Nykylasten opiskelu. Ei voi uskoa todelliseksi

Yläkouluikäinen poikalapseni, hänen luokkakaverinsa ja heidän kieltenopettajansa ikävöivät perinteisten tehtäväkirjojen perään. Oppimateriaalit eivät toimi kunnolla, vaan jumittavat. Lapseni on huomannut, että oppii koneella tehdessään huonommin kuin kirjoittamalla käsin ja onkin nyt ihan omaehtoisesti ja vapaaehtoisesti alkanut kirjoitella sanastoja käsin vihkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä sukupolvi päättää meidän elämästä kun olemme vanhoja.

Niin no, tämä sukupolvi ei kuitenkaan ole sitä digiaaltoa luonut.

Hyvä pointti. Eivät tosiaan ole itse sitä luoneet. Minun lapsi sai ensimmäisen läppärin koulusta 5. luokalla. Siis 11-vuotiaana. Yhteiskäyttö-airpadeja olivat käyttäneet tunneilla jo ainakin parin vuoden ajan. Lapsi on syntynyt vuonna 2007.

Aivan. Onhan tämä tilanne perin ikävä, mutta nuorisoa ei voi syyttää siitä vaan meitä vanhempia sukupolvia, jotka ovat kaiken digin luoneet heille käytettäväksi. Eivät nuoret päätä koulujen oppimistavoista, vaan aikuiset. 

 Vaan ei ole kielletty silti kuluttamaan muutakin kuin somea. 

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjoja? Lukiolaisella ei ole yhtään kirjaa. 

Ei yhtään. Kaikki on koneella, netissä tai jossain äpissä. Onko se lapsen vika?

Ai minkä lapsen?

Niin, kuka onkaan vastuussa digitalisaation edistämisestä. Nykylapset eivät kuulu siihen sukupolveen, jotka ovat olleet sitä kehittämässä..

Nimim. Menkää itseenne

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjoja? Lukiolaisella ei ole yhtään kirjaa. 

Ei yhtään. Kaikki on koneella, netissä tai jossain äpissä. Onko se lapsen vika?

Miksi e-kirjat ovat vähemmän kirjoja kuin fyysiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjoja? Lukiolaisella ei ole yhtään kirjaa. 

Ei yhtään. Kaikki on koneella, netissä tai jossain äpissä. Onko se lapsen vika?

Juuri huolestuneena seurasin sitä, kuinka Helsingissä oma kirja on  tuen tarpeessa olevien oikeus. Ei muiden

 

Meillä Jyväskylässä on juuri budjettineuvottelut ja kaupunki miettii säästämistä kohteissa, joissa ollaan jo muutenkin suurten kaupunkien keskiarvon alapuolella. Että tervetuloa lapsiperheet Jyväskylään :/

 

Joo Jkl:stä kannattaa pysyä kaukana. Henkisesti kehitysvammainen mesta täynnä juntteja ja hihhuleita. Asuin siellä työn (yliopistolla) vuoksi lähes 10 vuotta. Onneksi työ toi Helsinkiin.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjoja? Lukiolaisella ei ole yhtään kirjaa. 

Ei yhtään. Kaikki on koneella, netissä tai jossain äpissä. Onko se lapsen vika?

Ai minkä lapsen?

Sen 16-vuotiaan, joka yläkoulun suoritti enemmän diginä ja etänä kuin fyysisinä kirjoina ja tehtävinä ja nyt on täysin ilman niitä kirjoja (joita mielummin lukisi). Kyllä minä pidän 16-vuotiasta vielä lapsena.

Miten niin lukiolaisten? Meillä kaikilla on sähköiset oppikirjat ja henk.koht.laitteet 3. luokalta lähtien sinne 9.luokkaan saakka. En ihmettele yhtään näitä heikkoja oppimistuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjoja? Lukiolaisella ei ole yhtään kirjaa. 

Ei yhtään. Kaikki on koneella, netissä tai jossain äpissä. Onko se lapsen vika?

Miksi e-kirjat ovat vähemmän kirjoja kuin fyysiset?

Et ymmärrä mikä ero on kirjalla ja tietokoneella?

Aloitus on täyttä roskaa.

