Lue keskustelun säännöt.
Voiko uskovaisesta tulla täysin ateisti tai ateistista täysin uskovainen?
23.11.2023 |
Voiko jollain muuttua ajatusmaailma noin radikaalisti? Ääripäästä ääripäähän.
Itse taidan olla ns. keskitien kulkija uskonasioissa. En sinänsä kiellä Jumalan olemassaoloa, vaikken toisaalta ole mikään kiihkouskovainenkaan, joka kuvittelee esim. sotien loppuvan pelkän rukoilun voimalla.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Mä olin ennen uskoontuloani ateisti. Aika kiihkeä sellainen siinä mielessä etten edes olisi osannut edes ajatella olevani joskus uskova.
Lähes 100 % ateisteista on valmiita uskomaan jumalaan riittävien todisteiden perusteella. Ongelma on siinä, ettei ole hyvää syytä miksi väitteet jumalan olemassaolosta pitäisi paikkaansa. Todisteet puuttuu.
Minua kiinnostaa, mikä tällainen riittävä todiste olisi?
Kaikkitietävä Jumala tietäisi mikä se on.
Varmasti. Mutta mikä se olisi tavalliselle ateistille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Mä olin ennen uskoontuloani ateisti. Aika kiihkeä sellainen siinä mielessä etten edes olisi osannut edes ajatella olevani joskus uskova.
Lähes 100 % ateisteista on valmiita uskomaan jumalaan riittävien todisteiden perusteella. Ongelma on siinä, ettei ole hyvää syytä miksi väitteet jumalan olemassaolosta pitäisi paikkaansa. Todisteet puuttuu.
Minua kiinnostaa, mikä tällainen riittävä todiste olisi?
Vaikkapa sama minkä katsomme riittäväksi todisteeksi esimerkiksi joutsenten olemassaoloon. Mutta mikä tahansa välttämätön ja riittävä todiste kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ennen ateisti ja alkoin uskoa Jumalaan, koska elämästäni tuli kaikin verroin parempaa, kun aloin rukoilla. Paranin sairaudesta, sain uuden työpaikan, sain uusia ystäviä. Koko elämä kääntyi paremmaksi. Koin monia asioita ns. johdatuksena.
Mitä sitten, jos Jumalaa ei ole olemassa? Myös olemassa-olematon Jumala näyttää saavan hyviä asioita aikaan elämässäni, joten jatkaisin silti samalla linjalla.
Minullakin muuttui, kun tajusin kaikesta kaiken ja minusta tuli henkisesti herännyt spiritualistinen ateisti.
Kaikki mitä toivon tuntuu vain putoavan syliini. Työpaikka, auto, etelänmatkat, rahansäästö kaikessa, mitä päätän hankkia, viimeisimpänä ajattelin, että seuraava kumppani sais kyllä olla henkinen ihminen. Oikeastaan nauroin koko ajatukselle. Parin viikon kuluttua, minulle laittoi viestiä juuri sellainen ihminen. En ollut missään treffipalvelussa. Hän ei tiennyt minusta tuota puolta ja häntä minä en tuntenut ollenkaan. Nyt taitaa olla loppuelämän parisuhde hänen kanssaan.
Ja kun kyseessä on pienempiä toiveita, niin ne toteutuu 2h-24h aikapuitteissa. Kelpaa mulle.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle: ei olematonta tarvitse kieltää. Uskotko Mikki Hiiren olevan olemassa? Jos et, niin onko sinulla jokin tarve kieltää sen olevan olemassa?
Silmäsi ovat vielä sokeat, siksi ajattelet ja koet näin. Ne voi avautua vielä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Mä olin ennen uskoontuloani ateisti. Aika kiihkeä sellainen siinä mielessä etten edes olisi osannut edes ajatella olevani joskus uskova.
Lähes 100 % ateisteista on valmiita uskomaan jumalaan riittävien todisteiden perusteella. Ongelma on siinä, ettei ole hyvää syytä miksi väitteet jumalan olemassaolosta pitäisi paikkaansa. Todisteet puuttuu.
Minua kiinnostaa, mikä tällainen riittävä todiste olisi?
Vaikkapa sama minkä katsomme riittäväksi todisteeksi esimerkiksi joutsenten olemassaoloon. Mutta mikä tahansa välttämätön ja riittävä todiste kelpaa.
Ei kelpaa, vaikka ehkä aidosti toisin nyt luulet. Vaikka Jumala tulisi viereesi ja sanoisi olevansa Jumala, ajattelisit että sait psykoosin ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ennen ateisti ja alkoin uskoa Jumalaan, koska elämästäni tuli kaikin verroin parempaa, kun aloin rukoilla. Paranin sairaudesta, sain uuden työpaikan, sain uusia ystäviä. Koko elämä kääntyi paremmaksi. Koin monia asioita ns. johdatuksena.
Mitä sitten, jos Jumalaa ei ole olemassa? Myös olemassa-olematon Jumala näyttää saavan hyviä asioita aikaan elämässäni, joten jatkaisin silti samalla linjalla.Minullakin muuttui, kun tajusin kaikesta kaiken ja minusta tuli henkisesti herännyt spiritualistinen ateisti.
