Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten tutustua ihmisiin kenellä samanlaisia kokemuksia?
25.11.2023 |
Haluaisin elämääni ihmisiä kenellä olisi samanlaisia elämänkokemuksia kuin minulla. Kaikilla ystävillä ja tuttavilla on ihan erilaisia elämänkokemuksia kuin minulla ja tuntuu ettei heistä ole oikein seuraa kun haluaisin enemmän elämää ja vastoinkäymisiä ymmärtävää seuraa. Tuntuu ettei monet ymmärrä vastoinkäymisiä kun ei ole kokeneet niitä vielä itse. Minä taas olen kokenut jo toisen vanhemman kuoleman sekä läheisten ihmisten eron ja sukulaisen sairauden. Useimpien ystävien ja tuttavien vastoinkäymiset taas tuntuu olevan parisuhdedraamaa ja deittailuun liittyviä asioita.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Ystävää ei käytetä terapeuttina. Murheista voit jaakata kriisipuhelimeen.
Mitähän se ystävä-sana sinulle oikein tarkoittaa? Jotain bailukaveria vai? Sehän on silloin vain bailukaveri, eikä mikään ystävä. Ystävä on kaikessa mukana, hyvässä ja pahassa ja hänen kanssan voi jakaa kaiken, niin hyvät, pahat kuin rumatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka pitkäksi aikaa noista traumoista riittäisi keskusteltavaa ystävän kanssa? Ehkä helpompi etsiä netistä vertaistukea aina kun tuntuu vaikealta.
En kyllä itse hakeutuisi niiden ystävyyteen, joilla on samoja kokemuksia. Ihmiset ovat eri vaiheessa omissa prosesseissaan. Jos itse on jo liki toipunut tai kokonaan toipunut, ei se välttämättä ole hyvä, jos ystävystyy sellaisen kanssa, joka on vasta hiljattain samaan tilanteeseen joutunut. Ellet sitten halua olla hänen tukihenkilönsä.
Suosittelisin vertaisryhmää, jos haluat enimmäkseen kokemuksistasi keskustella. Toki sieltäkin voi sitten ystävyys myös muodostua jonkun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävää ei käytetä terapeuttina. Murheista voit jaakata kriisipuhelimeen.
Mitähän se ystävä-sana sinulle oikein tarkoittaa? Jotain bailukaveria vai? Sehän on silloin vain bailukaveri, eikä mikään ystävä. Ystävä on kaikessa mukana, hyvässä ja pahassa ja hänen kanssan voi jakaa kaiken, niin hyvät, pahat kuin rumatkin.
Ei ainakaan sitä että toista käytetään terapeuttina jolle vertaillaan omia ongelmia muiden ongelmiin ja suututaan kaverille siitä että tämän vanhemmat on vielä olemassa.
Itse olen jo vuosia ollut yksin leskeksi jäämisen takia. Seuraani koitti lyöttäytyä toinen, vastikään leskeksi jäänyt. Ei kyllä iskenyt hänen seuransa sitten lainkaan. Emme olleet samalla tapetilla alkuunkaan. Heti kättelyssä tuli vaikka ja mitä luulottelua. Muun muassa hänen omia valheellisia käsityksiään siitä, miksi minä olen edelleen yksin jne. Ei jatkoon. En ole vieläkään päässyt yli hänen horinoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
Isäni kuoli kun olin 7-vuotias. Mitä voitin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
Lue nyt vähän paremmin vastaukset.
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
No jos näin aina aloitat niin en kyllä ihmettele enää yhtään jos ei löydy seuraa eikä kukaan oikein puhukaan sinulle mistään vaikeimmista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
No näin yhtenä esimerkkinä, seurasin vierestä kun aiemmin täysin terve 8v siskoni sairastui syöpään ja kuoli 2 vuotta myöhemmin, vanhemmat masentui jne. En tietenkään ymmärrä mitään kun vanhemmat on vielä elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
Vai niin. Kuoliko vanhempasi kenties myös tekemllä itsemurhan niin, että ruumis oli kateissa reilut kolme kuukautta, ennen kuin selvisi mihin äiti oli lähtenyt? Oliko teitä silloin 4 alaikäistä lasta ja sinä olit vanhin lapsista, jolta muut odottivat tukea kun isä vain riiai uuden naisystävnsä kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
Vai niin. Kuoliko vanhempasi kenties myös tekemllä itsemurhan niin, että ruumis oli kateissa reilut kolme kuukautta, ennen kuin selvisi mihin äiti oli lähtenyt? Oliko teitä silloin 4 alaikäistä lasta ja sinä olit vanhin lapsista, jolta muut odottivat tukea kun isä vain riiai uuden naisystävnsä kanssa?
