäksi rakastuneelta/ihastuneelta mieheltä on naisen hyvin helppo kusettaa erilaisia palveluksia (lähinnä taloudellisia), ts. Hyväksikäyttää. Maailmassa on ihan liikaa kaikenmaailman verenimijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullakin on joku ongelma, jos jaat hyväntekeväisyyden nimissä kaveripaikkoja. Et ole reilu.
Ei, kun NIMENOMAAN haluaisin olla juuri tämän ihmisen ystävä. Mulla on muutama naispuoleinen hyvä ystävä, mutta tämä mies on sellainen, jonka ajatusmaailma mätsää omaani paremmin kuin jo olemassaolevien ystävieni ajatusmaailma. Hän on monissa asioissa kuin miespuoleinen minä.
Se että haluaisin miehen ystäväkseni, ei todellakaan siis olisi "hyväntekeväisyyttä", vaan todella haluaisin kaltaisensa ihmisen oikeaksi ystäväkseni. Uskoakseni meillä olisi paljon toisillemme annettavaa, muttei seksuaalisessa mielessä eikä pariskuntana.
Ap
Toimit silti väärin.
Osa ihmisistä on vaarallisia ja sekoaa, jos rakastunu ja eroat. Ehkei silloin kaverina ole hyvä olla, se vaatii platonisuuden. Toinen vain odottaisi että muutat mielesi, ehkä vuosia, jos ei pääse käsittelemään erotunteita. Jos toinen on jotenkin normaali ja tasapainoinen, ehkä silloin jokin kaveruus ok.
Ei voi. Tuollaisessa tilanteessa on pakko vain katkaista välit lopullisesti ja unohtaa hänet elämästään.
Hankkiudu ajoissa eroon miehestä. Saattaa tulla hankaluuksia stalkkausesta ja jatkuvasta vainoamisesta myöhemmin..
Itse en edes pystyisi olla sun tilanteessa miehen kaveri. Eikö sun mieltä kalva ajatus siitä, että mies oikeasti haluaisi muutakin sun kanssa? En pystyisi heittäytymään aidosti ystävyyteen enkä olemaan täysin oma itseni enkä nauttimaan kunnolla ystävyydestä, kun tuo ajatus häiritsisi taustalla kuitenkin.
Minulle ihmissuhteet ovat joko tai, ja olen tehnyt tämän aina selväksi. Olen aina sanonut, etten halua pitää jatkossa yhteyttä, jos en ole ollut miehestä romanttisesti kiinnostunut, mutta hän olisi halunnut seurustella minun kanssani. Olen arvostanut tällaista miestä ihmisenä, mutta en halua pitää miehiä ystävinä, pitää yhteyttä ja jakaa henkilökohtaisia asioita.
En myöskään halua leikkiä kenenkään tunteilla enkä halua, että toisaalta joku mies yrittää myöhemmin tulla ystävyyden varjolla parisuhteeni väliin. En olisi itsekään halunnut jäädä sellaisen miehen kaveriksi, johon olisin itse ollut rakastunut, mutta joka olisi halunnut olla vain ystävä ja olisi alkanut seurustella vakavasti jonkun toisen kanssa. Tai että joku mieheeni syvästi rakastunut nainen olisi kaveruuden varjolla jäänyt kiinni mieheeni ja esim. soittelisi hänelle usein ja avautuisi huolistaan. Kaikenlaisia tuollaisia roikkujia olisi jäänyt kintereille ilman selvää rajanvetoa.
Jos minä jotain inhoan, niin naisia jotka pitävät miestä kaverizonella. Onneksi itse tunnistan nämä nykyään ajoissa ja heivaan luiskaan.