Kaikki mitä toivon tuntuu vain putoavan syliini. Työpaikka, auto, etelänmatkat, rahansäästö kaikessa, mitä päätän hankkia, viimeisimpänä ajattelin, että seuraava kumppani sais kyllä olla henkinen ihminen. Oikeastaan nauroin koko ajatukselle. Parin viikon kuluttua, minulle laittoi viestiä juuri sellainen ihminen. En ollut missään
llmankos ei Jumala ehdi auttamaan nälänhädästä kärsiviä AIDS-lapsia Afrikassa kun pitää hoidella yltäkylläisyyden keskellä elävän länkkärin matkajärjestelyjä ja parisuhdekuvioita.
"Ei kelpaa, vaikka ehkä aidosti toisin nyt luulet. Vaikka Jumala tulisi viereesi ja sanoisi olevansa Jumala, ajattelisit että sait psykoosin ym."
En minä sanonut että Jumalan tuleminen viereeni olisi mikään kaipaamani todiste. Etkö osaa lukea, vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Silmäsi ovat vielä sokeat, siksi ajattelet ja koet näin."
Ei ole, näen oikein hyvin. Minulla on siitä ihan lääkärintodistuskin, joten olet yksiselitteisesti väärässä.
Vierailija kirjoitti:
"Ei kelpaa, vaikka ehkä aidosti toisin nyt luulet. Vaikka Jumala tulisi viereesi ja sanoisi olevansa Jumala, ajattelisit että sait psykoosin ym."
En minä sanonut että Jumalan tuleminen viereeni olisi mikään kaipaamani todiste. Etkö osaa lukea, vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?
Se oli ihan vain esimerkki, älähän näin pienestä hermostu :)
Mikä olisi kaipaamasi todiste, jonka _varmasti_ uskoisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei kelpaa, vaikka ehkä aidosti toisin nyt luulet. Vaikka Jumala tulisi viereesi ja sanoisi olevansa Jumala, ajattelisit että sait psykoosin ym."
En minä sanonut että Jumalan tuleminen viereeni olisi mikään kaipaamani todiste. Etkö osaa lukea, vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?
Eipä tuo riittäisi minullekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ennen ateisti ja alkoin uskoa Jumalaan, koska elämästäni tuli kaikin verroin parempaa, kun aloin rukoilla. Paranin sairaudesta, sain uuden työpaikan, sain uusia ystäviä. Koko elämä kääntyi paremmaksi. Koin monia asioita ns. johdatuksena.
Mitä sitten, jos Jumalaa ei ole olemassa? Myös olemassa-olematon Jumala näyttää saavan hyviä asioita aikaan elämässäni, joten jatkaisin silti samalla linjalla.Minullakin muuttui, kun tajusin kaikesta kaiken ja minusta tuli henkisesti herännyt spiritualistinen ateisti.
Kaikki mitä toivon tuntuu vain putoavan syliini. Työpaikka, auto, etelänmatkat, rahansäästö kaikessa, mitä päätän hankkia, viimeisimpänä ajattelin, että seuraava kumppani sais kyllä olla henkinen ihminen. Oikeastaan nauroin koko ajatukselle. Parin viikon kuluttua, minulle laittoi v
Luit väärin, hänestä "tuli" ateisti ;) Koitti siis vain olla vitsikäs.
Menestysteologia ei ole Raamatun mukainen asia, vaikka Hän kyllä paljon on antanut itsellenikin. Silti: pyyntö on "riittävästä", ei "loistavasta" toimeentulosta. Ei me saada ahneiksi ruveta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mikä olisi kaipaamasi todiste, jonka _varmasti_ uskoisit?"
Sanoin jo. Mikä tahansa riittävä ja välttämätön todiste kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lapsi syntyy ateistina. Kukaan ei usko jumalaan ennenkuin joku kertoo ja opettaa hänelle uskonnosta.
Jos ihminen syntyisi ja eläisi eristettynä uskonollisista vaikutteista hän pysyisi ateistina. Tuskin kukaan omasta päästä ainakaan samanlaista kristinuskon jumalaa keksisi.
Mulla ainakin oli ateistiperheen lapsena paljonkin hengellisiä kokemuksia, ajatuksia että mistä me ollaan tänne tultu, pohdin paljon eksistentiaalisia asioita. Lapsella ei ole sanoja niille kokemuksille, jotka aikuinen sanoittaisi hengellisenä tai spirituaalisena kokemuksena.
