Eikö parisuhteen etsiminen ole työlästä?
Kommentit (64)
Mielenterveyskuntoutujana ja ääri introverttina, jolla ei ole todettu kognitiivisen kyvyn alenemista ja jolla hoitohenkilökunnan mukaan riittää älliä vaikka muille jakaa, on hyvin vaikeaa löytää seuraa verrokeista kuntouttavan toiminnan piiristä kun jutut eivät silleen kunnolla kohtaa. Oon miettinyt että miten terveet ihmiset näkisivät mut potentiaalisena kumppanina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös töissäkin pidä tehdä sopimuksen mukaan töitä? Niin pitää tehdä parisuhteessakin, että se pysyy koossa.
Parisuhde ei ole mitään työsuhde. Työsuhteessa määritellään toimenkuvasi, mitä sinut on palkattu tekemään ja olet alisteisessa suhteessa työnantajaasi, joka maksaa sinulle palkkaa. Parisuhteessa ihmiset ovat vapaasta tahdostaan, koska haluavat rakastaa toisiaan eikä siitä saa palkkaa.
Voi kun naisetkin ajattelisivat näin, mutta jos mies ei "tee töitä" suhteen eteen, nainen katsoo miehen pitävän suhdetta itsestäänselvyytenä. Mielestäni suhteessa pitääkin voida tuntea suhteen olevan itsestäänselvyys eikä elää koko ajan varpaillaan. Silloin kun rakkautta on, niin kaikki tuntuukin itsestäänselvältä ja se suhteen eteen tehtävä "työ" on luontevaa ja tapahtuu ihan huomaamatta, ns. its
Eikö miehen maksavana osapuolena olekin lupa pitää asioita itsestään selvyyksinä? Pitää sitä kai nyt jotain vastinetta saada ??
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyskuntoutujana ja ääri introverttina, jolla ei ole todettu kognitiivisen kyvyn alenemista ja jolla hoitohenkilökunnan mukaan riittää älliä vaikka muille jakaa, on hyvin vaikeaa löytää seuraa verrokeista kuntouttavan toiminnan piiristä kun jutut eivät silleen kunnolla kohtaa. Oon miettinyt että miten terveet ihmiset näkisivät mut potentiaalisena kumppanina?
Ääri-introvertti? Terveet ihmiset?
Sitten kun loksahtaa, ei mieti muiden ajatuksia. Luulen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös töissäkin pidä tehdä sopimuksen mukaan töitä? Niin pitää tehdä parisuhteessakin, että se pysyy koossa.
Parisuhde ei ole mitään työsuhde. Työsuhteessa määritellään toimenkuvasi, mitä sinut on palkattu tekemään ja olet alisteisessa suhteessa työnantajaasi, joka maksaa sinulle palkkaa. Parisuhteessa ihmiset ovat vapaasta tahdostaan, koska haluavat rakastaa toisiaan eikä siitä saa palkkaa.
Voi kun naisetkin ajattelisivat näin, mutta jos mies ei "tee töitä" suhteen eteen, nainen katsoo miehen pitävän suhdetta itsestäänselvyytenä. Mielestäni suhteessa pitääkin voida tuntea suhteen olevan itsestäänselvyys eikä elää koko ajan varpaillaan. Silloin kun rakkautta on, niin kaikki tuntuukin itsestäänselvältä ja se suhteen eteen tehtävä "työ
Maksavansa osapuolena? Mitä?
Nuorena tyttöystävän löytäminen tuntui aina vaikealta, vaikkei se jälkeenpäin sitä ollutkaan. Ja jos nyt sinkkuuntuisin jostain syystä, tuskin se sen vaikeampaa olisi. Eikä tämä suhteessa pysyminenkään kovin vaikeaa ole. Ennemminkin päinvastoin näin 23 vuoden kokemuksella.
Ehkä ihmisten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota parinvalintaan, ettei suhteessa pysyminen olisi niin työlästä.
Vierailija kirjoitti:
Enää se ei ole työlästä, kun en jaksa enää etsiä. Käyn kerran viikossa kirjautumassa deittiprofiiliini katsomassa josko olisi tullut viestejä. Ei ole.
Parisuhteessa pysyisin itse helposti, mutta toinen ei välttämättä. Omat kerran syttyneet tunteeni ovat kestäviä, mutta valitettavasti naisillani näin ei ole ollut.