Digiloikkaa ovat suunnitelleet ideologialleen sokeat boomerit. Neuvotteluhuoneissa on keksitty varmaan yhtä hyvät perustelut kuin sille Helsingin remonttiin menneelle seinättömälle koululle. 

 

Järkyttävää, mitä vahinkoa virkamiehet tekevöt uudistuskiihkossaan. Ja vastuuseen ketään ei tietenkään saa. Tuo heikosti koulutettu ikäpolvi maksaa ison hinnan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjoja? Lukiolaisella ei ole yhtään kirjaa. 

Ei yhtään. Kaikki on koneella, netissä tai jossain äpissä. Onko se lapsen vika?

Miksi e-kirjat ovat vähemmän kirjoja kuin fyysiset?

Et ymmärrä mikä ero on kirjalla ja tietokoneella?

Toinen on puuta ja toinen metallia ja muovia. Miksi juuri tuo on se relevantti asia?

Mammat vauhkoaa digilaitteiden pahuudesta täällä eli ovat itse nenä kiinni kännyköissä. 

Parodiahorisontti ylitetty.

Vantaalla mun yläkoululaisella on fyysiset kirjat kaikissa aineissa, paitsi opo:ssa. Lisäksi käyttävät digitehtäviä vihkptyön rinnalla.

Ja kaikilla lisäksi omat läppärit. 

Maailma on kirjoja täynnä. Itse käyn pari kertaa kuukaudessa kirjastossa ja haen muksuille luettavaa, lukivat tai eivät. Välillä lukevat enemmän, välillä vähemmän. Jos haluat lapsen joka lukee kirjoja ja kartuttaa sanavarastoa, niin lue itse kirjoja ja hanki lapsille paljon mielenkiintoisia kirjoja kotiin. Harva niistä oppikirjoista mitään lukukärpästä saa, saatikka upeaa lukutaitoa kehittää. Kyllä se on se muu kirjallisuus mikä merkkaa. 

 

Sisällöllisesti ainakin peruskoulu on niin peruskauraa, ettei niiden asioiden oppimiseen välttämättä kovasti oppikirjoja tarvita. Lukiossa ja etenkin sitten korkeakoulussa taas kirjan pänttäämistä enemmän merkkaa tiedon haku, lähdekriittisyys ja tiedon itse tuottaminen tai kerätyn tiedon muokkaaminen tiettyyn muotoon. Tietomäärä on nykyään järjetön ja se myös vanhentuu kovaa tahtia, eli ei sen puoleen edes järkevää painattaa ja pistää rahaa oppikirjoihin, se on taakse jäänyttä elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samahan se on yolla. Käydään kolme ja puoli vuotta lukiota ja uusitaan pari kertaa arvosanoja ( ei siis edes lueta pääsykokeisiin ), sitten tehdään jotain hemmetin luentopäiväkirjoja, ryhmätöitä ja kotona google chargpt-esseitä ja on niin hemmetin rankkaa. Osataan vain yhtä vierasta kieltä.

Vähän ehkä ohis, mutta mikä vika on luentopäiväkirjoissa tai ryhmätöissä, olettaen, että ovat sellaisia, joihin vaaditaan esim. artikkelilähteitä ja ryhmätyön tapauksessa vaikka joku kokeellinen osuus tai esimerkkitapauksen työstäminen? Ja millä tavalla vanhan systeemi oli parempi? Eli luetaan vikana iltana paniikissa kirjaa, käydään tentissä kirjaamassa esseeseen kaikki, mitä satutaan muistamaan ja unohdetaan se sillä minuutilla kun tenttisalin ovi sulkeutuu. (Joo, ei kaikki opiskelijat, mutta väitän, että aika moni.)

Toki se on totta, että mikään oppimismenetelmä e

Moi. Kiitos vastauksesta. Kirjoitin toki provosoivasti palstalle uskollisena. Olen varma, että luentopäiväkirjasta ja ryhmätyöstä hyötyvät kaikkein lahjaikkaimmat, mutta aivan liian paljon on muistiinpanojen/etäopiskelun/luennoitsijan mekaanista jäljentämistä luentopäiväkirjaan - ei mitään pohdiskelua/näkökulmaa. Pakko päästää läpi. Parempi vaihtoehto olisi luentotentti.

