Te jotka rakennatte: kuinka paljon miehesi

Minä en odota, että hän tekee yhtään kotihommia rakentamisen aikana. Eikä hän taas odota, että minä selvittäisin jotain rakentamiseen liittyvää. Osallistun siihen, mikä minua kiinnostaa eli ensin talopaketin valintaan ja sitten sisustukseen.

Siis tässä ap. Mieheni ei ole ammattilainen emmekä ole koskaan rakentaneet. Minua ahdistaa kun minun pitää nyt alkaa opiskelelmaan rakennustapoja ja rakentamista enkä kuitenkaan pysty siinä kohtaa auttamaan yhtään. Mieheni kuitenkin tietää sentään jotain näistä asioista. Eilen juuri sain kuulla että kun hän laatii tarjousvertailua saapuneista tarjouksista, niin minä vain istun sohvalla ja virkkaan kaulaliinaa. No ei siihen tietokoneelle pysty kaksi ihmistä kirjoittamaan samaan aikaan eikä minulla ole hajuakaan mihin kohtaan niitä summia pitäisi laittaa vertailutaulukossa. Mutta jos ei ole hajua, niin minun pitää alkaa selvittämään ja opetella. En minäkään vaadi, että hänen täytyy ottaa selvää pensaista ja puista, sisustusmateriaaleista ja väreistä jne.

Ei mies ole ammattilainen. Tosin on ammatiltaan projektipäällikkö (hoitaa siis työkseen erilaisten projektien vetoa, ei kuitenkaan rakennusprojektien). Ottaa nyt tämän rakentamisen yhtenä projektina, johon kuuluu paljon kaikkien asioiden sevittelyä. Tarjousten " avaaminen" oli yllättävän hankalaa hänestäkin, kun eri firmoilta tulee niin erilaisia materiaaleja ja rakennustyylejä. Emme kilpailuttaneet kuin 4 talopakettia ja niistäkin vain kaksi aivan tosissaan.



Monta lasta teillä on? Meillä on vauva ja 2-vuotias. En siis oikein edes kerkeäisi perehtyä rakentamiseen ja mies ymmärtää tämän. Minä olen ollut se stressaantuneempi osapuoli, kun mies on aina poissa. Olemme kuitenkin tehneet selvän työnjaon ja jättäneet turhan toiselle jäkättämisen pois.

jos he eivät ole ammattilaisia, he eivät ymmärrä yhtään sen enempää kuin tekään rakentamisesta ja heille on ihan yhtä suuri työ opetella se kuin teillekin. Tasaa stressiä ja vastuuta jonkunverran, että päätökset tehdään yhdessä. Kyse ei silloin ole siitä, kuka lyö numerot tietokoneelle ja mihin sarakkeeseen, vaan siitä, että mietitään yhdessä, mikä on järkevin ratkaisu. Ei tarvitse näpelöidä näppistä, riittää kun istuu vieressä (vaikka virkatenkin) JA JUTTELEE miehelle.



Tietysti on vaikea löytää tasapaino sen välillä, että ei osallistu vastuunkantoon yhtään ja sen välillä, että alkaa riidellä vääränsävyisestä maalarinvalkoisesta seinämaalista. Enemmän olen nähnyt jälkimmäisen kaltaisia naisia, joiden on päästävä osallistumaan kaikkeen ja joille lopulta tulee avioero tyylittömien ovenkahvojen takia. Ei hyvä sekään. Tasapaino pitäisi olla...

Mies tosin antoi ymmärtää että jos itse haluan johonkin ratkaisuihin vaikuttaa niin otan niistä myös selvää.

Minä hoidin kodin ja lapset yksin sekä valitsin pääosin sisustusmateriaalit joita kannattaa muuten alkaa heti etsimään. Pelkän lattian valinta oli jo kauhee urakka kun ei mieluista meinannut löytyä. Lattian väri ja materiaali vaikuttaa kuitenkin kaikkiin muihinkin valintoihin. Samoin joidenkin laattojen ja niiden saumausaineiden väritkin aiheutivat harmaita hiuksia, etenkin kun itsellä oli jo valmis visio mitä halutaan, mutta värit ei käyneetkään yksiin jne. Kyllä sekin ihan työstä kävi. Mies oli vain tyytyväinen kun hänen tarvitsi vain rakentaa ja perehtyä siihen ja minä etsin sisustusmateriaalit joista sitten miehen tarvitsi vain kertoa visuaalinen mielipiteensä.

Minä olen kyllä sitä mieltä että aika paljon kannattaisi naistenkin osallistua sekä suunnitteluun että raksalla seisoskeluun. Kannattaa varmistaa että vesiputket tulee oikeille paikoille jne. Etenkin sähkösuunnitteluun kannattaa panostaa. Pistorasioiden ja valokytkimien sijoittamiseen rakennuksessa (eli silloin raksalla paikalla) kanssa kannattaa olla tarkkana. Sanomattakin on selvää että keittiösuunnittelu ja KHH:n suunnittelu on naiselle tärkeää.



Eikö teitä tosiaankaan kiinnosta esim. mikä lämmitysmuoto tai lämmönjakotapa teille valitaan? Meillä kyllä tehdään kaikki päätökset yhdessä.



Netistä löytää tietoa tosi hienosti sekä miehet että naiset.

huolehdin lasten ja kodinhoidon lisäksi mm. tarjouksien pyytämisistä, kilpailutin firmoja, lisätietojen kyselyistä, kirjanpidosta, materiaalien yms. tilaamisesta oikeaan aikaan työmaalle, laatoittajien yms. ulkopuolisien etsimisen jne.



Soittelin siis joskus useammankin tunnin ajan päivässä ties minne rautakauppoihin, nosturifirmoihin, tasoittajille... Aloitin usein soittamiset jo heti klo 7 aamulla ja usein olin vihkoni ja kynäni kanssa hiekkalaatikonkin reunalla soittelemassa. Rakentamisen alussa olin raskaana ja hoidin vajaa kaksi vuotiasta ja vauva syntyi kun talossamme oli juuri tullut katto päälle.



Meillä oli ulkopuolinen firma tekemässä taloa + tietenkin ammattimiehet, mutta mieheni ja isäni tekivät kaiken muun mahdollisen. Työmaalla minusta ei olisi ollut mitään hyötyä, mutta näin tein osani rakentamisesta.