Sinä, joka huomautat toisten punastumisesta, käsien tai äänen tärinästä, jännityksestä jne, niin voitko kertoa miksi?
Ihan aidosti kiinnostaa, että miksi jotkut huomauttavat punastumisesta tai muista jännityksen, kiusaantumisen, hermostumisen tms oireista. En ole koskaan ymmärtänyt että onko jotenkin hauskaa huomauttaa toiselle että "sähän punastuit, minkä värinen on paloauto...hehheh" tai että "sua tais vähän jännittää kun äänikin tärisi". Tuleeko tällisesta huomauttelusta jotenkin parempi fiilis vai onko se hauskaa läppää, tunnelman keventämistä vai mitä? Selittäkää joku pliis.
Itse jännittäjänä ja tosi vahvasti autonomisella hermostollani joka toiseen asiaan reagoivana koen huomauttelun äärimmäisen epäkunnioittavana, kiusallisena ja pahimmillaan itsetuntoa laskevana. Varsinkin jos paikalla on isompi porukka ja joutuu nolatuksi muiden edessä. Käytän jo kaikista jännittävimmissä tilanteissa pariakin eri lääkettä ja välillä yritän jättää toisen lääkkeen pois tai vähentää käyttöä, mutta aina silloin tällöin joku päättääkin huomauttaa jännitysoireista ja se nostaa taas kynnystä mennä tiettyihin tilanteisiin ilman lääkitystä.
Kommentit (33)
Tuo on kahden eri tuttavani keino päästä niskan päälle kun ovat itse jäämässä alakynteen argumentoinnissa.
Yrittävät ns. lyömällä vyön alle sekoittaa vastapuolen pasmat. Usein onnistuvatkin, mutta ei toimi minuun.
Huomauttelijan heikkoa itsetuntoa on minun keittiödiagnoosini.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo sanojastaan enemmän kuin punastujasta. Urpo mikä urpo ja uskon et kaikki muut on samaa mieltä, eivät ehkä vaan kehtaa sanoa. Urpot lopettakaa kommentointi.
😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, joka noin idiootti olisi.
Itse valitettavasti tunnen, ja monesti henkilöt ovatkin muuten jopa tosi mukavia ja viihdyn yleensä heidän seurassaan. Ehkä kyseessä on heillä joku persoonallisuushäiriö tai neurologinen ominaisuus, jolle eivät vaan voi mitään. En tiedä...
Tai sitten oletat että on mukavia ihmisiä mutta möläytykset paljastavat totuuden.
Mietin just erästä kaveria. On ihan Ok mutta hänestä oikein huokuu se että voi sanoa muille todella ilkeitä asioita ilman tunnontuskia.
Onneksi ei olla nähty vähään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kahden eri tuttavani keino päästä niskan päälle kun ovat itse jäämässä alakynteen argumentoinnissa.
Yrittävät ns. lyömällä vyön alle sekoittaa vastapuolen pasmat. Usein onnistuvatkin, mutta ei toimi minuun.
Huomauttelijan heikkoa itsetuntoa on minun keittiödiagnoosini.
Lisättäköön vielä, että nämä tyypit eivät ikinä voi myöntää olevansa väärässä. Tyypillinen heitto esim. vaimoilleen, että mitä sä sönkötät kun et ymmärrä mitään, mitä sä siinä punastelet. Kuitenkin sivusta seuraten vaimo on oikeassa.
Sama tyyli työkavereiden kanssa kahvipöydässä: kesken juttelun, "Risto, olet aika nuorena alkanut kaljuunua, oletko huomannut? Onko tuo sukuvika?" Ja sitten pokkana jatketaan alkuperäistä aihetta.
Eli selkeä keino tai yritys vaikuttaa toiseen. Ei mitään harkitsematonta möläyttelyä.
Vuosia kun olen heitä joutunut seuraamaan, niin hämmästyttävän monet hämmentävät tuollaisesta.