Mistä tuli mieleeni, että on hurja ero onko luentotentti, kirjatentti läsnä, essee, etätentti vr. läsnä oleva valvottu tentti. Yllättäen ihan kirjoitusvirheitä, tekstin rakenteita ja analyysin tasoa myöten ero on valtava - hmm.. mistäköhän johtuisi.

Ryhmätöiden idea on hieno ( omana aikanani ei ollut ), mutta aina joku tekee enemmän. 

Pidän siis nuoria tosi älykkäinä, enkä halua olla nasse, mutta toivoisin jotain tolkkua esim. netin käyttöön, itse kirjoittamiseen ja ryhmätöihin ja säälistä läpipäästämiseen jne. 

Taso on laskenut. Kaveri on käynyt tekun, sitten di ja opettaa amkssa, toinen yo-merkonomi, yo ja tradenomeja, itse olen ollut yolla ja lukiossa. Osaamisen tason lasku on huima. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä sukupolvi päättää meidän elämästä kun olemme vanhoja.

Niin no, tämä sukupolvi ei kuitenkaan ole sitä digiaaltoa luonut.

Mutta ei pahemmin vastustakaan

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalaksi se perinteisempi opetus on tehty. Olen yläkoulun aineenopettaja ja valvontaluokallani 14 oppilaalla on lukivaikeuksia ja kärähtivät lukitestistä seiskan aluksi. Oppilaita luokallani on yhteensä 20. 14 oppilaalle siis suositellaan äänikirjoja, muistiinpanoja ei tarvitse itse kirjoittaa vaan ne pitää tulostaa ja liian pitkät koealueet pitää pilkkoa. En todellakaan vaadi kuudelta oppilaalta jotain, mitä suurelta osalta muilta en vaadi, joten siinäpä nyt sitten koko luokka opiskelee eskaritasoisesti. Onneksi ne, jotka oikeasti osaavat lukea ja joiden kotona sitä lukutaitoa ylläpidetään, jaksavat kaikesta tuputtamisesta huolimatta opiskella myös itse ja näistä kuudesta neljä tekee muistiinpanoja itse. Kaksi menee sitten tuohon eskariopiskeluun mukaan kun se on helpompaa ja kun vanhemmat eivät halua, että heidän lapsensa joutuvat pinnistelemään enemmän kuin muut. 

Vikaa on aivan varmasti koulussa ja yhteiskunnassa mutta myös va

Aivan valtava karhunpalvelus tehdään tässä lapsille ja nuorille. Tosin niillä, jotka ovat lahjakkaita ja ahkeria, ja joiden kotona kannustetaan koulunkäyntiin ja opiskeluun, saavat tässä selvän kilpailuedun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä sukupolvi päättää meidän elämästä kun olemme vanhoja.

Jos olisin pilapiirtäjä, tässä olisi oivallinen aihe: vanhainkoti vuonna 2050. Siellä olisi kuvat seinällä sen sijaan, että on tekstit WC, kanslia, keittiö, ruokala. Varsin vaivattomasti voin kuvitella sen kanslian kuvakkeen.

Raportteja ei enää kirjoiteta vaan sanellaan koneelle, joka muuttaa puheen animaatioksi. Ei yhtään  naurata, kun ajattelee sitä, kuinka paljon maailman ja viestintä on muuttunut minunkin aikana patteriradiosta ja keskuksen kautta tilattavista lankapuhelimista videopuheluihin.

Lukusuositus: Minna Lindgrenin Ehtoolehto-trilogia. Etenkin viimeinen osa kuvailee hienosti sitä, mikä meitä pian odottaa digiajan vanhainkodissa, jossa on pöhinää ja näyttöjä, mutta ei lämpöä eikä ihmisjärkeä.

En

Voisko päättäjät tehdä asialle jotain?!

Vierailija kirjoitti:

Aluksi oli digihuuma. Nyt ollaan jo huomattu, että digimateriaaleja käyttämällä oppiminen on aika heikkoa. Nyt digikirja on säästötoimenpide. Siinä on opettajien ja oppilaiden turha huudella oikeiden kirjojen (ja tehtäväkirjojen!!!!) perään, kun kunta säästää ja leikkaa...

 

Rahaa kyllä riittää jos sen halutaan riittävän. Politiikkoja ei paskaakaan kiinnosta suomalaisten hyvinvointi. Tämä on arvopohjakysymys.