Jotenkin sympaattinen viesti. Vähän säälittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tyttöystävän löytäminen tuntui aina vaikealta, vaikkei se jälkeenpäin sitä ollutkaan. Ja jos nyt sinkkuuntuisin jostain syystä, tuskin se sen vaikeampaa olisi. Eikä tämä suhteessa pysyminenkään kovin vaikeaa ole. Ennemminkin päinvastoin näin 23 vuoden kokemuksella.
Ehkä ihmisten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota parinvalintaan, ettei suhteessa pysyminen olisi niin työlästä.
Se hyvin sopivan kumppanin hakeminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Tai riippuu tietysti ihmisestä. Itseäni ei ole selvästikään tarkoitettu seurustelemaan tällä hetkellä, ja syyksi veikkaan, että se voisi hidastaa ja häiritä spirituaalista kehitystäni. Muuten olisin varmastikin löytänyt kumppanin n. sadasta ihmisestä kehen olen tutustunut :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tyttöystävän löytäminen tuntui aina vaikealta, vaikkei se jälkeenpäin sitä ollutkaan. Ja jos nyt sinkkuuntuisin jostain syystä, tuskin se sen vaikeampaa olisi. Eikä tämä suhteessa pysyminenkään kovin vaikeaa ole. Ennemminkin päinvastoin näin 23 vuoden kokemuksella.
Ehkä ihmisten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota parinvalintaan, ettei suhteessa pysyminen olisi niin työlästä.
Se hyvin sopivan kumppanin hakeminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Tai riippuu tietysti ihmisestä. Itseäni ei ole selvästikään tarkoitettu seurustelemaan tällä hetkellä, ja syyksi veikkaan, että se voisi hidastaa ja häiritä spirituaalista kehitystäni. Muuten olisin varmastikin löytänyt kumppanin n. sadasta ihmisestä kehen olen tutustunut :D
Minusta moni keskittyy parinvalinnassa vääriin kriteereihin. Etsitään komeaa tai kaunista, varakasta tai hyvätuloista, korkeastikoulutettua tai jotain muuta ulkokultaista sen sijaan, että keskityttäisiin luonteiden yhteensopivuuteen ja yhteisiin tulevaisuudenhaaveisiin.
Liian työlästä. Ei jaksa enää etsiä. Deittipalstojen miehiin ei kertakaikkiaan voi luottaa. Liian monta kertaa törmännyt valehteluun
Mulle olisi helppoa löytää joku nainen kun mulla kriteereinä on vain vihreät silmät..paitsi ettei sellaisia ole yhtään missään. Jatkan siis unicornin metsästämistä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tyttöystävän löytäminen tuntui aina vaikealta, vaikkei se jälkeenpäin sitä ollutkaan. Ja jos nyt sinkkuuntuisin jostain syystä, tuskin se sen vaikeampaa olisi. Eikä tämä suhteessa pysyminenkään kovin vaikeaa ole. Ennemminkin päinvastoin näin 23 vuoden kokemuksella.
Ehkä ihmisten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota parinvalintaan, ettei suhteessa pysyminen olisi niin työlästä.
Se hyvin sopivan kumppanin hakeminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Tai riippuu tietysti ihmisestä. Itseäni ei ole selvästikään tarkoitettu seurustelemaan tällä hetkellä, ja syyksi veikkaan, että se voisi hidastaa ja häiritä spirituaalista kehitystäni. Muuten olisin varmastikin löytänyt kumppanin n. sadasta ihmisestä kehen olen tutustunut :D
Minusta moni keskittyy parinvalinnassa vääriin kriteereihin. Etsitään komeaa tai kaunista, varakasta tai hyvätuloista, korkeastikoulutettua tai jotain muuta ulkokultaista sen sijaan, että keskityttäisiin luonteiden yhteensopivuuteen ja yhteisiin tulevaisuudenhaaveisiin.
Varmasti moni tekee noin. Itse etsin vain ihmistä, jonka seurassa viihdyn, ei haittaa köyhyys, koulutustaso tms. Tosin, jos en ole ollenkaan viehättynyt hänestä, niin olen mieluummin vain kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Mulle olisi helppoa löytää joku nainen kun mulla kriteereinä on vain vihreät silmät..paitsi ettei sellaisia ole yhtään missään. Jatkan siis unicornin metsästämistä .