Jos se johtuu siitä että tämä tyyppi on vähän huolissaan sinusta? Ei ole normaalia täristä ja punastella. Ehkä hän haluaa, että huomaisit puutteesi/outoutesi ja rupeaisit itse kehittämään niitä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et itse sano ääneen, että mua jännittää/jännitti? Sanomalla tuon myönnät sen ja sen myöntäminen ja ääneen lausuminen vähentää jännitystä. Tämähän todella yleinen ja toimiva neuvo jännittäjille. Jos yrittää peittää jännitystäsi tai kiinnität huomiota tärinöihisi ym ja yrität niitä pidätellä, niin sehän vaan pahenee siitä. Mitä hyötyä?
Sitä paisti, kaikki ovat jo huomanneet sen sun jännityksen. Miksi kaikkien pitäisi leikkiä mukana, ettei sitä muka ole?
Kiitos vinkistä. Tätäkin olen kokeillut. Valitettavasti nämä yleiset vinkit ei vain toimi pahaan jännitykseen. Opamox ja propral onneksi auttaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Isän puoleinen suku on täynnä tuollaisia ihmisiä... Niin kauan kuin muistan, olen ollut naurun alaisena ihan mistä tahansa asiasta. Juurikin punastumisista, eriparisista sukista, huurtuneista silmälaseista, varhaisteininä ensimmäisestä meikistä (kimallegeeliä silmäkulmassa, hui!). Syitä on lukemattomia, ja lopputulos on, että edelleen yli 3kymppisenä pelkään yli kaiken mokaavani millään tavalla ja siten aiheuttavani syyn kommentoida ja olla naurunalaisena. Surullisinta on, että vasta nyt olen tajunnut, ettei tällainen varuillaolo ole normaalia!
1980-luvulla tuollainen oli ihan "normaalia". Kautta linjan, kotona ja koulussa on huomauteltu kuinka sulla onkaan punainen naama tms. ynnä muita ulkonäköön liittyviä juttuja. Kiitos näiden, sisäinen häpeä paisui vähintään maapallon kokoiseksi ja varmuuden vuoksi muisti hävetä kaikkea jo myös etukäteen. Nykyään huomaa kuinka paljon maailma onkaan muuttunut tämmöisen suhteen.
Ja kyllä nykyäänkin osataan. Työkaveri esim. sanoo että kylläpäs sä oot väsyneen näköinen, vaikka olen yrittänyt meikata ja laittautua kaupungille lähtiessä. Mietin mitähän hän sanoisi, jos vastaisin, että no joo et säkään niin kauhean hehkeältä näytä virttyneessä t-paidassa ja kulahtaneissa leggareissa. Maltoin vielä mieleni ja jätin sanomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat noin tekevät joita tiedän ovat nepsyihmisiä. Eivät tajua että se on tahditonta. Toki joku ilkeä moukka voi tahallaankin huomautella mutta onneksi sellaisiin ei ole tullut kouluaikojen jälkeen törmättyä.
Nepsyt on kuspäitä.
Housuissas on kusipää.👹
Siksi koska olen niin rempseä ja iloinen junttitantta.
Tuollaisesta huomauttaa yleensä just ne sellaiset räpätädit jotka kuvittelee että niiden on oltava äänessä ihan tauotta, koska ovat saaneet päähänsä että se jatkuva paapatus ja kaakatus on merkki mutkattomuudesta ja sosiaalisuudesta.
Tuollainen jännittämisestä ja punastumisesta huomauttelu on KIUSAAMISTA ja siten henkistä väkivaltaa.
Olen itse aina ollut jännittäjä joten tiedän, mistä kirjoitan.
Se on tosi inhottava tapa. Olen siis viimeisilläni raskaana ja silloin tulee kuuma helposti. Oltiin sitten miehen kanssa ikeassa eilen, ja ilman meikkiä punaset kasvot näkyy helposti (omat kasvot punottaa hetken aikaa kun on kuuma.)
Mies sitten sano "oot aika punanen naamasta"
Ja kyllä otin vähän tunteisiin, tietää ettei tykkää mutten kuitenkaan kiukutellu tai muuta