korjaus: isä siis riiasi, eli seurusteli ja ei malttanut sen takia edes olla kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni kuoli ollessani lapsi. Teki kamapäissään itsemurhan. Ei kyllä ollut mikään varsinainen menetys omassa elämässäni. Enemmän olisin luultavasti kärsinyt siitä että tämä olisi sekoillut koko lapsuuteni ja kuollut vasta kun olisin ollut teini tai nuori aikuinen.
Sinulla on sentään ollut ilmeisesti kaksi hyvää vanhempaa. Itse pelkäsin joutuvani toisen vanhempani surmaamaksi, joten en voi sanoa että kuolemansa oli vastoinkäyminen. Näin ne elämät on erilaisia meillä kaikilla. Mutta miten ihmeessä tämä selvisi sinulle vasta nyt aikuisena?
Vierailija kirjoitti:
En odottanutkaan että täällä ymmärrettäisiin millainen helvetti läpikäytäväksi se on kun toinen vanhempi kuolee kun on itse vasta nuori. Ilmeisesti täällä on vaan onnekkaita ihmisiä ketkä on selvinneet helpolla elämässä eivätkä tiedä vaikeista asioista mitään.
Ap
Oletko koskaan oikeasti päässyt käsittelemään ja suremaan vanhempasi kuolemaa? Jo tästä viestistä saa sen kuvan, ettet ole vielä pystynyt hyväksymään asiaa ja se on siksi sinulle kipeä paikka. Suosittelen hakeutumaan joko nuorena vanhempansa menettäneiden vertaistukiryhmään tai etsimään ammattiauttajan, joka osaa tukea sinua suruprosessissa.
Nuorena vanhempansa menettäneitä on paljon mutta valitettavasti asenteesi on se, mikä karkottaa useimmat eikä saa heitä avautumaan asiasta sinulle. Joku voi näyttää päälle päin "onnekkaalta" mutta on saattanut todellisuudessa käydä useita järkyttäviä kokemuksia läpi. Fiksut ihmiset ymmärtävät, kenelle niistä kokemuksista kannattaa kertoa ja kenelle ei. Kumpaan ryhmään sinä haluat kuulua?
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli ollessani lapsi. Teki kamapäissään itsemurhan. Ei kyllä ollut mikään varsinainen menetys omassa elämässäni. Enemmän olisin luultavasti kärsinyt siitä että tämä olisi sekoillut koko lapsuuteni ja kuollut vasta kun olisin ollut teini tai nuori aikuinen.
Miten voit puhua noin isästäsi?
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on sentään ollut ilmeisesti kaksi hyvää vanhempaa. Itse pelkäsin joutuvani toisen vanhempani surmaamaksi, joten en voi sanoa että kuolemansa oli vastoinkäyminen. Näin ne elämät on erilaisia meillä kaikilla. Mutta miten ihmeessä tämä selvisi sinulle vasta nyt aikuisena?
Siinä toinen. En usko että kukaan vanhempi tekisi sellaista lapselleen. Todennäköisesti vain liioittelet asiaa ja haluat nähdä vanhempasi koko jutun pahiksena. Miten itse käyttäydyit? Riitaan tarvitaan aina kaksi.
Ap
Jos olisin ap:n läheinen niin en todellakaan kertoisi hänelle yhtään mitään. Pyrkisin muutenkin välttämään kaikkea kontaktia.
Alue: Aihe vapaa
Eipä kiinnosta avautua omista vaikeuksista sellaisille henkilöille joiden asenne on se että vain he ovat kokeneet vastoinkäymisiä. Siksi tällaiset ihmiset harvemmin saavat edes tietoonsa kokemiani vastoinkäymisiä. Varmasti monen muunkin kohdalla näin. En tosin muutenkaan halua ystävyyssuhteita missä on noin suuressa osassa koetut vastoinkäymiset. Minusta ystävyys on jotain ihan muuta.