Älä lannistu.
2% suomalaisilla on vihreät silmät. Tosin puolet niistä on miehiä joten on sulla noin 1% mahdollisuus viidestä miljoonasta.
Todennäköisesti yli 50% heistä on varattuja ,joten jää vielä 0,5% joista puolet melko varmasti on jo vanhainkodissa.
Mahdollisuudet kuitenkin on olemassa. 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös töissäkin pidä tehdä sopimuksen mukaan töitä? Niin pitää tehdä parisuhteessakin, että se pysyy koossa.
Parisuhde ei ole mitään työsuhde. Työsuhteessa määritellään toimenkuvasi, mitä sinut on palkattu tekemään ja olet alisteisessa suhteessa työnantajaasi, joka maksaa sinulle palkkaa. Parisuhteessa ihmiset ovat vapaasta tahdostaan, koska haluavat rakastaa toisiaan eikä siitä saa palkkaa.
Voi kun naisetkin ajattelisivat näin, mutta jos mies ei "tee töitä" suhteen eteen, nainen katsoo miehen pitävän suhdetta itsestäänselvyytenä. Mielestäni suhteessa pitääkin voida tuntea suhteen olevan itsestäänselvyys eikä elää koko ajan varpaillaan. Silloin kun rakkautta on, niin kaikki tuntuukin itsestäänselvältä ja se suhteen eteen tehtävä "työ" on luontevaa ja tapahtuu ihan huomaamatta, ns. its
Minä olen nainen ja olen samaa mieltä kanssasi. Työelämä on niin rankkaa, että kyllä parisuhteen pitäisi olla juurikin sellainen rauhan, rentouden ja helppouden olotila, jossa saa olla oma itsensä eikä tarvitse koko ajan pinnistellä ja ponnistella ja suorittaa ja kehittyä.
Löytäminen oli helppoa, en etsinyt. Itselle suhteessa pysyminenkin ollut helppoa, toista on pitänyt vähän kannatella ettei luovuta heti ensimmäiseen isompaan vastoinkäymiseen.
Onneksi parisuhdetta ei ole mikään pakko etsiä. :) Itse viihdyn sinkkuna, sain kutsun treffeille mutta kieltäydyin koska haluan elää yksin. Miehessä ei ollut vikaa, olin itsekin vähän ihastunut häneen. Mutta yksin on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyskuntoutujana ja ääri introverttina, jolla ei ole todettu kognitiivisen kyvyn alenemista ja jolla hoitohenkilökunnan mukaan riittää älliä vaikka muille jakaa, on hyvin vaikeaa löytää seuraa verrokeista kuntouttavan toiminnan piiristä kun jutut eivät silleen kunnolla kohtaa. Oon miettinyt että miten terveet ihmiset näkisivät mut potentiaalisena kumppanina?
Ajattelin muuttaa metsään tai naiskommuuniin. Muistutan vieläkin etten aio ruveta jakamaan säälipesää. Laskekaa käteenne.
On se vaikeaa, jos on sekä läheisriippuvainen ja hyväksynnännälkäinen että sitoutumiskammoinen ja henkistä läheisyyttä pelkäävä. Jo sisäiset ristiriidat niin mahdottomia, että melkoinen yksisarvinen pitäisi olla että saa ammuttua ne suojaukset alas. Ja sitten sen yksisarvisen pitäisi vielä haluta tehdä niin. Kuka ihme tällaista hullua haluaisi tavoitella? Ei ainakaan sellainen, jonka minä haluaisin. Joten en pidätä hengitystä sen kumppanin löytymisen kanssa.
Hyvin huomaa miten vähän ihmisillä on kokemusta kestävistä pitkistä parisuhteista. Poikia peräkammarista, yyhho naisia suoraan Toyotan takapenkeiltä. Silti vaatimustasot on kovia ja kelan rahoilla pitäis tuon maksaa tätä ja tämän maksaa tuota.
Naisia jotka vaativat treffejä ravintolaan vaikka ovat sen tasoisia, että mäkkärin autokaistakin on riittävää heidän tasoisilleen. Tosin kävellen, sillä eihän näillä poikasilla ole autoa,ellei äiti lainaa.
En minä pahalla, mut tahallaan kuitenkin.
- Totuus Velvoittaa -
Eikun ikuisesti 😂