Miten joillakin voi olla kivuton synnytys?
Kun näitä tarinoita kuulee, että vähän jotain menkkasäryn kaltaista jomotusta tunsi ja pian vauva vaan tulikin ulos. Miten se on mahdollista? Onko tätä jotenkin tutkittu? Itse en ole koskaan pienestä kivusta hätkähtänyt, mutta synnytyskipu oli jotain uskomattoman raastavaa. Loppua kohti toivoin joka supistuksella että kuolisin, en kestä enää kipua. Miten saman asian kokemisessa voi olla niin iso ero? Psykologinen vaikutus voi olla yksi tekijä, pelko voimistaa kipua. Mutta ei se ihan yksin siitäkään voi olla kiinni, varmaan kaikkia synnyttäjiä vähintäänkin jännittää se tilanne.
Kommentit (96)
Mä sain kuopuksen kohdalla spinaalin enkä tuntenut kun pienenä paineena supistukset ponnistusvaiheessa. Luomuna varmasti olisi hirveät kivut, koska oli jo esikoisesta kun epiduraali lakkasi ennen ponnistusvaihetta.
No ihan tymäkät kipulääkkeet veivät kivun pois. Ensin lämpöpakkauksia, sitten pistettiin lihakseen kipulääkettä ja lopulta onnistunut epiduraali. Eniten sattui tikkaaminen.
No sen takia, että joillakin ne menkkakivut on oikeasti pahemmat kuin synntyyskivut ja menkat on joka kuukausia. Siihen verrattuna synnytys ei olekaan sitten enää niin kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Kivuton synnytys on synti ja Jumalanpilkkaa.
"Kivulla sinun tulee synnyttämään" määräsi Kaikkivaltias Herra.
Kipu on tavallista, mutta kehot ovat kirjo eli poikkeavaa on molemmissa ääripäissä.
Jos kyseessä on ns syöksysynnytys, ohi melkein heti kun alkaa. Tuttu saanut kaikki lapsensa tuolla tavoin.
Mun "kokemukseni" mukaan nämä, jotka ovat kehuneet ihanaksi ja kivuttomaksi kokemukseksi vähäisillä kipulääkkeillä tai jopa lääkkeettömiä synnytyksiä, eivät todellisuudessa muista juurikaan siitä omasta synnytystilanteestaan (on kerrottu lääkärin olleen paikalla koko ajan, kuvattu jotain kaunista aurinkoista maisemaa, mikä näkyi huoneen ikkunasta sillä hetkellä kun lapsi syntyi vaikka todellisuudessa koko huoneessa ei ollut yhden yhtä ikkunaa tms). Eli joillain mieli blokkaa ilmeisesti tehokkaammin asioita?
Vierailija kirjoitti:
Mä sain kuopuksen kohdalla spinaalin enkä tuntenut kun pienenä paineena supistukset ponnistusvaiheessa. Luomuna varmasti olisi hirveät kivut, koska oli jo esikoisesta kun epiduraali lakkasi ennen ponnistusvaihetta.
Millaisin kriteerein voimme tarkastella aloituksen kysymystä?
Mitään ponnistusvaihetta ei oikeasti ole, nimitys on keinotekoinen.
1. oli kivulias, 4. tuli itsekseen. (6 minuuttia kerkesin salissa oleen)
Mulla oli ilokaasua lukuunottamatta lääkkeetön synnytys. Kävin ennen synnytystä hypnosynnytyskurssin. Selvisin vähillä kivuilla ja kätilökin kehui, että olin ihana synnyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain kuopuksen kohdalla spinaalin enkä tuntenut kun pienenä paineena supistukset ponnistusvaiheessa. Luomuna varmasti olisi hirveät kivut, koska oli jo esikoisesta kun epiduraali lakkasi ennen ponnistusvaihetta.
Millaisin kriteerein voimme tarkastella aloituksen kysymystä?
Mitään ponnistusvaihetta ei oikeasti ole, nimitys on keinotekoinen.
Miten niin sinun mielestä ponnistusvaihetta ei ole? Kyllä se minusta oli ihan todellista.
Vierailija kirjoitti:
Kivuton synnytys on synti ja Jumalanpilkkaa.
"Kivulla sinun tulee synnyttämään" määräsi Kaikkivaltias Herra.
Höpsis. Joku paimentolainen sen kirjoitti omasta päästään.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti selittävin tekijä on luonne (peritty & hankittu), joka ei pidättele sikiötä, vaan antaa hänen syntyä.
Just tän takia osa naisista ei oikeasti pysty synnyttämään, vaan tarvitaan kemiallista/mekaanista apua. Muodollisesti heidän katsotaan kyllä synnyttäneen. Mutta he ovat niitä potilaita, jotka olisivat suurimmassa vaarassa (sikiöstä puhumattakaan), koska sitten kun keho lopultakin sikiön putkauttaisi ulos - luonteen vaikutuksen hellittäessä edes hetkeksi - se olisi luultavasti komplikaatiosta kärsinyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti selittävin tekijä on luonne (peritty & hankittu), joka ei pidättele sikiötä, vaan antaa hänen syntyä.
Mielenkiintoinen ajatus. Onko tullut jossain vastaan vai ootko enemmänkin miettinyt asiaa?
Sekä että.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on ns syöksysynnytys, ohi melkein heti kun alkaa. Tuttu saanut kaikki lapsensa tuolla tavoin.
Mahtaa olla avara tavara.
Yhteiskuntaamme ei oikeasti kuulu kivunhallinta, koska emme hallitse edes ihmisen psykologiaa. Emme tiedä, mitä on ihmisen mieli ja synnytys. Siksi se hoidetaan kylmän mekaanisesti, ja kivuliaasti; siinä kuitenkin teknisesti auttaen.
26 vuoden aikana en ole nähnyt yhtään täysin kivutonta enkä myöskään veretöntä synnytystä. Näistäkin välillä kuulee legendaa. Ja nuo syöksysynnytykset on yleensä ne kipeimmät. Terv kätilö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on ns syöksysynnytys, ohi melkein heti kun alkaa. Tuttu saanut kaikki lapsensa tuolla tavoin.
Mahtaa olla avara tavara.
Ei kyse ole siitä. Vaan äidin keho ei pidättele sikiötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti selittävin tekijä on luonne (peritty & hankittu), joka ei pidättele sikiötä, vaan antaa hänen syntyä.
Just tän takia osa naisista ei oikeasti pysty synnyttämään, vaan tarvitaan kemiallista/mekaanista apua. Muodollisesti heidän katsotaan kyllä synnyttäneen. Mutta he ovat niitä potilaita, jotka olisivat suurimmassa vaarassa (sikiöstä puhumattakaan), koska sitten kun keho lopultakin sikiön putkauttaisi ulos - luonteen vaikutuksen hellittäessä edes hetkeksi - se olisi luultavasti komplikaatiosta kärsinyttä.
Sinulla väärä kuvitelma, että ihan jokainen "sikiö putkahtaa ulos". Synnytys voi pysähtyä, sikiö olla väärässä tarjonnassa tai liian iso lantion verrattuna. Syy ei todellakaan ole naisen luonne, sinä tietämätön mies.
Synnytin ilman lääkkeitä. Ensimmäinen lapsi syntyi heti, kun pääsin sairaalaan, toisen kanssa olin kaksi tuntia, kun tiesin lähteä vähän aikaisemmin. Toisenkin kanssa tuli sitten kuitenkin kiire makuulle, kun kävelin koko ajan.
Kivuton synnytys on synti ja Jumalanpilkkaa.
"Kivulla sinun tulee synnyttämään" määräsi Kaikkivaltias Herra.