Minullakin oli tapakristityn perheen lapsena. Esimerkiksi jälleensyntyminen oli minulle luonnollinen asia jo lapsena. Sepä ei kuulunut kristinuskoon. Eipä oikein mikään kristinuskossa tuntunut
Jos luet Michael Newtonin kirjat, niin saat paremman käsityksen alkulähteestä. Jumaluuden määritelmään liittyy yleensä se, että sitä jollain tavoin palvotaan ja se jollain tavoin hallitsee elämäämme. Alkulähde ei vaadi uskomista eikä sitä palvota. Se ei hallitse meitä. Me olemmme osa sitä. Me olemme yhtä ja kaikki osasia alkulähteestä kokemassa itseään erinäisistä näkökulmista. Näin ollen meissä itsessämme on valtava potentiaali. Meissä on valo ja voima. Ja kun tajuaa oman potentiaalinsa ja henkisyytensä, elämästä tulee juuri sen näköistä kuin itse haluat sen olevan. Mikään ulkopuolinen taho ei ole vastuussa sinusta tai tuo sinulle harmia tai hyvää. Sinä itse teet sen. Ja se harmikin on osa meidän opinpolkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei kelpaa, vaikka ehkä aidosti toisin nyt luulet. Vaikka Jumala tulisi viereesi ja sanoisi olevansa Jumala, ajattelisit että sait psykoosin ym."
En minä sanonut että Jumalan tuleminen viereeni olisi mikään kaipaamani todiste. Etkö osaa lukea, vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?
Eipä tuo riittäisi minullekaan.
Eipä olisi uskottavaa minustakaan, vaikka olen uskovainen.
Mutta MIKÄ olisi riittävä ja sopiva todiste, jonka koettuasi uskoisit? Nyt saa kertoa!
"Se oli ihan vain esimerkki, älähän näin pienestä hermostu"
Miksen hermostuisi kun joku täysin tuntematon uuvatti kehtaa väittää tietävänsä minua paremmin mitä minä hyväksyn tai en hyväksy todistukseksi jollekin väitteelle?
tuskin Juudaksestakaan ateistia tuli, hän petti Jeesuksen ja tajusi että nyt mennään hel vettiin sa atanan kanssa,
uskovainen voi tehdä kompromisseja ja ikäänkuin myydä pelastuksensa maailmalle ja saatanalle ja olla tietoinen siitä että pelastus on ehkä menetetty mutta tietää kuitenkin koko ajan että Jumala on olemassa ja tuomitsee lopullisen tuomion
ja kaikki suomalaiset ovat käytännössä syntyessään jo "luterilaisia ateisteja", uskotaan muka kirkkoon ja ollaan kaste ja rippikoulu käyty mutta jos joku uskoo Jumalaan ja Jeesukseen ihan oikeasti häntä pidetään hulluna
kari kanalaa pidän ateistina, hän ei ole uskovainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei kelpaa, vaikka ehkä aidosti toisin nyt luulet. Vaikka Jumala tulisi viereesi ja sanoisi olevansa Jumala, ajattelisit että sait psykoosin ym."
En minä sanonut että Jumalan tuleminen viereeni olisi mikään kaipaamani todiste. Etkö osaa lukea, vai etkö vain ymmärrä lukemaasi?
Eipä tuo riittäisi minullekaan.
Eipä olisi uskottavaa minustakaan, vaikka olen uskovainen.
Mutta MIKÄ olisi riittävä ja sopiva todiste, jonka koettuasi uskoisit? Nyt saa kertoa!
Mikä tahansa riittävä ja välttämätön todiste. Montako kertaa tämä pitää sinulle tavata?
Vierailija kirjoitti:
"Mikä olisi kaipaamasi todiste, jonka _varmasti_ uskoisit?"
Sanoin jo. Mikä tahansa riittävä ja välttämätön todiste kelpaa.
Et antanut konkretiaa. Et uskalla, koska sanomalla sen ja kenties kokemalla sen joutuisit perumaan puheesi ;) Niin sanotusti pidätät oikeutesi vaieta, ihan ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ennen ateisti ja alkoin uskoa Jumalaan, koska elämästäni tuli kaikin verroin parempaa, kun aloin rukoilla. Paranin sairaudesta, sain uuden työpaikan, sain uusia ystäviä. Koko elämä kääntyi paremmaksi. Koin monia asioita ns. johdatuksena.
Mitä sitten, jos Jumalaa ei ole olemassa? Myös olemassa-olematon Jumala näyttää saavan hyviä asioita aikaan elämässäni, joten jatkaisin silti samalla linjalla.Minullakin muuttui, kun tajusin kaikesta kaiken ja minusta tuli henkisesti herännyt spiritualistinen ateisti.
Kaikki mitä toivon tuntuu vain putoavan syliini. Työpaikka, auto, etelänmatkat, rahansäästö kaikessa, mitä päätän hankkia, viimeisimpänä ajattelin, että seuraava kumppani sais kyllä olla henkinen ihminen. Oikeastaan nauroin koko ajatukselle. Parin viikon kuluttua, minulle laittoi v
Et tainnut tajuta. Kun tämä ei olekaan krisinuskon satujumala, vaan minä ja henkioppaani. Se ero siinä on.
Mitä alkulähde sinulle tarkoittaa ja miksi se ei ole sama kuin jumala? Minulle hengellisyys näyttäytyy kristillisyyden kautta, mutta olen sikäli outo kristitty, että en poissulje jälleensyntymän mahdollisuutta. Enhän minä tai kukaan sitä voi lopulta tietää.