Jännittää mennä syömään porukalla, kun olemme niin hiljaisia
En ole itse mikään suupaltti, kahden kesken enemmänkin.
Paras ystäväni on myös ujo tutussakin porukassa, jonka kanssa menemme syömään, kahden kesken juttelemme ja parannamme maailmaa kyllä. Hänen mukaansa tulee vielä hiljaisempi puolisonsa.
Lisäksi tulee uusi puolisoni, jota kukaan ei ole nähnyt, ja tiedän, että ruokailusta tulee kiusallinen, hiljainen tapahtuma. En tiedä, miksi ystäväni väen vängällä haluaa mennä syömään ja tutustuttaa kaikki yhdessä, vaikka tietää kaikkien hiljaiset, sosiaalisesti taitamattomat luonteet, kun päädymme porukkaan. Kukaan ei puhu mitään, muutakuin väkinäisesti yrittää.
Miten selvitä ruokailusta? Mistä oikein keskustelisi?
Kommentit (33)
Olisko jotain näytettävää, valokuvia tai muuta mielenkiintoista kiertoon?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tuli hyvä mieli teidän kommenteista! Tosiaan, miksi pitäisi olla väkinäinen, miksi pitäisi olla muunlainen kuin on? Jos ollaan hiljaisempia, niin sitten ollaan. Pitää vaan hyväksyä luonteensa. Kaikkia tänne mahtuu, hiljaisia ja puheliaita.
Kerran baarista (Amarillo) työntekijä tuli kommentoimaan pikkujoulukautena, että olemme hiljaa ja ei täällä tarvi olla ihan noin hiljaa syödessä. Olimme kai huonoa mainosta sitten.
Huh olipa tökerö työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tuli hyvä mieli teidän kommenteista! Tosiaan, miksi pitäisi olla väkinäinen, miksi pitäisi olla muunlainen kuin on? Jos ollaan hiljaisempia, niin sitten ollaan. Pitää vaan hyväksyä luonteensa. Kaikkia tänne mahtuu, hiljaisia ja puheliaita.
Kerran baarista (Amarillo) työntekijä tuli kommentoimaan pikkujoulukautena, että olemme hiljaa ja ei täällä tarvi olla ihan noin hiljaa syödessä. Olimme kai huonoa mainosta sitten.
Huh olipa tökerö työntekijä.
Joo huonoa palvelua työntekijältä. Tosin mitä voi amarillolta odottaa. Suosittelen tasokkaampia paikkoja.
Rauhallisesti keskustelevat seurueet ovat paaaaljon parempia kuin ne parista viinilasista kännissä nauraa mylvivät yleensä naisvaltaiset seurueet. Kyllähän syömisen lomassa voi keskustella vaikka siitä ruuasta ja monesti juttu alkaakin luistaa alkujäykkyyden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Pari snapsia avaa kyllä kielenkannalta myös hiljaisemmalta.
Ei kyllä kaikilla. Ainakaan itseäni alkoholi ei tee puheliaammaksi.
Päinvastoin jopa, saatan tulla uneliaaksi ja siis entistä hiljaisemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tuli hyvä mieli teidän kommenteista! Tosiaan, miksi pitäisi olla väkinäinen, miksi pitäisi olla muunlainen kuin on? Jos ollaan hiljaisempia, niin sitten ollaan. Pitää vaan hyväksyä luonteensa. Kaikkia tänne mahtuu, hiljaisia ja puheliaita.
Kerran baarista (Amarillo) työntekijä tuli kommentoimaan pikkujoulukautena, että olemme hiljaa ja ei täällä tarvi olla ihan noin hiljaa syödessä. Olimme kai huonoa mainosta sitten.
Se nyt ei yllätä, jos Amarillossa saa huonoa palvelua ja ruokaa.
Itse yleensä jäädyn, jos porukassa on joku todella voimakas jatkuvasti hölöttäjä. Harvemmin keksin sellaisen kanssa mitään puhuttavaa. Jos taas porukassa on hiljaista ja rauhallista väkeä, niin on paljon helpompi keskustella eikä tarvitse pelätä sitä, että jää jalkoihin tai nolaisi jotenkin itsensä. Moni ujo ja rauhallinen on siis ihan jo vertaistuen takia hyvää seuraa!
Ruoka suussa ei sovi puhua. Syömäänhän sinne mennään.
menette viettämään hauskaa iltaa vai
Istukaa hiljaa ja hyväksykää kiusallisuus. Parhaimmassa tapauksessa se alkaa naurattamaan teitä kaikkia ja keskustelu avautuu luonnollisesti.