Yle: Aki Kaurismäen Suomeen mahtuvat vain valkoiset ja vammattomat hetoromiehet
Call out: Aki Kaurismäen elokuvat antavat Suomesta vääristyneen ja liian yksipuolisen kuvan. Kaurismäen elokuvissa suomalainen on aina valkoinen ja vammaton heteromies vaikka todellisuudessa aito suomalainen kulttuuri on erittäin rikasta, monipuolista, kansainvälistä, monikulttuurisra ja monikansallista: https://yle.fi/aihe/a/20-10005794
Kommentit (60)
Intersektionaalinen marxilaisuus pilaa elokuvat.
Eihän jutussa niin sanottu, vaan sanottiin, että Kaurismäen elokuvat poikkeavat suomalaisesta valtavirrasta siinä, että niissä ON muitakin kuin valkoisia heteromiehiä. Kaurismäen pääosaa esittää aina valkoinen heteromies, mutta he eivät ole vammattomia, päinvastoin. Kulleet lehdet- elokuvan päähenkilö oli alkoholisti, kuten kovin moni muukin Kaurismäen elokuvien mies. Ei mikään kunnioitettava sankarihahmo. Päähenkilön työkaverit olivat ulkomaalaistaustaisia, kaikki baarien omistajat ulkomaalaistaustaisia. Mielestäni pikkukaupungin todellisuutta, ei ehkä ihan helsinkiläisyyttä kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on kumma, kun ei taiteilijatkaan enää saa tehdä just sellaisia elokuvia kuin haluavat 🙄
Kirjoissa tämä on ollut pakollista todellisuutta jo useamman vuoden ja johtanut portin pitämiseen. Vaikka julkaisisi itsejulkaistuna, niin talo jonka alle julkaisee vaatii usein muutoksia tarinaan kuten että henkilö x pitää muuttaa naiseksi tai väriliiseksi koska he sanovat ja koska jossain hemmetin kirjailijan guidessa nykyään vaaditaan sitä pitää tietty määrä olla. Tästä syystä laitoin itse pillit pussiin ja kirjoitan enää pöytälaatikkoon.
just eli pitää pysytellä vanhassa ja hyvässä, toki klassikoitahan kai maailmalla kirjoitetaan parhaillaan uusiksi..tästä syystä ei pysty oikeasti katsomaan suoratoiston jenkkituotantoakaan, kaikki on töksähtelevän pakkoliimattua tavaraa..onneksi on myös muualla tehtyä tuotantoa vielä tarjolla.
Kuulun kai periaatteessa kaikkiin noihin vähemmistöihin (yksi isovanhemmistani oli saamenkielinen, lasketaanko se?), mutta ehkä olen liian autistinen ymmärtämään miksi taiteen pitäisi täyttää jotain tiettyä kiintiötä. Ei minua ainakaan kiinnosta näenkö elokuvissa, sarjoissa ja muissa itseni näköisiä ja oloisia ihmisiä, eihän se ole sen pointti vaan luoda uusia näkökulmia. Itseasiassa en koe että kukaan näyttää ikinä oikein minulta, mutta se on osittain omaa samaistumisongelmaani. Tuo ajatus kiintiöistä on revitty muokkaamattomana amerikasta, missä siinä onkin jotain järkeä.
Taitelijat saavat tehdä mitä haluavat, oli se sitten mitä tahansa. Maalasin itse nuorempana vain naisia ja olisin nauranut jos joku olisi tullut riehumaan vaikka netissä jostakin mieskiintiöstä.
Enemmän halvaantuneita trans-arabeja Kaurismäen elokuviin heti!!!!
Eikö kirjoittaja ole nähnyt Kaurismäen elokuvia Toivon tuolla puolen ja Le Havre?
Toivon tuolla puolen elokuvan pääosassa on syyrialainen pakolaismies Suomessa ja asiat kuvataan hänen näkökulmastaan.
Le Havren henkilöhahmot ovat ranskalaisia, sekä afrikkalainen pakolaispoika.
Onpa harvinaisen näköalaton kirjoitus. Ilmeisesti toivon tuolla puolen on toimittajalta päässyt unohtumaan. On imbesilliä edes esittää taiteilijaa tekemään elokuvia valmiiksi pohditun konseptin pohjalta. Hollywoodissa harjoitetaan kiintiöroolituksia ja muokataan käsikirjoitusta testiyleisön reaktioiden perusteella.
