Miksi käytät sanaa "narratiivi"?
Kommentit (67)
Koska narratiivi sana on muodostunut käytettäväksi tietyissä yhteyksissä. Esimerkiksi puhutaan poliittisesta narratiivista eikä poliittisesta kertomuksesta. Näin nyt vain on, mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä sitä on tähän asti pärjätty ilman narratiivi -sanan käyttöä? Kun täällä muka-sivistyneet perustelevat, että sille ei muka löydy vastaavaa sanaa suomen kielestä.
Tämähän liittyy suoraan totuudenjälkeiseen aikaan ja postmoderniin käsitykseen tiedosta puhtaasti valtapelinä. Mielestäni narratiivia ei voi erottaa halusta vaikuttaa toiseen, suostutella häntä uskomaan jokin versio/ tulkinta todellisuudesta jonkun toisen sijaan. Ja tästä päästäänkin mielipidevaikuttamiseen ja politiikan tekoon.
Puhutaan just kuplista ja polarisaatiosta kun ihmiset uskovat niin erilaisiin todellisuusnarratiiveihin että näiden on vaikeaa keskustella enää keskenään. Tällä hämmennyksellä voi toki itsellään olla jokin motiivi kuten epäluulon ja pelon lietsonta. Toinen leiri näkee toisenlaisia mörköjä ja uhkia kuin toinen.
Kannattaa välttää liian synkkiä ja toivottomia visioita kun kaikkina aikoina on ollut kurjuutta. Elämme esim keskellä mukavuuksia ja helppoutta silti jankutetaan kurjistamisesta ja selviytymisestä. Olisiko kuitenkin pelivaraa kehittää sitä omaa elämää ihan itse? Aika usein olisi. Uhrinarratiiviin uskominen houkuttaa silti enemmän kun se ei vaadi vaivannäköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat kaksi eri sanaa. Miksi vaihtaisin yhden toiseen? Kummallakin on omat käyttötarkoituksensa.
Selitä tämä palstalla, jossa ihmiset kutsuvat smoothieta pirtelöksi, koska eivät pidä ko. sanasta.
Juu. Nämä "pirtelön" karttajat kutsuvat myös parsakaalia broccoliksi 😀 Kai nuo pirtelöt ja parsakaalit on liian rahvaanomaisia.
Ylen aamussa toiset puhuvat yhteiskunnallisesta keskustelusta (johonkin asiaan liittyen) ihan vaan keskusteluna, toiset puhuvat diskurssista. Jälkimmäisistä tulee sellainen turhantärkeä vaikutelma.
Narratiivi on poliittisesti "korrekti" versio tapahtumista, usein objektiivisen totuuden vastainen väite.
Narratiivi, saman kertomuksen omaava henkilö, vertainen.