Luin nyt tuon jutun. Eikö toimittaja sanonut aivan päinvastaista, kuin tämän ketjun otsikko:
"Yksi yllättävä elokuva, jossa nyky-Suomen moninaisuus on hyvin näkyvillä, on Aki Kaurismäen uutuus Kuolleet lehdet. Elokuvan ravintoloiden ja baarien pitäjät sekä muut duunarit ovat valtaosin muita kuin valkoihoisia."
Minusta kaikista noloimpia ovat kiiltokuvamaiset roolitukset, kun ollaan nähty vaikkapa Tarhapäivässä ja Aurorassa. Akin Toivon tuolla puolen ja Mikan Mestari Chengissä ei ole täydellistä laskelmoinnin makua.
Nyt olisi sitä wokea tarjolla. T:Yle
Jee taas uusi ketju jossa voi vöyhöttää wokesta ja vassareista. Ei siinä hyvä että edes jotkut asiat kiinnostavat.
Toivon tuolla puolen elokuvahan käsittelee ma a ha n mu uttoa ja päähenkilökään ei ole ka nta suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kirjoittaja ole nähnyt Kaurismäen elokuvia Toivon tuolla puolen ja Le Havre?
Toivon tuolla puolen elokuvan pääosassa on syyrialainen pakolaismies Suomessa ja asiat kuvataan hänen näkökulmastaan.
Le Havren henkilöhahmot ovat ranskalaisia, sekä afrikkalainen pakolaispoika.
AP ei lukenut alkuperäistä Ylen juttua. Lue sinä se, niin ehkä ymmärrät enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Onpa harvinaisen näköalaton kirjoitus. Ilmeisesti toivon tuolla puolen on toimittajalta päässyt unohtumaan. On imbesilliä edes esittää taiteilijaa tekemään elokuvia valmiiksi pohditun konseptin pohjalta. Hollywoodissa harjoitetaan kiintiöroolituksia ja muokataan käsikirjoitusta testiyleisön reaktioiden perusteella.
AP ei edes lukenut sitä Ylen juttua, vaan keksi kaiken omasta päästään.
"Elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen huomauttaa myös, että eri puolilla Suomea on erilaisia todellisuuksia.
Mikä on se totuus? Onko se tää pääkaupunkiseudun totuus, jossa on huomattavan suuri prosentti muualta muuttaneita tai heidän jälkeläisiään tai onko se joku Kajaanin todellisuus, jossa heitä on aika paljon vähemmän?"
Tämä! Itse elän suomalaisessa pikkukaupungissa ja voi hyvin mennä monta viikkoa etten näe yhtä ainutta tummempi-ihoista ihmistä. Helsingin todellisuus ei ole koko Suomen todellisuus.
Suomeen tarvitaan tehokkaat eutanasiat elinkelvottomille sikiöille.
Jaa, tämä tuli nyt tännekin sitten. Iso-Britanniassahan ei saa elokuville edes apurahoja ellei niissä ole tiettyä prosenttia moninaisuutta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että todellisuutta kuvastavia historiallisia filmejä ei voi enää tehdä, tai johonkin pikkupaikkakunnalle tai maaseudulle sijoittuvaa tarinaa ei voi kertoa paikallisin voimin.
Tai voi, mutta sitten hankit rahoituksen itse.
Isompien kaupunkien etninen jakaumahan on sielläkin täysin erilainen kuin maan kokonaisuudessaan. Ja elokuva- ja TV-teollisuus heijastaa yleensä nimenomaan Lontoon etnistä jakaumaa.
Vierailija kirjoitti:
90% suomalaisista on heteroita, 97% suomalaista on vaaleaihoisia. Miksi pitäisi luoda maakuvaa mitättömän pienten vähemmistöjen kautta?
50% ei ole miehiä. Naiset eivät ole vähemmistö.
Suomeen mahtuvat Lasse Saariset, Aki Nauriskäet, Jalmari Herandelit, kurttuhuulidominat, sekä valikoitu kimppu medianarsisseja.
Ja ajatelkaas Edvin Lainetta! Kaikissa hänen elokuvissaan pääosaa näytteli suomalainen heteromies, vaaleaihoinen.
Hyi, Edvin, hyi.
Kaikesta sitä on taas uutinen keksitty.
Jos vaikkapa minä tekisin elokuvan, joka kertoisi vaikka pohjois-Karjalaisista pienviljelijöistä 1970-luvulla, niin miten helkutissa minä saisin ympättyä tarinaan luontevasti tummaihoisia, homoja, lesboja?